Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka ko oo gorko sañkinoo e tanaa oto ɗo wiyetee Juunndu sara wuro Baydi Kacce Paam Giyaa, hakkunde Podoor e Tareeji, Senegaal ñalnde hoore-biir, 14 lewru seeɗto hitaande 2001. Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka, kono rokkaama yo gonɗi woondu makko yo kor e gite ngenndiyanke, ɓesngu, yiɗɓe e yahdiiɓe. Kodda Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan.e Sammbooru Barka, saajo miñi mum Alasan e Aluseyni, ɗiɗo funeeɓe, baaba mum Faatimata dikaajo e Tijjaani Aan, luuti tokara baabooy mum, yettinii nulal mum haa timmi. So laaɓii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari tan, ndeke fotde kala guurɗo ko gollaade, ko daranaade e dadanaade feewnude sahaa mum, ko daranaade e dadanaade feewnude yonta mo hawri oo.
Ko ɗuum waɗi so neɗɗo yontaama, ena haani naamnditaade hoore mum naamnde ɗiɗo : So mi waɗaani jooni, hol nde mbaɗat-mi? Miin potɗo waɗde oo, so mi waɗaani, hol baɗanoowo mi? Ko ndeen yiyannde ŋarɗunde woni nde Alhajji Tijjaani Aan jogitinoo e nder nguurndam mum fof. O daɗɗi faayndaare, o fawi heen fiɓnde, o yooɓii duwaaw, o ñaagii ballal Geno. O fiɓi aadi hakkunde makko e leñol, aadi mo sewaani saka taƴa, aadi mo wuɗaani saka buuña haa ñalawma mo o aflinaa ñaamo makko, haayre heedi hoore, woɗnde waɗaa koyɗe. O hirjini jaŋde e gollal, o noddi dental, o eewnii ngootaagu Leñol, o daranii ƴellitaare Pinal, o dadanii e ko aldaa e lohre ɓamtaare Ɗemngal. Nde aadi timmi, Alla yiɗi mo, humpinaani mo, eewnii mo to “Makkatal Mukarram”, fawtoyaade doosgal joyaɓal diine men Lislaam cuɓaaɗo. O senii, o salliginii, o juuli, o hucciti e “rawda” ɓurnaaɗo winndere, o duwii, Alla jaabii. O arti e ngenndi makko yummaari, e leydi makko Senegaal, o waɗi mbayniigu makko haa timmi. O tinndi, o daari, o siftini, o softini.
Banndiraaɓe, Alhajji Abuu Aan wuurii kadi woodii. O ɗalii ñaam-golluuje paayodinɗe, paarnorɗe, ŋarɗuɗe cuɗooje daartol Leñol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
