Njabbanoondi fuɗii, coyngal njabeeri wontii ƴoogooje haa monnginii. Reenaa, soñaa, keele e moƴƴe ndañaa.
Ɗee keele ngoni almudɓe rewnooɓe e juuɗe ceerno Aamadu Gorel Jallo ɗo ɗuɗal Sahre-ndoogu, ngal humpaani to bannge ŋarɗugol golle.
Ñalnde aset 20 lewru Silto (settaamburu) 2025, ko ruttude teddungal e ceerno Aamadu, tuma nde o laatinoo ceerno ŋarɗuɗo, laaɓtuɗo, mo karallaagal mum jaŋde hisi e hoore mum.
Almudɓe ceerno Aamadu njokkii golle puɗɗanooɗe ngam mawninde golle ɓeen seernaaɓe huɓɓunooɓe ɗuɗal Sahre-ndoogu haa yaynii, seernaaɓe e almudɓe nootii baŋ-yoo-baŋ.
Ɗuɗal Sahre-ndoogu udditi, ɓamtii ko e hitaande 1958 tawi ceerno gadano ko Sih Umaar lollirɗo Satigi Dubaango. Ceerno ɗimmo ko Galleedu Mammadu e hitaande 1961 haa 1964, tataɓo ko Bah Maalik Seek e hitaande 1964 haa 1975, caggal ɗum ummii ɗoon, o arti e hitaande 1978 haa 1986, o heɓi fooftere makko.
Ceerno nayaɓo e ngal ɗoo ɗuɗal ko Joob Aamadu Demmba e hitaande 1975 haa 1976. Ceerno joyaɓo ko Bah Abuu e hitaande 1976 haa 1978. Ceerno jeegaɓo ko Gaako Abdullay e hitaande 1986 haa 1992, jeeɗaɓo ko Aamadu Gorel duttaaɗo teddungal oo, e hitaande 1992 haa 2007. Ceerno jeetaɓo ko Joob Moktar Hamidin e hitaande 2007 haa 2014, jeenaɓo ko Bookara Abdullaay Bah e hitaande 2014 haa 2019, sappaɓo ko Umaar Mammadu Kelli gila hitaande 2019.
Aamadu Gorel, nde jaŋde woni himme makko e jannginde e faamnude woni darnde makko. O felliti waɗde kawgel ngam naatde to ɗuɗal keɓlowal jannginooɓe, o yalti e hitaande 1979.
E ndeen hitaande o adii jannginde ko to Gorgol e lewru oktoobar to wuro Kow El Jafaar.
1984 haa 1988 ko to Baabaaɓe Looti, 2007 o waɗii ɗum ko Calgu. Caggal duuɓi tati to Calgu o feewti to Nuwaasoot, laamorgo leydi haa 2014, o heɓi fooftere makko.
Ceerno Aamadu ruttaama teddungal e wuro mum, tawi almudɓe makko ɓe o tutinoo, njooɓii ñamaande saɗtunde yoɓde e oo beetawe ɓuuɓɗo e les caaleeje. Wertuɓe noppi, heɗtiiɓe ciimtol Mamuudu Malal Gey Boobo Loonde e golle oo ceerno ŋarɗuɗo, maantiniiɗo mo ɓurnaaki.
Ko sehilaaɓe makko, giƴiraaɓe, denɗiraaɓe, baabiraaɓe, ɓiɗɓe, waaɗiraaɓe haa renndaaɓe nguurndam kawri e ɗee golle. Wonii mbelamma, mo woni kala ena teeŋtini jotondire moƴƴe gonɗe hakkunde maɓɓe.
Hol ko woni fayndaare makko e ɓesngu nguu? Hol no jotondire makko mbayi he wuro ngoo ?
Fayndaare oo ceerno ko yettinde waare nde o roondinoo ndee, ko timminde aadi oo. Jotondire makko e renndo ngoo ko jotondire moƴƴe e ɓesngu kala. Aamadu Jallo wonii tiimtorgal ! Jaŋde woyaani haame to makko ɗoo ! Ko oo ceerno ñaaginoo Geno heɓii e ñalawma mo yejjittaake, ñalawma keddotooɗo e hakkillaaji. Heewii seernaaɓe gollinooɓe golle moƴƴe, ndañaani hawrude e ko wayi nii. Fodoore adii tagoore, waɗde Geno suɓaniima Aamadu Gorel Jallo ɓural e manoore. Yo o ɓooyndu e ngal teddungal nuurɗungal, kolliroowal laawol ɓamtaare e udditaare e ɓesngu mboonnaaɓe kala.
Yo wuur kala daraniiɓe ɓamtude, annduɓe ko wayi no Bah Maalik Seek, ceerno Mammadu Jibi kelli (yo yurmeede Geno won e maɓɓe, aamiin), Abdullay Gaako e oo ceerno labaaɗo Aamadu Gorel Jallo, Jalaalo waalo.
Alasan Umaar Mbooc
