Ñalnde 12 e 13 bowte 2025 Fedde Seɓɓe Fuuta bonnii baaji e barkeeje, haɗi kadi ɓolatnooɓe ɓolde e nder Nuwaadibu daande maayo. Nde yuɓɓinii e nder ndee ɗoo sahre kiirɗeeli ɗiɗi pinal pattamlami, ɗi daartol ɓooyata teskaade e gardagol Dr Aamadu Baykoro Ñaŋ, gorko Waali gural Sule Buubu. Ngam teskinde kewu nguu, cate 9 fedde ndee nootiima e dillere hee. Won ummoriiɓe Farayse, Ndakaaru, diiwaan Ngenaar, Nuwaasot, Damga (Waali Jantaŋ, Bedeŋki e Siñcaan Padalal), diiwaan Halayɓe, Tooro e Laaw ko jiidaa e awluɓe 19 rewɓe e worɓe tamɓe jammaaji ɗii.
Jaɓɓii cate ɗee e hoɗɓe woɗɓe nootitinooɓe ko catal Nuwaadibu e gardagol Gedda Saar e ballondiral Seynabu Siidi Sal, yumma Fedde Seɓɓe, Mammadu Saydel Njaay e Sammba Sal. Tawtoreede Demmba Salli Buggal Sek, gorko Horkaƴere, Gellooje Birom, keptinaaɗo hannde e nder ngawla Fuuta e Muusaa Demmba Soh, taani mum Sammba Mayram Jallo jeeri to Nabbaaji Siwol jimoowo gumalaa ɗawaani kewu seɓɓe nguu faayiida mum.
Ñalnde 12 bowte ndee udditiraa ko alquraana, haala Geno tedduka. Rewi heen ko daande Gumbalaa e sawtawol Muusaa Demmba Soh, gorko Nabbaaji Siwol. Ko ɗoon Gedda Saar hooreejo Catal Nuwaadibu ƴetti konngol ngam bismaade cate garɗe ɗee e hoɗɓe arduɓe e mumen ngam nootaade e wolde Seɓɓe. Caggal nde o rowi, hooreejo fedde Seɓɓe hakkunde leyɗeele hono Dr Aamadu Baykoro Ñaŋ ƴetti konngol. O siftini paandale fedde ndee, o haali ko dañanoo heen siyneede e ko heddinoo ɗo o yejjitaani toɓɓaaɗe mayre wonande ko fayi arde. O yetti gonnooɗo sabaabu cosgol fedde ndee hono Umaar Aamadu Njaay lollirɗo Ɗaahiiru Sellee, gorko Jiinge Jeeri, toongo aannungo nanooɓe e adinooɓe jaɓɓaade e moƴƴinde miijo ngoo hono Seynabu Siidi Sal e Aamadu Meri Ac (yo Geno yurmo mo). Ko ɗoon kadi o duwanii maayɓe dawliiɓe tawi ko daraninooɓe ceɗɗaagu haa natti wonde sikke ko wayi no Ceerno Maamuudu Jah mo Salnde Tebegut, Sal Maamuudu Sammba Bayal Goori mo Juudeeji, Bah Huudu Ganngari mo Bago e sahre nayeere, Caam Aamadu Sammba to Aañam Coɗay, Huley Boolo Jennaa mo Kayhayɗi e Pennda Baraa Ndaw mo Jiinge Jeeri. Caggal mum ko yeewtere Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu faytunde e nguurndam seɓɓe.
I. Ceɗɗaagu e Ceɗɗo
a. Ceɗɗaagu
Ceɗɗaagu ko denndaangal ndonaandi maa mbiyen ko neesu seɓɓe, ko aadaaji e jikkuuji mumen, ko pinal mumen
b. Ceɗɗo
Ceɗɗo ko hinnde harbiyaŋkoore anndiraande cuusal e ñemgol e nder wolde, wellitiinde, yarlitiinde, sagaŋkeere, bewnde fittaandu. Nde jeyaa ko e kinɗe 13 mahɗe Leñol Fulɓe, tammbiiɗe Pinal mum. Ɗeen ngoni: Aynaaɓe walla durooɓe, Toorodɓe, Seɓɓe, Subalɓe, Jaawanɓe, Ko ɗee ɗoo kinɗe 5 mbiyetee kinɗe dime.
Wayluɓe, Maabuɓe, Sakkeeɓe, Lawɓe, Awluɓe, Wammbaaɓe, Buurnaaɓe :
Ko ɗee ɗoo kinɗe 7 mbiyetee kinɗe ñeeñe. Yoga e majje ko fitiram-golle en.
Tesko-ɗen kadi kala debbo maa gorko askitintooɗo e hinnde ceɗɗo ndee ena nootoroo innde ceɗɗo. So en tonngii, mbiyen wonde innde ceɗɗo ndee ko hinnde e neɗɗo jeyaaɗo e hinnde ndeen denndi nde.
II- Pecce Seɓɓe
Tesko-ɗen, hinnde ceɗɗo jogii faayiida tan ko e nder Fuuta Tooro, hakkunde Dagana e Demmbaŋkaani. Caggal keeri Fuuta Tooro, kala ɗo nan-ɗaa Fulɓe ena mbiya ceɗɗo tawat ko lohotooɗo, kaaloowo ɗemngal goɗngal ko jiidaa e Pulaar walla Fulfulde, yeru : ceɗɗo galammbo.
Ɗum noon haade ko nder Fuuta Tooro ngon-ɗen, e diiwanuuji mum jeenay ɗii (Damga, Ngenaar, Boosoya, Hebbiya, Ngiril, Laaw, Halayɓe, Tooro e Dimat), mbiyen pecce seɓɓe, ko ɗiɗi : Seɓɓe Wuraŋkooɓe, Seɓɓe koliyaaɓe.
a-Seɓɓe Wuraŋkooɓe
Mbiyetee Seɓɓe Wuraŋkooɓe ko seɓɓe ɓe Koli Tengella tawnoo e nder Fuuta Tooro, ɓeen ngoni : Caŋkaƴolnaaɓe, Colmeewnaaɓe, Doojinaaɓe, Duganaaɓe, Gammbinaaɓe, Hel Galagel, Hel Ngoona, Hel Soogi, Labboyaaɓe, Mbaalɓe, Tippaalinaaɓe, Weli-ngaranaaɓe.
b – Seɓɓe Koliyaaɓe
Seɓɓe Koliyaaɓe ko harbiyaŋkooɓe ardunooɓe e Koli Tengella hakkunde kitaale 1512 e 1537 caggal Annebi Iisaa. Koliyaaɓe ɓuri wonde e nder Fuuta ko tuggude e Ngenaar fayi Damga haa yettoyii diiwaan Ñooro Laamiiɗo Juulɓe.
III. Leppi Seɓɓe
Seɓɓe ko joom geɗe en. So ɓe ardiiɓe gure walla so ɓe ardaaɓe, eɓe njogii leppi paarnorɗi ɗi ɓe piiletee fawaade e mawngu to bannge duuɓi walla fawaade e cuuɗi so tawii ko ɓe heewɓe e nder nokku.
Leppi seɓɓe
- Bijeew
- Bummuy
- Dokkaa
- Farba
- Farmbaal
- Jaagaraf
- Jaano
- Jaaraajo
- Jagodin
- Joom
- Kamaleŋku
- Laam-baalo
- Laam-Jaan
- Maysa
- Paalimpa
V. Jettooɗe Seɓɓe
- Aan
- Aaw
- Ac
- Baal
- Ɓaas
- accili
- Bah
- Bajak
- Bannoor
- Booy
- Caam
- Calaw
- Ceelo
- Cibilaan
- Cimmbo
- Conngaan
- Coon
- Cooy
- Cuun
- Daabo
- Daraame
- Dem
- Demmbele
- Faal
- Fay
- Foofana
- Gaajo
- Gasamme
- Gay
- Gey
- Golloko
- Jaak-Jaako
- Jaañ
- Jaawara
- Jaginte
- Jah
- Jallo
- Jaw
- Jeŋ
- Jiggo
- Joop
- Kadisoko
- Kamara
- Kelli
- Ketete
- Keytaa
- Koɓoor
- Kolaaɗe
- Kontee
- Kulibali
- Lajaan
- Lakkoon
- Lih
- Loh
- Loom
- Lugwaar
- Maane
- Maloor
- Manngaan
- Mbac
- Mbekere
- Mbenaar
- Mbeñiga
- Mbeŋ
- Mbooc
- Ñah
- Ñaŋ
- Ñas
- Ndaw
- Ndemaan
- Ndonngo
- Ndoom
- Ngallaan
- Ngayde
- Ngeccaan
- Ngem
- Nget
- Ngilaan
- Ngom
- Njaay
- Njanoor
- Njuk
- Paam
- Polaan
- Saako
- Saamure
- Saar
- Sal
- Sammbu
- Sawajak
- Sed
- Seeboor
- Sehaan
- Selluur
- Sih
- Simala
- Soh
- Soñaan
- Sook
- Sumaare
- Talla
- Toop
- Wilaan
- 104.woon
Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu
