Ablaay ɓaad bettii heewɓe nde tinaa o taftiima dowru Senegaal! Ko goonga ena ɗaminanoo maa wood ko waylaa, kono hay gooto ɗaminanooki ena waɗa 3 Bowte. Laamu Senegaal ena fiddi ɗii lebbi ɓennuɗi sabu hannde ko kuwle njani e julaaɓe Dakaar, jaŋngo ko Makki Sal woni gaño pot-ɗo eleede, ɓaawo jaŋngo ko Idriisa Sek ñohetee ena arta e hoore laamu! Roŋkaama faameede ko Ablaay ɓaadd woni edow mum saanga nde yoga e caɗeele leydi ndii kuɓɓii fitinaaji hakkunde gollooɓe, julaaɓe e laamu nguu. Wonno muujiiba laamu nguu ena waylee, ko ustude fere laamu, waɗtude ko danndaa e kopporeeje e nokkuuji ɗomɗuɗi balle, hono tiɗtinde doole cooɗgu ngam ɗaatnude ɓeydogol njaru nguurdam senegaalnaaɓe. Kono iwde e jaagorɗe 38 fayta e 28, heewɓe ena tuumi laamu nguu ustaani yimɓe walla fere kono ngu lomlomtondir, yañantondir jaagorɗe tawa alaa ko ustii heen.
Jaagorɗe dowla (ministres d’état) 3 ɓeydiima e jeeɗiɗi goodnooɗi, hawri sappo. Ɗeen jaagorɗe ena wayi ɗe limata ko ɗiɗi nih sabu eɗe keewi fere! Koo gooto teskaa naati e dowru nduu keso, hono Jaamee Siñaatee. Ko kaŋko woni kalfinaaɗo Jaŋde e heblo Karallaagal. O jaŋnginatnoo ko ɗo jaaɓi haaɗtirde UCAD to Dakaar. Ena yalti e ndii mbaylaandi wonnde rewɓe nattii heewde e dowru nguu sabu heen njeetato ittaama! Jooni ko rewɓe nayo tan keddii. Caɗtidiiɗi makko hono Joboo Kah e Abdurahiimu Añ ndillaani. Ko wonndiiɓe Landiŋ Sawaanee mbekki mehi sabu eɓe njenananoo ko ɓe naatooɓe e dowru ngarooru sabu Sawanee hokkude ɓaadd juŋngo e ɓattitaade-ɗum!
Ena haawi yimɓe kadi ko waɗi Baakar Jah itteede e wonde Jaaborɗo dowru nduu (tammbiiɗo Joŋngol). Yoga ena cikka won ko o ɓurtinta e golla makko kono ɗum alaa ko faamnii heen hay baɗte! Heddi jooni ko majjere no Idriisa Sek waɗantee so Arii. Tawde jogorde Idi artude e hoore laamu nguu fen-naama haŋki (en nganndaa so goonga walla fenaande!), eɗen cuusi wiyde baylogol e hoore laamu walla dowru Senegaal suwaa tawo gasde! ɓaadd nana Reña, ena ñeRta, ena fewja, ena fewjita, ena nefa ɓee, ena yiɗta ɓee haa hannde eɗen ɗomɗi yiɗde anndude ko ɗii dippaali pirti. Woni goonga tan, ko caɗeele leydi ndii nana damal Galle laamu cabboo haa wooda garɗo fuɗɗoo ñawndude-ɗe!
Kuɗol Ibraahiima SAAR (Pulaagu.com)
