Golle wiɗto e nder Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (D.Ɗ.NG.)

Gila nde D.Ɗ.NG. sosaa e hitaande 1979, fannu witto ene jeyaa e golle maggal. ɓittooji keewɗi mbaɗaama heen, e pulaar, e sooninke, e wolof, e nder eɓɓaaɗe denndinɗe woon e leyɗeele hirnaange Afrik ɗe ndenndu ɗen ɗemɗe ɗe : Muritani, Mali, Senegaal, Gine, Gine Bisaawo, Burkina Faso, ekon. To bannge witto, ɗee geɗe garooje ngollaama heen : Heblo dekere (yamiroore) keptinɗo alkule ɗemɗe ɗe ; witto calti ɗemɗe ɗe, kelmeendi, caggitorɗe, celluka, aadaaji jaŋtaaɗi…

1. Dekere mo t° 81/072/MEN woni dottuɗo mbinndiin alkule ɗemɗe Pulaar, Soninke, e Wolof e nder alkule lateŋ.

2. Calti Ɗemngal : e 1983 kam e 1984, calti ɗemɗe tati ɗe mbittaama e nder diwaanuuji leydi ndi, ngam anndude e kala ɗemngal, hol caltol ɓurngol waawde faamondirde e calti keddiiɗi ɗii, e waawde jokkondirde e keddiiɗi ɗi. Defte tati mballifaama heen: Pulaar e nder Muritani, e Soninke e nder Muritani, e ɓolof e nder Muritani.

3. Kelmeendi : E fawaade e soklaaji golle ɗe, e duɗe ɗee, e jannginooɓe ɓe, e wittooɓe ɓe, e woɗɓe gollondirteeɓe e ɗemɗe ɗe, kam e sanɗaaji, e gollorɗe njuɓɓudi laamu, dente keewɗe e ñalɗi pinal njuɓɓinaama ngam tafde kelmeendi jaŋde e gannde. Ina jeyaa e ko gollaa heen ɗee geɗe garooje :

• Kelmeendi duɗal e jaŋde, haa arti e hiisa, e gannde tesko, e celluka, e ɗemɗiyankaagal, e daartol, e gandal leydi…
• Wittooji fannuyankooji peewtuɗi e ngaynaaka, e ndema, e cellal, e senaare, e kelmeendi dawrugol (politik).
• Saggitorde ngaynaaka (e nder pulaar kam e farayse ) muulaama e 1997.
• Yoga e kelmeendi pulaar woodtiɗinaama e pulaar leyɗeele hirnaange Afrik, tuggi 1981 haa 1984.
• Kelmeendi Hiisa muulaama e ballondiral e Eɓɓaande RINT. ɓoon e kelmeendi cifaandi dow ndi (daartol, ganndal nokku, dawrugol, ekon) ene wallifaa e ɗemngal aarabeere.

4. Caggitorɗe : Peewnugol Saggitorde Pulaar, e Saggitorde Soninke, e Saggitorde ɓolof heblaa ko e ɗeeɗoo daawe :

• 1984 : heblo haralleeɓe to Bordo ( Farayse ).
• 1986 haa 1989 : ƴeftugol e pirgol kelmeeji e nder diiwaanuuji leydi ndi.
• 1990 haa 1999 : cosgol Goomu ƴeewndo e saato saggitorde ɗemngal kala. Woni e goomu Saggitorde ɗemngal kala ko fannuyankooɓe humpitiiɓe ɗemngal ngal, e fannuyankooɓe mecce, e haralleeɓe D.Ɗ.NG. Woni golle Goomu Saggitorde kala ko yuurnitaade, e saataadefirooji kelmeeji ɗi. Helmere fof noon firetee ko e ɗemngal mum tan. E hitaande 1999, saanga nde golle D.Ɗ.NG. ndartintee nde, ko ɗo yahretenoo :
• SAGGITOŋDE PULAAR : gollaama heen alkule A, AA, B, 7, C, D, Ɗ, E, EE, F, e huunde e alkule P, R, S (sabu baylagol woon e alkule limtaaɗe ɗe).
• SAGGITOŋDE SONINKE : gollaama heen tuggi alkulal A haa alkulal K.
• SAGGITORDE WOLOF : gollaama heen tuggi alkulal A haa alkulal M. Saggitorde heen fof ene waɗi ko ɓuri 25 000 helmere firaande e kala ɗemngal neeniwal. Caggitorɗe ɗe fof njogii ko lelngo wooto. Geɗe ɗerewol helmere fof ko nii peeñirta : Helmere naatirde nde, Ciirol celluka, Firo helmere naatirde nde, Kelmeeji luutndiiɗi helmere nde (luutndooji ), Calti ɗemngal ngal no mbiyrata helmere naatirde nde, ŋuttorde, Yeru. Ƴeew yeru mum e lelngo mum e Hello Saggitorde Pulaar fenñinaango ɗo ngo.

5. Celluka : Defte celluka keblaama e ɗemɗe tati ɗe, e nder eɓɓaande DELAN. Wonande Pulaar, ko defteɗiɗi celluka keblaa heen, adannde nde ko Innde, ɗiɗaɓere nde ko Gollal.

6. Aadaaji Jaŋtaaɗi : Tuggi 1983 haa 1987, njilluuji keblaama e nder diiwaanuuji worgo leydi ndi, ngam yiilaade e ƴeftude aadaaji jaŋtaaɗi e ɗemɗe tati ɗe : tinndi e daari, e cefi, e pabbooje, e pijirlooji, kam einɗe nokkuuji, e daartol gure, e kasi, e jimɗi awooɓe, e aynaaɓe, ekon. Fotde leppi (banndaaji) 300 piilaama, tawi heen 177 lefol ko e pulaar tan. ɓoon e leppi keɓii waanjiteede, e muuleede e defte, ngam huutoreede e nder duɗe jariborɗe (defte taro tuggi hitaande 1 haa 6 ɓere duɗe leslese ɗe), e ko wonaa ɗuum tan. Sanɗaaji, e wittooɓe woɗɓe e ɗemɗe ɗe ene newnanaa keɓgol leppi ɗi to D.Ɗ.NG.

Muulngo defte e nder Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije

Denndaangal golle D.Ɗ.NG. mbaawii addande ngal muulde defte keewɗe. Ina heen ɗeeɗoo geɗe muulaaɗe e pulaar, e soninke, e wolof, e aarabeere, e farayse :

• Defte Taro wonnande duɗe jariborɗe ɗe (hitaande 1 haa hitaande 6 duɗe leslese)
• Dabi jannginoowo e hiisa, e binndol, e haala.
• Njeñtudi ñalɗi pinal e ñalɗi jaŋde
• Defte tinndi e daari, e geɗe aadaaji jaŋtaaɗi
• Kelmeendi jaŋde
• Kelmeendi fannuuji (ngaynaaka, e ndema, e cellal, e senaare, e njuɓɓudi laamu maa dawrugol )
• Celluka
• Safaruuji ganni (safaaruuji ɓaleeɓe) e ballondiral e Demmba Paate Caam (o sankiima)
• Daartol e ganndal leydi
• Ganndal nokku
• Jaaynirgol Jikke ƴaakaar : t° ɗiɗi keɓi feeñde
• Pefi e Jime, caggal kawgelaaji e jokkondire e teelɗuɓe ngam wallude yimiyankooɓe e walliftooɓe defte, tawi njeyaaka e duɗal he.
• Limlebbi (calendriers) e nder ɗemɗe ngenndiyankooje ɗe. Heewɓe ene kumpitii goodangal ɗeeɗoo defte. Hayso wonii hannde oo ɗe nattii heewde (sabu ɗe caraama no feewi e nder jookli winndere nde), woon heen jiiteteeɗe to D.Ɗ.NG. wonnoo to, walla e juuɗe teelɗuɓe, walla e pelle maa duɗe.

Aamadu Umaar Jah.

Mbayliigu Tippudi nehdi e Jaŋde 1999

Ko sariya t° 99. 012 mo ñande 26 abiril 1999 wayli Tippudi nehdi e jaŋde ngoodnoondi adanndi. Hol ko ɓuri teskinde e mbayliigu jaŋde 1999 ? Sariya laawɗinɗo tippudi ndi dottanii duɗe leslese ɗe ko paandaale tati : « wooɗtiɗinde njuɓɓudi jaŋde nde, e teeŋtinde jaŋde ɓiyleydiyaagal, e moƴƴitinde jaŋde ɗemɗe ɗe ». E dow ɗuum ɗeeɗoo jamirooje ƴeftaama :

• Ɓiɓɓe leydi ndi fof ngonata ko e njuɓɓudi ngootiri (ko farlanoo e muynuɓe arab, e ɓe muynaani ɗum fof ittaama, wontii duɗal gootal)
• Hisnude arab ko ɗemngal dowrowal, potngal janngeede kam tan e nder hitaande adannde duɗe leslese ɗe, wonande kala sukaaɓe naatooɓe jaŋde e duɗe laamu kam e duɗe janiyankooje ma bellitaaɗe.
• Jannginde ɓiyleydiyaagal gila e hitaande adannde nde, tawa ko fannu keeriiɗo
• Fannu diine, e ɓiyleydiyaagal, e daartol, e ganndal leydi, e falsafa njanngetee ko e ɗemngal arab
• Naatnude jaŋde farayse e hitaande ɗiɗaɓere duɗe leslese, tawa ko waktuuji 6 e kala yontere janngetee heen farayse.
• Hiisa : janngetee e hitaande adannde e ɗiɗaɓere ko e arab tan ; kono tuggi hitaande tataɓere haa 6 ɓere hiisa janngetee ko e farayse.
• Siyaas (ganndal) janngetee ko e farayse tuggi hitaande 5 ɓere haa 6 ɓere duɗe leslese.
• Ɗemngal enngeleere, e fannu Fisik, e informaik mbaɗtata janngeede ko gila e kolees.
• Dumunna duɗe hakkundeeje ɗe ɓeydaama hitaande, wontii duuɓi jeeɗiɗi.
• Ekko golle junngo e galle naattinaama e njuɓɓudi jaŋde nde.
• Duɗe jariborɗe pulaar, e soninke, e wolof mberlaama, njaltinaama e njuɓɓudi jaŋde duɗe laamu e duɗe bellitaaɗe.
• Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije momtaama. Catal ɗemɗe ngenndiije lomtiima ɗum, etee faatiraama Duɗal jaaɓi haaɗtirde Nuwaasoot. E ooɗoo sahaa hannde, ko Tippudi nehdi e jaŋde 1999 yahata e duɗe ɗe fof, kam siinetee jooni e nder duɗe laamu e duɗe bellitaaɗe ɗe fof. Haa jooni jaŋde nde seeraani e yahrude caggale nder leydi ndi, tolno almuuɓe ɓe ne ene ɓeydii yaha ustude, gila e farayse haa e arab. Nafata leydi ndi tan ko huutoraade jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗe, ko ɗum sodorde e udditaare wonande sukaaɓe kam e mawɓe. Kala ɓe sukaaɓe mum en njanngunoo e duɗe jariborɗe ɗe ene paami ɗum, ene kumpitii ɗum.

Aamadu Umar Jah