Baɗte muuseeki yeewndanooma e dow jaaynoowo gooto. Nde o jangtotoo ɗum e winndannde, o fuɗɗorii ko wiyde “ Ау ! Mi yuwaama meselal hakkunde sengene e nguru feɗeendu am wordu. Kono, ɗo lappinoo-mi ɗo, mi fooɗtaani (artiraani) junngo am, mi dillaani, hono no jarribotooɓe ɓe mbiyrunoo kam nii. Miin fof e tinde muuseeki nde njuwetee-mi nde, ko seeɗa tin-mi heen, ko sappoɓal e no fotnoo wayde e am nii ”.
Eɗen cikka muuseeki fawii ko e tolno gaañannde walla e kiisgol piggal (Fiyraa ko doole ? Sumii haa ɓenndi ?). Kono kiisgol muuseeki ina fawii kadi e no hakkille neɗɗo gollortoo, ɓeyda walla usta tino muuseeki, haa neɗɗo waawa walla roŋka muñde ɗum. Wonaa nokku gooto e gaandi neɗɗo yiilata muuseeki ; alaa, ko nokkuuji keewɗi, walla mbiyen ko “ ngesa muuseeki ” e nder ngaandi he. Wiɗtooɓe ɓe so ina njarriboo teskotoo ko baylagol baan ngesa muuseeki. Wiɗtooji keewɗi kollitii wonde hakkille neɗɗo ina battina e tino muuseeki : so neɗɗo wiyaama yo won e limde nde yuwetee meselal nde, tingol mum muuseeki ina ustoo ; tee teskaama ngesa ba gollotaako no feewi.
Hannde, annduɓe, e ballal kaɓirɗe nate (imagerie médicale) ngoni ko e wiɗtooji e jarribooji ngam faamde no tino muuseeki gollortoo ngam yiytande ɗum safaruuji : yeru safaruuji battinooji tan e nokkuuji tino museeki, kono kadi peeje goɗɗe ɗe ngaadoraaka. Ɓee ɗoo annduɓe, wonɓe to nokku ina wiyee Oxford to Laamaandi-Ndenntundi (Royaume Uni) ngoni ko e ƴeewde hol no neɗɗo waawirta ekkinireede waasde tinde muuseeki, tawa ko rewrude e kattanɗe mum, woni teyde tinde walla waasde tinde muuseeki. Ɗum ɗoon noon ina ɗaɓɓi faamde no ɗaɗi tino ngollortoo.
Ina jeyaa e peeje ɗe annduɓe ɓe njiɗi huutoraade, etaade ustude muuseeki tawa joom mum ina hollee huunde. E hitaande 2006 ganndo Kaliforninaajo gooto naatniino kameraa e nder eskaneer kollitoowo natal lewlewndu. Wonande huunde e jarribeteeɓe ɓe, mawnugol lewlewndu ndu ina jotondiri e muuseeki tinata ki ; wonande woɗɓe, ndu jotondiraani e muuseeki tinata ki. Kamɓe fof ɓe ɗaɓɓiraa yo ɓe eto ustude mawnugol lewlewndu ndu : ɓe muuseeki tinatnoo ki jotondirnoo e mawnugol lewlewndu ndu, ɓeen mbaawii ustude ɗum, heddiiɓe ɓe ndoŋki. Hol ko fooɗtetee heen ? Fooɗtetee heen kojarribeteeɓe ɓe mbaawii marde ngaandi mum en, e rewrude e ɗuum, marde muuseeki.
Bookara Aamadu Bah
