She she waasii fiɗtaandu mum ñalnde Mawbaare (Talaata 14 Siilto 2010) aksidaa oto hakkunde Jemaa e Muritani (toon o umminoo). Ko kanko wonnoo hoore jirwinooɓe “ la Nuit du Bazin ” ñalnde Aaɓnde (Aljumaa) jamma, kono maayde feriima jontaaɗo joom jamaanu, goram, o haaytii tawtoreede Maanditaare duuɓi capanɗe joy jeytaare. O anndaa tigi rigi ko nde yaltini lefol makko gadonol biyeteengol » A yee nde me « (2006). O sankorii ko duuɓi 26, e tuma nde yonta oo jarribaa e makko. She She joom daande welnde, limmboowo naayoo yimɓe mbeltanoo ɗum, ko ɗuum tigi waɗi mo gooto e labaaɓe nder ndingiral naalankooɓe malinaaɓe. She She Dramee, ganndiraaɗo Fatumata Dramee, wonnoo ko pentoowo, juɓɓinoowo kadi jimanoowo hoyre mum jimɗi mum (Auteur, Compositeur et Interprète), jibinaaɗo e nokku ina wiyee Murjaa nder seerkal Naara. Jinnaaɓe makko ɗiɗo ɓee kala ko awluɓe anndaaɓe. Ko kanko wiyatnoo : « mi siftorta nde puɗɗii-mi yimde, mbeɗe sikki maa taw ko gila mbeɗe woni e tekke, nde tawnoo taarii ɓe mi ɓee fof ko yimooɓe, gila e taaniraaɓe am haa heɓi neenooy am, jimoowo ŋanaa. » Ina laaɓi ko makko koo fadaani heewde duuɓi, nde wonnoo ko Allah loowi mo gila ko o njegemel, o woni ceedtanoodo waawde yimde law.
O suuɗaano wonde Baabani Kone (Sirani), ƴaañii mo no feewi e nder golle makko. Ko kanko holliti : « Ko joom galle am, naalaanke kañum ne, anndini mi Baabani. Gila e oon tuma, o seeraani e wallude mi gila e golle haa e wasiyaaji. » Ko ɗuum waɗi nii, nde o fuɗɗii teskeede e nder dingiral naalankooɓe, ko law o yanti e diɗɗal « les étoiles montantes« , diɗɗal ngal Baabani e hoyre ɗowi. Ko heen o woni haa o dañi bibje, o jeytaa e ɓurɓe yiɗeede e anndeede nder naalankooɓe Maali. Hannde wonaa Maali tan, ko Afirik kala (haa teeŋti e wecco hirnaange ngo) sunii.
Afriknaaɓe mbaasii naalaŋke ŋanaa, baawɗo golle mum. Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, Fooyre Ɓamtaare ina nduwanoo koreeji makko, e leydi Mali kala no diidorinoo.
Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, kanko e maayɓe juulɓe kala.
Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey)
