SAWRU balanka, en cifinooma ɗum kono ngarten heen. Ndarankooɓe men ( iwtatnooɓe Ndar e Ndakaaru ) ina ngaddatnoo ndu ina ñaaƴira e nder reedu Fuuta. Kala Ndaranke gartirnooɗo ndu kayru e yahdiiɓe mayru, ɓe kaalno-ɗen dow ɓee, wiyetee ko o jaaƴiima. Mo addaani ɗuum fof noon jaaƴaaki. Geɗel heen kala ina joginoo joom mum en. Ko kayru ndaranke o tuggotonoo, o hippoo kaske edgaa walla o ƴoɓɓa laafa bañnjuli, o bokka paɗe pantuus maa paɗe lastik gabbe, walla o sarfa mukke oole, o wisoo lati koloñ, kanko e giyiraaɓe makko, ɓe cooroo wuro eɓe calmina banndiraaɓe e musiɗɓe, tawa o tottii mo woni kala ko o addannoo ɗum : neene makko o seekanii ɗum wutte e wudere e misoor, baaba makko dañii dolokke e tuuba, wanndiraaɓe makko rewɓe kettii gude, worɓe ɓee mo woni kala heɓii simis. O rokka fedde makko rewre bulo e caabune tuwaalet, fedde neene makko en keɓa lati koloñ (kikkii), o soodana fedde baaba makko en goro oolo. Ñeeñɓe e gallunkooɓe dañii ko mofanaa nani kuljina ina njetta ndaranke oo : “Seydi… ! Wallaahi ! A jaaƴiima.”
Geɗe fof keƴdii alaa ɗawaaɗo. Ñihri deftaama rottaama, ɓuuɓnaama. Suukara telsi saaynaama waɗaama e kosam haa safi (haaɗi), liyaama, lahe caraama e arnooɓe salminde gartuɗo oo. Yimɓe ñaamii haa keddi. Fulɓe mbiyi : “Mo heddaani, haaraani. Mawɓe ƴakkii goro haa kunuɗe ngojji njartiima ndiyam, njettii ALLA (kamdiniima) : “Al hamdu lil LAAHI rabbal aalamiina.” Ceerno sakkitii, juuɗe mbertaama duwaau rokkaama : “Yo o ɓooy yahde omo jaaƴoo, omo tawta en e jam.” -Aamiin ! Gooto e ɓadtiiɓe jinnaaɓe ɓe ruttii duwaawu : “Banndiraaɓe on njaaraama ! Yo on ɓooy jokkude enɗam ! Woto bajjo saftan en nii. Yo ALLA jaaƴtinan en ko wonani en e ladde, jaaƴtinana en ɗanniiɓe, tawta en e jam e kisal ! – Aamiin ! Yaa rabbal aalamiin !
Jamaanu saaktii, ndaranke o e giƴum en naattii e sormatuuji mum en, cooriima wuro. Galle galle eɓe calmina mawɓe eɓe njuuroo seerenɓe. Ɗo ɓe mbirtii fof ko jeeɓeegu sormaat makko oo, yimɓe ina mbanoo lati oo. Hannde, o naatii gite o welii jibinde, o nattii ɓiyi neene makko e baaba makko tan, o wontii ɓiyi yimɓe fof.
SAWRU gaynaako e SAWRU ngaynaaka kam e SAWRU ngayneteeri.
1. SAWRU gaynaako : so o pullo maa ko o capaato, ndu heewi wonde ko kelliiru, haarndu njunngo,fortiindu loy, heefaandu haa ɗaati, wujaa nebam, ɗisaa e tiba suudu haa tuumi ndomndomki. Ndu ɗistaa tawi ndu wojjii coy, ndu ɓeydiima herde e yooɗde e yitere. Endu nawdi geɗe tati teeŋtuɗe : ko ndu njogitaari, endu ayniree, endu ñaaƴiree.
2. SAWRU ngaynaaka : ko dumunna mo neɗɗo oo woni gaynaako e nder mum. So en ƴettii yeru mbiyen : ko e sawru Kaari beyi makko maa baali makko walla nayi ɓeydii. Wadde sawru makko ina moƴƴi. Sinno ɗi ɓeydanooki, mbiyaten ko sawru makko ko moƴƴaani. Ko sahaa mo Kaari duumii e aynude jawdi oo, ndi wilti, ndi ɓeydii heewde.
3. SAWRU ngaynateeri : Ko limoore toɗɗaande ɗo ko aynatee tolnotoo nde ndi qiimee ndi timmii sawru. Ndokken yeruuji :
– SAWRU ndammiri : so ɗi timmii sappo (10), so tawii ko ɗi beyi tan, ɗi timmii sawru beyi. So tawii kadi ko ɗi baali tan, ɗi timmii sawru baali. So tawii noon ko ɗi jillondirɗi (beyi e baali) ɗi qiimetee ko sawru ndammiri. Eɗi poti waɗaneede gaynaako. So oon finii subaka duppita ɗi aynoya haa hiira jofna ɗi.
– SAWRU beyi : so ɗi timmii sappo (10), ɗi timmmii sawru beyi. – SAWRU baali : so ɗi timmii sappo (10), ɗi yimmii sawru baali.
– SAWRU nayi so : so ɗi timmii jeeɗiɗi (7), ɗi timmii sawru nayi, ɗi tolniima e waɗaneede gaynaako ngam reende ɗi woto ɗi caraade, eɗi ngoornee eɗi njofnee, ɗi mbaasa ɗuɗneede, ɗi toppitee mbele eɗi njaawa wilde (ɓeydaade) haa ɗi ngonta cabbi keewɗi nayi. Ko nii fulɓe paggortoo nayi, hayi beyi e baali ne kay. SAMA naggere : oon ko mo nayi mum timmaani hayi sawru.
4. SAWRU gelooɗi : so ɗi timmii gelooɗi joy (5) ɗi timmii sawru gelooɗi ; fulɓe keewaani faggaade gelooɗi haa keewi ina ngoorna. Ɓe nehata heen tan ko ko ɓe ndusiri kaake maɓɓe so ɓe eggi eggina e ko ɓe mbaɗɗii eɓe taƴira jolɗe juutɗe.
Muusaa Aamadu Jallo
