Mbuuñaari sabbinii e Muritani
Goomu Fedde Ngenndiije kalfinaangu hakkeeji faggudu e renndo e pinal, joopiima Muritani e nder ciimtol mum battanol, caaktangol ñalnde 10 desaambar 2012, nde hollitta faayre mum e kuuɓtodingol mbuuñaaricabbinndie e denndaangal juɓɓule leydi ndii, go’o e njuɓɓudi ñaawoore. Geɗe ɗe peеwaani, njooɗaani wonande no laamu Muritani gollortoo jawdi leydi ndii. Ndeen bonannde, jaaynde wootere to Alaseri millii ɗum hedde 60 miliyaar ugiyya. Ɗum ɗoon noon, ina luutondiri e ko laamu nguu haalata koo, walla ko Booñ e Banke (FMI e BM) adunke kolliti koo. Ɗum ina addana en naamndaaɗe hol to “ hare luundiinde bonannde jawdi ” woni ? Ɗum woni Asiis wiyatnoo “ gabesi ” koo ? Juɓɓule keewɗe, haa arti noon e Transparency International (ciimtol 5/12/12) ina kawri wonde Muritani jeyaa ko e leyɗe winndere ndee ɓurɗe heewde mbuuñaari.
Bonannde jawdi ɓurtunde ina teskaa e nokkuuji faggudu e renndo e pinal sabu porlugol keɓe aadeeje e kaaliseeje jolleteeɗe e mbuuñaari kuɓtodinndie nder njuɓbudi laamu ndii. Teskii ɗum ɗoo ko Goomu Fedde Ngenndiije Dentuɗe kalfinaangu hakkeeji faggudu e renndo e pinal e nder ciimtol mum battanol. Ko ɗum addani goomu nguu ɓaɓɓirde laamu Muritani nde darantoo haɓde e oo bone, haa teeŋti noon e fawde kuuge e dow waɗooɓe (walla waɗnooɓe) bone e laɓɓitinde geɗe njuɓɓudi ñaawoore, rewrude e ciynugol laabi sariya ɗi ndiin njuɓɓudi foti ɗooftaade e nder golle mum. Ciimtol ngol ina teskii ŋakkeende haralleeɓe e nder juɓɓule jaagordu ñaawoore kam e juɓɓule laamu goɗɗe potɗe habɗe e mbuuñaari. E ngol teskii kadi alaa ko woodi ko ina hollita Muritani ɗooftiima walla dooftaaki ko huninoo to bannge hakkeeji faggudu e renndo e pinal.
Ciimtol ngol ina yooɓtorii laamu Muritani geɗe keewɗe, ko wayi no baasgol ɗooftaade hakkeeji golle e senndikaa, walla njiyaagu. Laamu nguu ñiŋiraama kadi baasgol jannginde ɗemɗe ngenndije Pulaar, Sooninke e Wolof, walla e baasgol mum hiisaade pinal ɗiin leƴƴi.
