Kayre ɓuri koode ganndaaɗe ɗee kala teddude to woɗɗi. Annduɓe ko fayti e kuule kammu (astoronomi) ceediima e lonngorɗe mum en ɓooɗde gaas mawnde, fooynunde (leernde) no feewi, e nder ruulngo wiyeteengo Tarentule. Ina sikkaa hono mayre e teddude meeɗaa yiyeede. ɓe kuutorii ko lonngorɗe teleskop ƴeewirde Orop worgo (ESO), kam e lonngorɗe teleskop biyeteeɗo Hubble. Tedɗeendi mayre ina sowoo, ko famɗi fof, laabi 300 teddeendi naange men nge. Ɗum noon sowiima laabi ɗiɗi teddeendi cikketenoondi woni teddeendi ɓurndi mawnude wonande hoodere. Nde nde jibinaa nde, nde peesatnoo ko laabi 320 teddeendi naange men nge. Hannde, nde “ fooƴtii ” sibu nde artii e laabi 300 teddeendi naange. Nde inniraa ko R136a1. Kayre ndee ɗoo hoodere, no nde huɓɓirta nii ina hulɓinii : ɗum addani leergol mayre sowaade laabi miliyoŋaaji sappo leergol naange.
Nɗeeɗoo hoodere ɓujere, yiyaa ko hakkunde ñukkere (amas) koode wonde e ruulngo (nébuleuse) Tarentule, wonngo kam ne e nder Ruulde Mawnde Magellan, hono galaksi mo nganndu-ɗaa 16 000 hitaande-annoore ina ɓilii hakkunde mum e Galaksi men o, hono Voie Lactée. Annduɓe ɓe njiytii koode ɓuje keewɗe, ɓurɗe R136a1 mawnude, kono ɓurɗe ɗum hoyde to woɗɗi. Kañje fof ɓuri naange leerde e wulde to pucci ndogata, sibu nguleeki majje ina waawi yettaade 40 000 degere Celsius, woni laabi jeeɗiɗi nguleeki naange.
Koode ɓuje ina yaawi ko ndoytata, tee caayrata ko cukaagu, sibu ɓurnde mawnude e majje wuurataa ko ɓuri miliyoŋaaji tati hitaande, dumunna daɓɓo e nder ganndal kuule asamaan. Ɗum na jeyaa e ko saɗtini jiytugol majje. E nder ganndal faru (Cosmos), galaksi ko dental koode e gaasuuji e punndi e ɓakdi ɓaleeri, tawa woni hakkunde mum ko gaw ɓaleejo pattamteddo. Fedannde Malaaɗo, galaksi mo yuɓɓo naange woni e mum o, ina waɗi ko ina tolnoo e teemedde miliyaar hoodere, tee njaajeendi makko ko hedde 100 000 hitaande-annoore. Ina hiisee wonde faru (woni weeyo tagaango) jiyotooɗo o, ina waɗi ko ina tolnoo e teemedde miliyaaruuji galaksiiji ɗi teddeendi kakindiindi, ɗum jiydaani e galaksiiji dooɓaaɗi ɗi keeweendi mum en anndaaka, sabu pamɗugol mum en e niɓɓiɗgol mum en. Njaajeendi faru tagaaɗo anndaaka, tee omo waawi waɗde limoore galaksiiji nde alaa ɗo haaɗi. Hitaande annoore ko yolnde annoore dogata e nder hitaande no woorunoo, woni e nder balɗe 365 ¼, woni 300 000 x 60 x ɓ0 x 24 x 365 ¼ , hawra 9 467 260 000 000 kiloomeeteer (9 500 miliyaar kiloomeeteer). Njaajeendi galaksi men o : 100 000 hitaande annoore. Ɗum firti ko annoore ina doga 100 000 hitaande tawi gaynaani taccude mo ! ! ! So hiisaama ina tolnoo e 946 726 000 000 000 000 kiloomeeteer (94ɓ 726 000 miliyaar kiloomeeteer, fotde miliyoŋaaji ujunere miliyaar kiloomeeteer). Ƴeewaa noon faru men ina waɗi miliyaaruuji limtilimtinɗi galaksiiji : Ko Alla tan anndi mawneeki tagoore mum, hakille neɗɗo waawaa ɗum huɓindaaɗe ! ! ! !
Bookara Aamadu BAH
Kelmeendi
- Masse ñiso (ummii ko e ñisde)
- Amas ñukkere (joowre)
- Massif Faŋŋinii
- Poids teddeendi
- Univers faru / tageefo / winndere
- Espace weeyo
- Nébuleuse ruulngo
- Télescope Teleskop / lonngorgal faru
- Géant ɓujiɗ(+M.I) / Maamaa(+M.I) / murkaldi
- Astre kuulel asamaan
- Astronomie ganndal kuule asamaan / astoronomi
- Densité tekkeendi
- Galaxie galaksi / jiryirngal
- Trou noir Gaw moɗoowo / ɓaleeje moɗooje
- Supermassif pattamtedd(+M.L.)
- Voie lactée Fedannde Malaaɗo
- Matière ɓakdi
- Rayons X caafe cewɗe
Bookara Aamadu Bah
