Bayyingol jaaynde wiyeteende WikiLeaks telegaramuuji ummoriiɗi e ammbasaad Dental Amerik to Keer, ceedtii tan ko ko yimɓe fof nganndunoo. Kamɓe fof noon e anndunoode ɗuum, haɗaano ardiiɓe leyɗe hirnaange (haa arti e laamu Sarkoosi) mantude “oo musiɗɗo jaɓanɗo hirnaange”, tawi noon alaa fof ko ɓe ndesanta golle bayɗe noon to Iraan. Ndee ɗoo fenaande fuŋŋiniinde ina jeyaa e ko addani ɓesnguuji leyɗe Aarabeeɓe, ɓesnguuji kiiɗaaɗi, jaɓɓaaɗi, nuskaaɗi, filñitaade e teeɗanaade hankadi taƴde ɓoggi kalifaandi e heɓtude ndimaagu mum en. Ɗii ɗoo laamuuji kala jondikinaaki tan e hirɓaade nguurndam politik ɗam no woorunoo, alaa, kono ɗi kirɓiima kadi faggudu e ngaluuji leyɗe majji, haa ɗi laatii e won heen e nokkuuji, no baɓatti nii, yeru to Tuunus. Hay ko laamuuji donanooɗi e kalifaandi mbaɗatnoo, ɗii laamuuji mbiiciima ladde, alaa ko woƴi ɗum en so wonaa feeraade e nder ngaluuji leyɗe mumen, tawi ɓesnguuji ɗeen leyɗe ina kakka e baasal ɓaalewal kurum. Ɗiin laamuuji donanooɗi e kalifaandi kam ina toppitinoo jaŋde no fotiri fof, ina ndeenatnoo ɓesngu no foti fof… Ndeen, e nder Misra, kala jaltuɗo uniwersitee heɓat golle. Hannde, sukaaɓe heewɓe joofnooɓe jaŋde mum en toownde njenanaaka heɓde golle, nguuri ko mette yiyde ñalnde kala “ alɗuɓe hesɓe” ina peeroo e ngaluuji leydi.
E nder kitaale 1970, petroŋ addaniino yoga e maɓɓe uujde feewde leyɗe Golf, nde tawnoo golle ina ndañotonoo toon, hannde ɗum nattii. Ko juɓɓule kaalis adunankooje ngullata e ƴellitaare ɗeen leyɗe koo fof (Misra, Tuunus, Jordaani lordaani…) ina suddi baasal mawngal. Duuɓi keewɗi jooni, dille renndo kollitooje mettere ceeraani e ƴellitaade to Misra (geddo ubriyeeji, kareeli remooɓe, seppooji e nder leeɗe catiiɗe cahe mawɗe) walla to Tuunus (Gafsa) walla to Jordaani walla kadi to Yemen. Kono ko ngol woni goo ko mette ɗe ina ceedtinira nii, ina kuftodinira nii, ina ndoolnira nii, wondude kadi e yiɗde mbayliigu politik.
Tuunus ferii laawol. Ina teskini kadi, kuutoragol hare luulndiinde Israayiil ngam haɗde ko heedii koo fof haaleede, nattii nafde. Ɗuum ina addantunoo laamuuji fuɗnaange (leyɗe Aarabeeɓe) ɗaɓɓude ngootaagu ɓesngu ngam yejjitinde ɗum en ngonka nderndera leyɗe mum en hannde ɗum nattii nafde. Yanti heen, Misra e Jordaani ciifondirii e Israayiil nanondire jam, tee, denndaangal leyɗe Aarabeeɓe ko woppidɓe Palestiinnaaɓe e koye mum en.
Hono no jaaynoowo gooto Ameriknaajo winndirnoo e jaaynde The New York Times (24 saawiyee) wonde “ wonaa demokaraat en, kono ko laamɓe hoyrameeɓe wayɓe no Saadaat walla Huseyn laamɗo Jordaani, njiylotoo jam Israayiil. Laamɗo hoyrameejo, ñiɓiiɗo e laamu, ɓuri yawde yolbinande gaño e laamɗo mo tiiɗaani tawi ko toɗɗaaɗo (…) ”. Nder noddaango yo ardiiɓe Amerik mballit laamuuji hoyrameeji aarabeeɓe, o naamninooma : « mbele eɗen njiɗi seppooji mbedda doolnuɗi njerɓina laamuuji peeleeli bayɗi no laamu Abdalla mo Jordaani? » Hannde, alaa fof gannduɗo ko jogori kewde Misra. Hol ko wanndiraaɓe Juulɓe salinooɓe felɓondirde e laamu ngu njogori waɗde ? Mbele Muhammad El Barade maa waaw wootiɗinde luulndooji Misra ɗii kala ? Ko waawi heen wonde fof, waklitere Tuunus udditii laawol, wuttii henndu, hono no Jean Ferrat yimratnoo nii : “ baar wellitaare taccudɗo keeri, haa ɓesnguuji goɗɗi ngaraa jiilol ”.
Alain Gresh, Le Monde
Fulo : Bookara Aamadu Bah
