Hajju ko farilla e dow kala juulɗo, debbo walla gorko dañanɗo ɗum laawol. Hajju woni doosgal joyaɓal e doosɗe lislaam. ɓaɗɗii juulɗo noon ko laawol gootol e nguurndam mum. Nelaaɗo Alla (JKM) wiyi : « Hajju ko laawol gootol, kala ko ɓeydii heen ko gattal », ene yiɗaa noon ruttaade hajju kala duuɓi joyi, wonande kattanɗo. Umra ne ko sunna teeŋtuɗo, hay so laawol gootol e nguurndam neɗɗo.
Ɓure hajju
Nelaaɗo Alla (JKM) wiyi: “kala mo hajji nduuɗoo suudu, o fijaani, o woofaani, ma o ɓoore bakkatuuju makko, omo wayi no ñande yumma makko jibinnoo mo ndee nii.” O wiyi kadi: « hajju jaɓaaɗo alaa njoɓdi, so wonaa Aljanna ».
Sarɗiyeeji baɗɗagol hajju
Hajju waɗɗii ko juulɗo, kellifaaɗo, joom hakkille, jogiiɗo njooɓaari, e ko acciri ɓesngu mum, e daabaa jettinoowo mo toon, tawa laawol ngol ene waɗi hoolaare timmunde.
Mbaydiiji hajju
- Hajju teelɗinɗo : o anniyoo hajju tan, umra alaa heen.
- Hajju cinndondiraaɗo : o anniyoo hajju e umra, fof e anniya gooto.
- Hajju dakmitiiɗo : o anniyoo hajju e umra fof, o seernda anniyaaji ɗi, o ardina umra ɓolo, so o gasnii waɗde umra o anniyoo hajju.
Annduɓe ene luurdi e ɗiiɗoo mbaydiiji tati ɓurndi moƴƴude, e hol heen ndi Nelaaɗo (JKM) waɗnoo. Almaami Maalik yahri ko mbaydi teelɗindi Ɓuri timmude, sabu mbaydiiji ɗiɗi keddiiɗi ɗi kala, heen ndi mbaɗɗaa ene waɗɗi ma hirsude layya toon. Kono sinno ko hajju teelɗinɗo mbaɗɗaa, a hirsataa hay dara. hay so noon a waɗoyii umra caggal hajju maa.
Hol nde hajju harminantee?
Ene sella harminande hajju gila 1 humtoraandu haa 9 lewru taaske. Ko adii humtoraandu harmintaake. Caggal 9 taaske (ñande Arafa), hajju faatiima ndeen hitaande, sabu Arafa ko jookdu, so faatiima heɓɓittaako. Tesko : Woni harminde hajju ko anniyaade hajju, tawa ko e sahaa mum, e nokku mum. l Nokkuji karminteeɗi : Kala ɗo hajjiyanke ardi Makka, ene woodi nokkuuji toɗɗaaɗi ɗi o foti harminde e mum en, ko nii ɗi lelorii :
- Sulhuleyfa : wiyetee hannde ko Abyaar Ali, heedti ko rewo Makka, harminta ɗoon ko Madiinanaaɓe, e kala garduɗo oon bannge. Ko ɗoon Muritaninaaɓe keewi harminde, nde wonnoo ko Madiina ɓe keewi adoraade.
- Yalamlam : woni ko worgo Makka, harminta ɗoon ko ƴemennaaɓe, e kala garduɗo oon bannge.
- Saatu Irkin : funnaange rewo Makka, harminta ɗoon ko Iraaknaaɓe, e kala garduɗo oon bannge.
- Karanul manaasili : funnaange Makka, harminirta ɗoon ko Najdinaaɓe, e kala garduɗo oon bannge.
- Juhfa : hirnaange worgo Makka, harmunta ɗoon ko Shaamnaaɓe (Ordon, Lubnaan, Suuriya, Falastiin), e kala garduɗo oon bannge.
Tesko:
– So a wirtaaki nokkuuji limataaɗi ɗi kala, heen mo cawndiɗaa tan a harmintu ɗoon.
– Ene harmi wirtaade gooto e nokkuuji karminirɗi ɗi, aɗa fayi Makka, tawa a harminaani hajju, walla umra, nde waawi wonde kala.
– So neɗɗo yawtii nokku mo fotnoo harminde harminaani, so ruttiima haa toon o harminii, alaa ko defii mo hay dara.
– Kono so o harminii nde o yawti ɗum nde, so o ruttiima, e so o ruttaaki fof, ene defii mo hirsude layya, sabu ɗuum.
Jookli hajju e baɗɗiiɗi mum
Woni jookdu ko farilla mo ngandu-ɗaa, so o faatiima tan, hajju bonii. Ene jogii baɗɗiiɗi ɗi ngonaa jookli, ɗiin so faatiima ene keɓɓitoree hirsude dammuwol Jokli ɗi ko nayi :
- Harminde : ɗum woni anniyaade hajju, walla umra, tawa ko ɗo nokku karminteeɗo, e waktu mum, tawa kadi ene sinndondiri e wiyde : labbayka, tawa o ɓoortiima comci ñootaaɗi, piiltiiɗi ɓanndu.
- Daraade Arafa, ñande jeenay taaske, hay so dumunna daɓɓo o darii, ɗoon e oon jamma.
- Yahde hakkunde Safaa e Marwa : o yahata ɗoon ko laabi jeeɗiɗi, o fuɗɗortoo ko daraade e Safaa, o timminirta ko daraade e Marwa. ƴahde Safaa e Marwa sellataa, so wonaa ara caggal banngogol e Suudu Kaaba.
- Bangogol baanjitiiɗo : woni baanjitiiɗo ko gartuɗo Arafa, yettii Mina ñande sappo taaske ; so o weddiima haayre Akaba nde kaaYon jeeɗiɗon, o femmbiima, so o welaama o wangoyoo banngogol baañtiiɗo ɗoon e ɗoon, walla o fada haa o timmina balɗe Mina tati ɗee, o fayta Makka, o wanngoo.
Baɗɗiɗi hajju ɗi ngonaa jookli ɗi:
- Anniyaade hajju tan, tawa umra alaa heen;
- Harminde e nokku karminteeɗo;
- Wiyde labbaykalla humma labbayka…;
- Bangogol jettiiɗo Makka : ɗo o naatiri Makka fof; o wangoyoo suudu Kaaba lappi jeeɗiɗi, o fuɗɗortoo ko ɗo haayre ɓaleere ɗo;
- Waalde « Musdalifa”, jofnde juulde taaske, tawi omo ummitii Arafata.
- Werlaade Kaaƴe ɗo Mina ɗo ; ñande juulde nde, ko haayre Akaba ndee tan weddetee kaaYon njeeɗiɗon ; balɗe ɗiɗi, walla tati keddiiɗe ɗe, ko kaaYon noogaas e goo mberletee ñalnde kala, kala haayre werlee kaaYon njeeɗiɗon.
- Femmbaade, walla ustude sukundu hoore mum, so o gasnii weddaade haayre Akaba nde ñande Juulde.
- Juulde darɗe ɗiɗi caggal nde ngasnuɗaa wangaade.
- Waalde e Mina jammaaji beddeteeɗi kaaƴe ɗi.
- Renndinde tiisubaar e takkusaan, ñande Arafa, e renndinde futuro e geeƴe to Musdelifa.
Ɗii ɗoo baɗɗiiɗi sappo, kala heen mo waɗaaka, hajju bonataa, kono ene waɗɗii mo heɓɓitoraade ɗum kirsugol ko timmi layya.
Ceerno Bun Umar LIH
