Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Goomu mum Ngatamaare, yuɓɓinii hiirde pinal mawnde nde hono mum wayri waɗde e wuro Nuwaadibu, ñalnde Aset 16/02/2013, to galle KASKAD.
Faandaare catal ngal e juɓɓingol ndeen hiirde ko yuɓɓinde ndee hiirde ko ɗee ɗoo geɗe :
1. Waɗde hirjino yaajngo e nder wuro Nuwaadibu, ko fayti golle fedde ɓamtaare pulaar, haa teeŋti e kuccam e golle fedde ndee jogii e oo sahaa. Kalfinaaɗo jeeyngal catal ngal hono musiɗɗo Sih Jibiriiru Aamel, waɗanii hiirde ndee daartol kuuftidinngol fedde ndee, gila nde nde sosaa, e golle ɗe nde waɗi e nder leydi ndii. O hollitii kadi kuccam fedde ndee jogii e oo sahaa, haa arti e mahngo galle Fedde Ɓamtaare Pulaar to Nuwaasoot e ko fayti mbayliigu kesam-hesaagu fedde ndee ummanii e ko fayi arde.
2. Heblude Nuwaadibunaaɓе е golle ɗe catal ngal ummanii ɗoo e nder wuro Nuwaadibu, hono golle mahngo Galle Pulaar mo Nuwaadibu. Catal NUWAADIBU ina ummanii waɗde hirjino yaajngo fayde e nuwaadibunaaɓe kala, rewɓe heen e worɓe heen, ko fayi arde, ngam ɗaɓɓude balle ko galle pulaar NUWAADIBU oo mahraa, ɗum noon ɓe ñaawi tintinde yimɓe ɓee ko adii, tawa ko rewrude e waɗande ɗum en hiirde pinal mawnde, jirwunde, kadi heewnde pinal, mbele kañum en fof ina tinta njooɗtoroo ɗum.
3. Kadi habrude ɓe udditgol duɗe ɗoo galle Pulaar ɗoo, mbele kala jiɗɗo janngude ɗemngal ngal ina ara jokkaade e ɗeen duɗe udditaaɗe. Catal ngal e nder golle mum e oo sahaa ina udditi duɗe, ɗe tolnooji ɗiɗi : tolno gadano e tolno ɗiɗmo ɗo galle Pulaar ɗoo. Kala jiɗɗo janngude ina noddaa e ɗeen duɗe.
4. Geɗal cakkitiingal sabaabu hiirde nde haa jooni, ko waɗde eeraango е nuwaadibunaaɓe kala, nde ngarata naata e fedde ndee, ngolloo e mayre sabu ndee fedde, ko fulɓe kala ndenndi nde, kadi ko kayre woni dow pelle men kala, ndeen noon kala biyoowo mbiy-mi ina foti jeyeede e mayre, woni rewɓe ɓee, woni worɓe ɓee, sukaaɓe ɓee e mawɓe ɓee. Kadi hollude ɓe golle ɗe Goomu Ngatamaare catal Nuwaadibu wonnoo e heblude ɗii sahaaji kala.
Catal ngal noddii nuwaadibunaaɓе kala, haa teeŋti e terɗe fedde ɓamtaare pulaar ɓooyde hono mawɓe darinooɓe, tammbinooɓe ɓamtaare ɗemngal ngal e sahaaji ɓennuɗi, e sahaa nde daraade metti ndee, mbaɗi heen warñeende mum en e ƴiiƴam mum en e ngaluuji mum en haa ko dañaa hannde ko dañaa. Yo Alla yoɓ ɓe moƴƴere. Kamɓe kala ɓe nootiima kadi ɓe nootoriima faayida mawɗo, kadi ɓe ngaddii e hiirde ndee balle mаɓɓе раayodinde kadi teeŋtude. Enen kala eɗen ndennda, eɗen nduwanoo ɓe nguurndam njuutɗam e battane moƴƴe, kadi eɗen mbiya, ɓe njaaraama no feewi.
Ko noon ne kadi njettirten banndiraaɓe heddiiɓe ɓee kala, dañɓe arde e ɓe ndañaani arde kala, mo woni kala ballal mum yettiima, rewɓe heen e worɓe heen, eɗen mbiya ɓe tan yo ɓe njokku tiiɗnaare e yarlitaare, sabu darnde daraande ndee, ko darnde leñol, ko hare ɗemngal, ɗum ko wulaango jamma ɗaccidtaake e gooto, sabu mo woni e men kala geɗal mum ina heen, kadi bannge mum nani ɗoon. Eɗen njenanaa ko haalaa e hiirde ndee ko e ko waɗaa toon koo fof faamaama, kadi eɗen ɗaminii maa ɗum rewe. Yimɓe ɓee fof e heewde, sukaaɓe e mawɓe ko noon hiirde nde wayi heewde nehdi, nde wonnoo ko Goomu Ngatamaare addani yimɓe ɓee koo, ina weli ɗum en no feewi, hay gooto yiɗaa wooda ko ɗaɗi ɗum heen. Nootiima e hiirde ndee kadi denndaangal pelle pine e pelle gure, e kadi won ɗeen pelle ɗe ngonaa laamuyankooje jotondirɗe e fedde ɓamtaare pulaar to bannge pinal e jojjanɗe aade, ina e ɗeen pelle :
- Kawtal pelle Fuuta mo Nuwaadibu.
- Kawtal Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje innirteende FONADH.
- AFCF mo Nuwaadibu.
- SOS-Esclave mo Nuwaadibu.
- IRA ekn.
- Fedde Sippirooji e Kiirɗeeli Pinal
- Ligue regionale lutte et folklore NUWAADIBU ”.
- Fedde Tijjaani Aan Nuwaadibu.
Ɗee pelle kala nootiima, noddaango fedde ɓamtaare pulaar e keewal e wondude e faayiida mawɗo.
Kamɓe fof ɓe mbeltanaama kadi, ɓе njettaama kaaɗtudi njettoor, yo Alla yоɓ ɓе mоyyere.
To bannge hiirde pinal nde :
Hiirde nde fuɗɗii ko waktuuji jeegom (18 heures) kikiiɗe, nde udditiraa ko jangde Ɓuraana. Rewi heen ko konngol Hoyreejo catal NUWAADIBU, hono Bah Abdul Ajiiju, ngam bismaade denndaangal tawtoraaɓe hiirde ndee, e ñaagaade ɗum en yaafuya sabu ɓe ngoppi ko golle mum en e haajuuji mum en ngari tawtoreede hiirde ndee. Rewi heen ko Jimol udditirgol hiirde. Ngol tiitoonde mum woni “Fuuta Tooro”. Rewi heen ko Njalniika, ka tiitoonde mum woni “Tenkoowo e Mawɗo galle (Soomooru e Mawɗo galle). Rewi heen ko Jalluɗi Ceeɓndam (Génie en herbe), fottitnoo ko senngooji ɗiɗi, Senngo A e Senngo B.Ɗii Jalluɗi ceeɓndam hawi ko senngo В, kawgel ngel waɗii mbuuñaaripaayodinndi.
Rokkiri mbuuñaarindi ko ɓee ɗo : Senngo B hawɓe ɓee rokkiri ko Bah Abdul Kader, e Senngo A ko Sal Aadama e tawtoreede Njaay Usmaan Ngeedi. Naamne jalluɗi ceeɓndam ɗii ko e ɗii fannuuji : Naamne Diine, Naamne Daartol, Naamne jangde pulaar, Naamne ganndal leydi, e Naamne Coñce pulaar. Huufnoo naamne ɗee ko Ceerno Liimaan Sammba Jah. Ñaawoowo ko Ceerno Abdul Sammba Gey. Renndo arnoongo ngoo fof weltiima e majji, kadi kumpitiima heen ko hesɗi, ɓe tawii kadi kala huunde ina aabnoo e ɗemngal pulaar. Tinndinoore ndee, tiitoonde mum woni Laamɗo e Batulo mum. Caggal ɗum ko naalankooɓe towtoraaɓe hiirde ndee, njirwini hiirde ndee, haa renndo ngoo fofweltii, ɓeen ngoni : Jibi Jeŋ e Ibraahiima Saako. Kadi jime pulaarbadde faayida, belɗe nande, njimaama e hiirde ndee. Hiirde ndee uddiraa ko Jimol ngol tiitoonde mum woni “ Gidli Puunti debbo. Ɗee golle paayodinde kala, badaaɗe e ndee hiirde ko e heblo e gardagol ceerno Liimaan Sammba Jah Ɓiyngel leydi. Hiirde ndee gasii e dow jam e weltaare, saatu waktuuji sappo jamma (22 heures), Catal NUWAADIBU ina ƴetta Nuwaadibunaaɓe kala, haa arti e haralleeɓe wallitfe haa hiirde ndee waawi yubbude, kadi ina wiya ɓe yo ɓe padtu Goomu Ngatamaare ko ɓooyataa. Hiirde ndee fof ina filmaa haa joofi, lefol ngol ina yeeyee ɗo galle pulaar ɗoo.
Kala jiɗɗo soodde heen yo jokkondir e Ceerno Liimaan Sammba Jah To telefon ko : 46 51 76 43 walla 22 60 76 43.
Kudol Aadama Alasan Caam
Koolaaɗo Kuuɓal Catal NUWAADIBU
