En ɓuuɓtintaa nii oo kabaaru belɗo : Ebolaa dañanaama feso ! Tee feso ngoo ina yuumti 100%; ɗum firti ko so neɗɗo fesaama feso ngoo, ine yenanaa heɓataa Ebolaa. Feso e safaara noon wonaa gootum. Safaara ko huunde totteteende ñawɗo ngam sellinde ɗum. Feso ko huunde naatneteende e ɓalndu neɗɗo ngam faddanaade ɗum ñawu. Waɗetee e feso ngoo ko mboros gaddoowo ñawu nguu, tawi ina leefɗinaa. So neɗɗo fesaama, o naatii ɓalndu mum, paddorɗe ɓalndu nduu so tinii mo tan, peewna geɗe paddotooɗe mboros oo. Nii woni hankati hay so tawii neɗɗo jotondirii e mboros tookaaɗo oo, paddorɗe mum mbarat mboros oo, kaɗa ɗum ñawnude neɗɗo oo.
Feso Ebolaa ngoo jarribaa ko to Gine. E wiyde OMS (Fedde adunankoore Cellal) ñalnde aljumaa 31 sulyee 2015, feso ngoo ina yuumti sanne, sibu ko hoolkisaa heen koo fof, yuumtii. Feso ngoo noon ina jokki e hoolkiseede to Gine hade mum waɗtude huutoreede, haralleeɓe ɓee fof e “yenaneede wonde ngon-ɗen ko e laawol feewnude feso yuumtungo wonande Ebola”. Eɗen ciftina tan Ebola ko ñawu mbonngu, kulɓiniingu, mboomoowu. Tuggi ko ngu arti e lewru desaambar 2013 faade hannde, ngu yooɓiima ko ina tolnoo e 11 200 aadee e diiwaan Afrik hirnaange oo (Sieraa Leyoon, Gine, Liberiyaa).
Bookara Aamadu Bah
