Ujunnaaje ujunnaaje winndannde, nate, wideyooji ina caree ñalnde kala e internet tawi ko kabaruuji ɗi ngoodaani, baɗiraaɗi bonnande yimɓe, walla fuuntude ɗum en haa wooda ko keɓi e mum en ekn. Ko ɗum huunde hulɓiniinde nde tawnoo eɗum fuunta yimɓe heewɓe, tee nattii tan wonde binndi, yettiima nate e wideyooji : hoore neɗɗo, walla ɓalndu mum ina waawi itteede, ɗakkee e ɓalndu walla hoore neɗɗo goɗɗo, tawi so neɗɗo haalanaaka anndataa, walla ko ɓuri ɗum bonnde, terɗe neɗɗo (hoore walla ɓalndu ekn) ina mbaawi jooni waɗteede e (terɗe neɗɗo goɗɗo) tawi ko wideyoo, tee seerndude heen goonga e fenaande ina metti, walla neɗɗo yaltinee ina haala ko haalaani tawi ko sawta mum laaɓtuɗo cer (yeru wideyoo ɗo Barak Oboma haalnetee haala goɗɗo) … Ko ɗum huunde faaynude nde tawnoo ɗum waɗtii waylude njeñtudi wooteeji e nder leyɗe doolnuɗe (haa hannde sikkeeji ine ngoodi to bannge naatgol Riisi e woote Amerik ɓennuɗe ɗee…).
Ko ɗiiɗoo kabaruuji ɗi ngoodaani ngoni ko anndiraa hannde FAKE NEWS (Engeleere) walla INFOX (Farayseere), walla KABAARU FENAANDE (Pulaar). Eɗen ndokka yeru e ndee winndannde nde cikku-ɗen loowdi mum ina moƴƴi sareede hay so tawii biyaaɗo ko kam winndi nde oo wonaa kañum.
Ndee winndannde « Ɓataake Pool Kagame feewde e Kamaruunnaaɓe » yalti ko e Internet. Nde saraama no feewi e nder WhatsApp e Facebook… Tee heen sahaaji ko yimɓe finɓe cari nde, woni neldi nde woɗɓe. E tiitoonde mayre, wiyaa heen ko Pool Kagame winndi nde Kamaruunnaaɓe, kono tawaama woodaani, tawaama Pool Kagame winndaani oo ɓataake. Ko hono ɗumɗoo woni ko jaaynooɓe mbiyata FAKE NEWS walla INFOX woni KABAARU FENAANDE, hono kabaaru mo goongɗaani baɗiraaɗo fuuntude yimɓe e waɗnude ɗum en e haalnude ɗum en huunde… Ko ɗum huunde yaajnde hannde e internet, haa teeŋti noon e Goomuuji WhatsApp. Huunde fotnde jeertineede, sibu hay gooto anndaa ɗo baɗte mum kaaɗoyta.
Ko adii fof, no winndannde ndee lelorii nii yooɗdaani e mawɗo leydi. Kadi sinno ko Kagame haalata ɗoon, o wiyataa « Tutsi en e Hutu en mbarondirii » sibu ina anndaa ko warhoore leñol Tutsi en waɗaa to Ruwanndaa. Ɗoo tan ina yonatnoo anndude Kagame winndaani oo ɓataake, hay so tawii noon loowdi ndii ina nanndi e njuɓɓundi, ko nde haalata koo ko huunde yaawnde naatde ɓerɗe yimɓe. Yanti heen, iwdi winndannde ndee ina wayloo fawaade e lowe caaktuɗe ɗum, tee nde siifaaka, hay gooto waawaa wiyde ko ɗoo ɓataake ummorii ! So wonaa ko e kolce bamɗi ! Ɗuum tan yonii dallinde winndannde ndee goongɗaani.
Oo ɓataake ko yeru cargol Kabaruuji fenaande baawɗi bonnude. Hono ɗumɗoo ine yaaji hannde e WhatsApp e laylayti renndo goɗɗi ɗii. Yimɓe ina poti waɗtude hakkille e geɗe carata (partaajata), hoto njaajnude penaale !
Kono so neɗɗo yiɗii reenaade sarde fenaande, hol no waɗata ?
Wasiyaaji daɓɓi :
Go’o : Ko ardii fof ko tewaare : tewaare ndee ko « jaggude junngo mum seeɗa » tawo, woni waasde yaawde ; Ɗiɗi : ko jogaade hakilantaagal jeertaare : jeerto kala ko njiy-ɗaa haa koolkiso-ɗaa mbele ina nannii walla nannaaki. Tati : ko hoolkisaade : Hol no hoolkisirtee ? Ko adii fof, ko ɗaɓɓirde nelduɗo ma kabaaru oo (so tawii ko a neldaaɗo mo) hol to heɓi ɗum, haa o haalan maa ko laaɓi. So o waawaa haalande ma ko laaɓi, hoto sar. Aan e hoore maa kadi aɗa waawi hoolkisaade : ƴeewde mbele iwdi ndii ina winndaa heen, walla huutoraade Google ngam anndude saaktuɓe ɗum, ekn…
- Anndude iwdi ndii : ƴeewde no moƴƴi lowre ɗo kabaaru oo saaktaa ɗoo (paandaale mum, ñiiɓirɗe dokkaaɗe heen).
- Humpitaade binnduɗo oo : waɗde njiylawu jaawɗo ko faati e binnduɗo oo haa annda mbele omo woodi, mbele omo anndiraa nuunɗal ekn.
- Hoolkisaade ñalngu winndannde ndee : heewɓe ina cara kabaruuji duumtuɗi ko ɓooyi. Waɗata noon ko ɓe ƴeewataa ñalngu winndannde ndee.
- Miijtaade aan e hoore maa : hol no kabaaru oo wayi e maa, mbaasaa yondinaade e tiitoonde hee, taraa winndannde ndee haa laaɓa, haa paamaa ko nde haalata koo no moƴƴi. (winndooɓe heewɓe mbaɗata ko tiitooɗe ɓutte, kulɓinooje walla jurminooje ekn mbele yimɓe ina njannga).
- Ƴeewde iwdiiji goɗɗi : mbele won ɗo winndaande ndee saaktaa bannge goɗɗo, njerondiraa iwdiiji ɗii…
- Hoolkisaade mbele lowre ndee wonaa lowre njalniika walla ko nanndi heen (faandaare lowre ndee)
- Naamndaade haralleeɓe.
- Bookara Aamadu Bah
