Jamma 10 ina jofi 11 siilo (saawiyee) 2026, catal FƁPM Suwoyraat yuɓɓinanii sagata pulaar gooto, hono MAMMADU SAMMBA BAH hiirde mawnde teddungal, sabu golle makko he nder pelle wuro ngoo, haa teeŋti noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani catal Suwoyraat kam e darnde makko e cagataagal makko e nder renndo ngoo e sifaa ɓurɗo yaajde. Ɗum ari ko timminde golle, sabu makko heɓde fooftere (alateret).
Hiirde ndee fuɗɗii ko waktu 21ɓo. Nde udditiraa ko jaŋde Al Ɓuraan tedduɗo oo, caggal ɗuum ko kalfinaaɗo jaaynde e njuɓɓudi hiirde ndee, hono ALIW NJAAY holliti njuɓɓudi mayre. Caggal ɗuum hooreejo Catal ngal, hono Elimaan Kan ƴetti konngol ngam salminde e bismaade fuutankooɓe nootitiiɓe e hiirde ndee.
Cukko perefee rokkaa konngol, holliti weltaare mum he jamma hee: o wasiyii ngootaagu ɓiɗɓe leydi Muritani, yo liggido ngona gootum. Rewi heen ko goomu pinal catal Suwoyraat Muusaa Lih e yimɓe mum naatiri dingiral ko pulareeje, ɓoornanteeri pinal njooɗndi e daaɗe ceekɗe niɓɓere jammaagu e jimol « Jaaroore Mammadu Sammba Bah », ciimtoowo nguurndam Mammadu Sammba Bah ko gardiiɗo Duɗal hakkundeewal (collège he Suwoyraat) Booy Umaar.
Ciimtol nguurdam Mammadu Sammba Bah.
Mammadu Sammba Bah jibinaa ko 1962 to Tulde Dubaango e Hartallo. Ko o gooto gorko lommbiiɗo e hakkunde waniraaɓe mum rewɓe, no nii (yurmeende Allah won e mum).
Jinnaabe makko gorko wiyetee ko Alasan Siley lollirɗo Sammba Bah innde yummum gardinooɗo Tulde Dubaango e Hartallo ko ina heɓi e duuɓi capanɗe tati e tati, tuugnaade e konngol jinnaaɗo men Aamadu Jaadel Jallo.
Jinnaaɗo makko dewbo ene wiyee Faatimata Abdaarahınan Mammadu Boobo walla mbiyen Faatimata Ayse Takko, gooto e rewɓe darinooɓe e nder Tulde Dubanngo e Hartallo.
Takko Hammadi, njaatum Mammadu Sammba Bah woni dartinnooɗo cippugol kosam e nder Ɓoggee haa tubakooɓe ngari tefnii mo, caggal ustugol juuti.
Jaŋde makko
1969 jinnaaɗo makko naatni mo jaŋde Ɓuraan he juuɗe Ismaayiil Aadama Njaay ɗo Tulde ɗoo.
1971-1978 Mammadu Sammba Bah naati jaŋde Ekkol ɗo Tulde ɗoo. 1978-1980 o naati Duɗal karallaagal (Collège technique) Nuwaasoot, e nder heen o janngi e duɗal Pulaar to BMD galle Mammadu Sammba Kaaka.
Ñalnde 19/10/1981 o ɓami golle he SNIM to Suwoyraat. 1982, Mammadu naati e duɗal Pulaar to SOSIM e gardagol Mammadu jibril Jah, gorko mo Baabaaɓe Looti.
Seedanteeje makko:
1980-1981 o heɓi CAP kolees karallaagal Nuwaasoot. O heɓi seedanteeje jannginde Pulaar e juuɗe Umaar Hammaat Daat e Njaay saydu Aamadu mo Jiinge.
1986, Mammadu sammaba Bah woni horeeejo peŋgal Pulaar ɗo EBG. O jannginii e ɗeeɗo duɗe pulaar:
Penngal SOSIM, galle Kaalidu Baydi Bah (JKM), e penngal EGB, galle Maamuudu capaato. Penngal Deragaaj, galle Sammba Ndooy; Penngal Sitee Blanche, galle Jah lbrahima.
Mammadu Sammba Bah tawtoraama denndaangal geɗe pinal e nder Suwoyraat haa totti Nuwaadibu, o woni juɓɓinoowoo jime, ngamri e mogooji pinndinooji Fulɓe e ɗiin sahaaji. Ko o gamatnooɗo mawɗo he ɗiin kiirɗeeli ngam findinde fuutaŋkaagal ɗoo he Suwoyraat.
Gollal teeŋtungal cakkitiingal ko tawtoreede mo aafngo galle Pulaar e addude mo heen ballal makko ko ene tolno e capande joy ujundere mbuuɗu e seedantaagal Umaar Hammaat Daat ɗo laamorgo leydi men Nuwaasoot e ballal.
O rokkaama teddungal wutte mawɗo e tenngaade e dannga e paɗe, e sawru tuggordu. totti mo seedantaagal teddungal ngal ko hooreejo catal FƁPM Suwoyraat, Elimaan Kan.
Goomu pinal catal Suwoyraat ɓamtii golle naalanke jimoowo nde yimi yimre mum adannde. Hiirde ndee uddiri ko ngamri e jimri e ngamri, mbayniigu hakkunde Fedde Ɓamtaare pulaar e musiɗɗo Mammadu Sammba Bah.
Elimaan Kan, hooreejo Catal FƁPM Suwoyraat
