Hujjinaango pelle pinal : Tippudi nehdi e jaŋde tuugiindi e ɗemɗe ngenndiije

Mo  jiilo 25 décembre 2011

Naatirde : 
Tuggi 1959 feewde hannde, Muritani ummaniima mbayliigaaji e memtanɗe keewɗe tippudi nehdi e jaŋde mum : 1959, 1967, 1973, 1979, 1984, 1999. Keewgol mbayliigaaji ɗii ina addana en waɗde teskuyaaji garooji ɗii :
E ko ɓuri teeŋtude ko ɗi mbayliigaaji politik e/walla miijanteendi. Ɗi keewi ummaneede ko caggal jiiɓru : ngam ñawndude iiñce walla deeƴnude ɗum en, kono wonaa yiɗde huccitande baɗɗiiɗe pinal alaa ko haali karallaagal jaŋde e/walla hakilantaagal.

Ɗi meeɗaa ɓeteede no haanirta nii. Ɗi teskaaki fannuuji naftorteeɗi, renndoyankooji, pinal, karallaagal jaŋde e hakilantaagal ɗemɗe ɗee e hakkeeji pinal leƴƴi leydi ndii kala.

Gaa gaa mbayliigu 1979 cosnoongu Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije, alaa heen mbayliigu teskii keewal pine leydi ndii. Ɗi teskaaki kadi jojjanɗe ndimaagu e ƴellitaare e demokaraasi, alaa ko haali muuyaaɗe yimɓe leydi ndii e kuuɓal mum en.

E teskaade ɗumɗoo fof, e fawaade kadi, e ko ɓuri teeŋtude, e soklaaji leydi ndii to bannge ƴellitaare, e tuugaade e Doosɗe leydi ndii kam e piɓondire e binndaaɗe ñaawoore adunankooje ɗe Muritani siifi ɗee, tippudi nehdi e jaŋde nanondiraandi, nduumotoondi, ina foti sompeede : ndi foti tuugaade ko e politik kormagol leƴƴi leydi ndii kala, kam e ɗemɗe mum en e pine mum en.

Wonande pelle pine ngenndiije ɗee, ekkol Muritani ina foti tafde yimɓe ñiɓiiɓe e nokkuuji mum en, yimɓe finɓe, wallitooɓe ƴellitaare e mbayliigu sato mum en e hakilantaagal. E nder ɗuum, ekkol Muritani oo ina foti wonde jahduɗo e sato mum ngam taƴondirde e tafgol yimɓon seeɗa ngardotookon, kam e ceɗgol ɓurtungol.

Ma o udditano aduna kesamkesaagu, e ganndal siyaas e karallaagal, ngam ƴellitde leydi ndii. Ma o wallit tonngitde e wellitde coftal e ñeeñal muritaninaaɓe kala, tuma nde o rokkata gooto e mum en kala, fartaŋŋe mum. Ekkol bayɗo noon waawi wonde tan ko nde jaŋde nde rewri e denndaangal ɗemɗe muuynaaɗe ɗee : Arab, Pulaar, Sooninke e Wolof.

Ngonka

Jeewte Kuftodinɗe Tippudi Nehdi e Jaŋde ina nganniyaa yuɓɓineede caggal nde yimɓe teskii gallugol jaŋde leydi ndii. Ɗeen jeewte ngari ko e sahaa maantinirɗo :

– Ina winndaa e kuulal gadanal Doosɗe Leydi ndii, wonde ɓiɗɓe leydi ndii kala poti yeeso laawol, ko aldaa e paltoor iwdi walla leñol, walla njogoram walla ngonka renndo. Ko noon kadi kuulal jeegom ngal heɓtiniri goodaangal ɗemɗe ngenndiije nay ;

• Muritani ina loowi laawol demokaraasi e compugol dowla tuugiiɗo e sariya ;
• Cosgol Komisariyaa toppitiiɗo Jojjanɗe Aadee e Golle Aadeeje e Renndo siwil kam e Goomu ngenndiiwu Jojjanɗe Aadee, kam e Tuugnorgal Ƴellitgol e Ndeenka Jojjanɗe Aadee, e nder Ndenndaandi Lislameeri Muritani;
• Muritani ina siifi binndaaɗe ñaawoore adunankooje keewɗe, jowitiiɗe e hakkeeji pinal, hakkeeji sukaaɓe, hakkeeji rewɓe, e yimɓe woɗɓe farwuɓe ;
• Puɗɗagol Golle Akaademi Afrikeejo Ɗemɗe (ACALAN, njuɓɓudi Dental Afrik karalleeri ndi doosɗe mum njaɓaa e hitaande 2006). Oon akaademi toɗɗiima ɗemɗe 41 taccikeeriije ɗe anniyii toppitaade e nder duuɓi 10-15 paaɗi ɗii (ina jeyaa e majje ɗemɗe ngenndiije nay Muritani ɗee ; heen goomuuji 12 puɗɗiima golle mum en –ina heen goomu toppitiingu Pulaar nguu).

Faandaare

Hono no ɗe ngaadorinoo waɗde, pelle pine ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof pellitii addude ballal mum en e ɗee Jeewte Kuftodinɗe Tippudi Nehdi e Jaŋde, rewrude e bayyingol ndeeɗoo hujjinaande, ngam compugol Tippudi Nehdi e Jaŋde kesiri, njuumtundi.

Tuugnorgal

Hujjinaande ndee joopii ko ɗeeɗoo dame :

• Jiyle e feere huftodinnde ngam compugol TNJ kesiri
• Njeñtudi jarribo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije
• -Wasiyaaji
• Jiyle e feere huftodinnde ngam compugol TNJ kesiri

Jiyle

Pelle pine ngenndiije ɗee njiɗi ko ekkol Muritani tafa Muritaninaajo mo mbaydi kesiri :

• mahiiɗo e ɓure rendo e pinal keeriiɗe, maa ɗe leƴƴi Muritani kala ndenndi ;
• uditaniiɗo ɓure yonta hannde, gaddotooɗe ɓamtaare e ƴellitaare ;
• kormiiɗo keewal ɗemɗe e pine, kormiiɗo jojjanɗe aadee, geɗe gaddotooɗe demokaraasi tuugiiɗo e gootiɗingol keeriiɗe men timmotirooje, e ɓure deeƴre e kisal, muñondiral e nanondiral.

Sifaa ekkol

Ekkol Muritani foti wonde ko :

1. Ekkol ɓiyleydaagu, demokaraasiijo, ƴellitoowo ɓure nuunɗal tuugiiɗe e geɗe garooje ɗee :

• ɗemɗe ɗe sukaaɓe ɓee muuyni ;
• jaŋde ɗemɗe ngenndiije (ƊNG) tippondirnde kam e keewal pine (caggal nde wiɗto renndoɗemɗiiwo waɗaa ngam anndude ɗemɗe kaaleteeɗe e nokku kala) ;
• farayse ɗemngal udditaare
• dokkugol heewɗemɗaagu faayiida
• 2. Ekkol toppittooɗo soklaaji jaŋde e nder duɗe laamu e duɗe ɗe ngonaa duɗe laamu :
• Tuggi jaŋde gaggaaji haa cagataagu (nehdi gaggaaji, jaŋde lesre e hakkundeere e toownde, jaŋde mawɓe e heblo, heblo karallaagal e golle;
• Kuftodingol gollondiral e jaŋde heeriinde huftodinnde e karallagaal e golle (wondude e deftere ɗowgu golle).
• Ekkol juumtuɗo
• Jahdingol kirikilaa oo e ngonka nokkuyankeewa (waasa wonde gootiɗingol tuugnorɗe jaŋde) tawa kadi ina teskoo ngonka leydi ndii;
• Kattanɗe nguurndam ngam heblo moƴƴo gollooɓe renndo ;
• Naatnugol lawɗungol, juɓɓungol anterperenaagal (tawa fannuuji goɗɗi ina naatniree heen seeɗa seeɗa) : golle jenñtinooje (AGR) kuuptidinee e jaŋde ekkol ; sosiyateeji tokoosi e joofnirde jaŋde wonande ko ɓuri heewde e janngooɓe wondude e ballal laamu ngam gaddanaade joom mum en golle)
• Gardinngol fannuuji ganndal siyaas e karallaagal ngam ƴellitaare ;
• Tammbagol tabitngol heblo to bannge pinal e ñeeñal e kisal e jojjanɗe aadee ;
• Ustugol ɓurondire e garjeende (gartirgol internaa, haa arti noon e nokkuuji ɗo baasal ɓuri wonde, haa teeŋti noon kadi wonande sukaaɓe rewɓe).

Njuuteendi jaŋde e tippondiral ɗemɗe

Njuuteendi jaŋde wonande rogere kala

• Doge jaŋde                             Njuuteendi
• Jaŋde gaggaaji                        Duuɓi 3 haa 5
• Jaŋde lesre                              Duuɓi 5
• Hakkunndeere                         Kolees Duuɓi 3
• Liisee                                     Duuɓi 3
• Toownde                                So famɗii duuɓi 4

Tippondiral ɗemɗe

Alluwal tippondiral ɗemɗe ngenndiije e nder jaŋde gaggaaji e jaŋde huftodinnde aadondoraande

Gaggaaji (sardee daafaa e deenirɗe sukaaɓe, tolnooji 3 : tokoson : duuɓi 2-3-4; hakkundeeɓe : duuɓi 4-5 ; mawɓe : duuɓi 5-6).

Jaŋde gaggaaji nde min njiɗi huuftodina ndee, so golloraama no feewi, ko feere moƴƴere, yuumtunde ngam heblugol naatgol jaŋde, ɗaɓɓunde noon heblo moƴƴo rewɓe nehooɓe ɓee, kam e toppitagol laamu ɓurngol moƴƴude senngo jaŋde heeriinde ooɗoo tolno.

Laamu e gollooɓe heeriiɓe ina poti wallitde no moƴƴi renndooji ɗii e heeriiɓe ɓee, ummantooɓe ndeen jaŋde.

Minen mbelaa waasde toɗɗaade heen sukaaɓe yahrooɓe e duuɓi ɗiɗi, sibu aɓe njogii juɓɓule potɗe toppitaade ɓe, hono ko anndiraa pupoñiyeer e keresaaji.

• Jaŋde lesre                    duuɓi 5
• Jaŋde hakkundeere           duuɓi 6
• Kolees                          duuɓi 3
• Liisee                               duuɓi 3

E miijo amen, TNJ kuutortoondi ɗemɗe ngenndiije kuutorogol moƴƴol, ina waawi raɓɓiɗinde njuuteendi jaŋde ndee, ɓura ko ngannduno-ɗen haa hannde koo yuumtude. Humpito Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (ƴeew les ɗoo) ina seedtoo ɗum. Ina moƴƴi ngoon humpito janngee ngam ɗowde golle paaɗe.

Ngam newnude binndol ngol, min tonngirii nii ɗemɗe ɗee, e fawaade e mbaawka e kuutoragol majje :

Ɗ1 : Ɗemngal 1, firti ko ɗemngal kaaleteengal e nder galle, ko anndiraa ɗemngal muuynangal koo ;
Ɗ2 : Ɗemngal 2, firtata ko ɗemngal ngal cukalel ngel janngi : ina hasii wona ɗemngal ngenndiwal goɗngal :
Ɗ3 : Ɗemngal 3, woni Farayse ɗooyene ;
Ɗ4 : Ɗemngal 4, woni Engele ɗooyene.

Fiɓnde ardinaande ɗooyene ko ɗiɗ-ɗemɗaagal (walla heew-ɗemɗaagal boom) jaawngal:

• – Gila e tolno gaggaaji, jaŋde ndee waɗdetee e ɗemngal ngenndiwal goɗngal ko famɗi fof, tawa ina huutoroo ɗemngal ngal muuyni ngal e nder golle pinndinooje;
• – Arab (ɗemngal Ɗ1 wonande muunuɓe ɗum) kam e Farayse ko ɗemɗe janngeteeɗe e janngirteeɗe (hay so tawii noon, e daawal gadal ngal, Farayse ko ɗemngal janngeteengal tan, haa hitaande adannde jaŋde hakkundeere (H1H)).

• Ine jojji fannu biyeteeɗo naattondiral pine naatnee e jaŋde hee;
• Ɗemngal Engele fuɗɗotoo janngeede ko e H1H no fannu nii e denndaangal njuuteendi jaŋde ndee;
• Kawgel Berwe (BEPC) waɗetee ko e ɗemɗe ɗiɗi ngenndiije (ɗemngal muuynangal e ɗemngal ɗiɗmal) kam e Farayse e walla Engele;
• Kawgel Bakkaa, e ko ɓuri teeŋtude, waɗetee ko e ɗemɗe ngenndiije wonande fannuuji siyaas, waɗee e Farayse wonande fannuuji coñce;

Maa juɓɓule keɓɓittooɗe uddite wonande almudɓe wonduɓe e caɗeele walla wonande mawɓe waɗtuɓe yiyde binndi. Ma ɗe mballit sukkande ɓe ŋakke maɓɓe e rokkude ɓe tolno katojinaaɗo oo : Kala hollitɓe mbaawka caggal nde naati ɗee juɓɓule, maa nduttine e nder janngirɗe laamu gaadoraaɗe ɗee, ngam jokkude jaŋde mum en. Heddiiɓe ɓee maa ndañ humpito addanoowo ɗum en waawde gollaade.

Humpito Muritani e jaŋde ɗemɗe ngenndiije e jaŋde mawɓe

Duɗal ɗemɗe ngenndiije: Tonngoode yamiroore cosgol duɗal ngal, ko 79.348/PG/MEFS ñalnde 12/10/1979. Duɗal ngal ina foti yuɓɓinde e renndinde e ƴellitde denndaangal wiɗtooji ciyneteeɗi feewde e ɗemɗe ngenndiije fof. E ndii mbaydi, golle duɗal ngal ko heblude naatgol ɗemɗe Pulaar, Sooninke et Wolof e nder jaŋde leslesre e heblude jannginooɓe e wallifaade defte. Ƴeewde jaŋde nde ko naamni to bannge geɗe memotooɗe e to bannge ngalu. Anndude kadi nafooje potɗe wonde e kuutoragol ɗemɗe ɗe to bannge jaŋde leslesre, e kumpital e geɗe jokkondire e faggude e liggeey ekn…

Heblo : Duɗal Ɗemɗe ngenndiije heblii ko ɓuri 500 jannginoowo e diisneteeɓe e horooɓe e nder ñalɗi juɓɓinaaɗi to “ENI” e nder jiilirde diiwanuuji wonande

jaŋde leslesre nder nokku heblo duɗal ngal kadi ɗoo e Nuwaasot, hakkunde 1980 e 1999.

Ngal huufii 52 duɗal jarriborgal (66 jannginirdu) kuutoriiɗe Pulaar, Sooninke, e Wolof hono ɗemɗe gadane to Tararsa, Barakna, Gorgol, Gidimaka, Asaaba, Nuwaasoot, Nuwaadibu e Tiriis Semmur ; hakkunde 1982 e 1988 duɗe 14 arab ɗo e Nuwaasoot, to Rooso e Kayhayɗi mbaɗti janngude Pulaar, Sooninke e Wolof hono ɗemɗe ɗiɗaɓe. Kalifu nehdi ngenndi waɗii fotde 109 jannginoowo e les njiimaandi Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije. Caggal heblo juutngo, tuugiingo e humpitooji leyɗeele catiiɗe en, jarribagol ɗemɗe ɗe fuɗɗii ko e oktoobar 1982 e nder duɗe 12 wonande doge garwane. Limmoore duɗe ɗee yettiima 52. Ɗe tawetenoo ko e diiwanuuji Tararsa, Barakna, Gorgol, Gidimaka, Asaaba, Nuwaasoot, Daaklet Nuwadibu, Tiris Semmuur. Huufnoo ɗeen duɗe ko 109 jaggal, hakkunde jannginooɓe e Diisneteeɓe karallaagal jaŋde e goomuu rewind ekn … Jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗee tabitii e daawe garooje ɗee :

1982 – 1988. Ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof jannginaama no ɗemɗe garwaniije nii, ɗe njanngiraama denndaangal  fannuuji e nder duuɓi jeegom jaŋde lesre ɗii kala. Arab janngiraa no ɗemngal ɗiɗmal nii.

Tuggi 1984 haa 1985 : Pulaar e Sooninke e Wolof janngamaana no ɗemɗe ɗiɗme nii e nder duɗe amudɓe janngooɓe Arab (sukaaɓe aarabeeɓe) e nder huunde e janngirɗe, nder 14 duɗal e nder Nuwaasoot e Rooso e Kayhayɗi.

Hakkunde 1988 e 1999 : Nde almudɓe duɗe ɗemɗe ngenndiije njettii rogere kawgel e hitaande 1988, Kalifu Nehdi e Jaŋde felliti haaɗtinde jarribo ngoo e jaŋde lesre. Hujja dokkaaɗo oo, ko caɗeele kaalis, e karallaagal e laabi sariya ngam naatnude jaŋde ɗemɗe ɗee e jaŋde hakkundeere. Caggal ngolɗoo baklitagol, peewnitte garooje ɗee mbaɗaama :

Wonande duuɓi ɗiɗi gadani ɗii, jaŋde ndee fof waɗetee ko e ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof;

E hitaande ɗiɗmere ndee, ɗemngal ɗiɗmal ngal (Arab walla Farayse e fawaade e ko jinnaaɓe almudɓe ɓee cuɓii fawaade e jiilotoongol kalifu) naatnee tawa ko e jaŋtagol tan e lebbi tati cakkitiiɗi ɗii;

E hitaande tataɓere ndee, ɗemngal ɗiɗmal ngal (Arab walla Farayse) mbaɗta janngeede e binndol;

Tuggude hitaande 4ɓere, jaŋde ndee jaŋde ndee tuugii ko e eggugol gannde, ɗum woni ummaade e ɗemngal muuynangal hono Ɗ1 (Pulaar, Sooninke e Wolof) feewde e ɗemngal ɗiɗmal hono Ɗ2, ɗemngal jannginirgal e nder duɗe hakkundeeje (suɓotoo ɗemngal ɗiɗmal ngal, hono Arab walla Farayse, ko jinnaaɓe almudɓe ɓee, gila e hitaande ɗiɗmere). Hiisa (matematik) jokka e janngeede e ɗemɗe muuynaaɗe.

Ina foti teskeede wonde, tuggi hitaande 4ɓere ndee, ɗemɗe gadane ɗee ina ngonta fannuuji, ɗemɗe ɗiɗme ɗee (Arab/Farayse) ngonta ɗemɗe jannginirɗe mbele heblude jaŋde hakkundeere ndee.

Loowdi tuugnorɗe e kaɓirɗe jaŋde kuutorteeɗe e duɗe jarriborɗe ɗee ko ngootiri, ko kayri huutortee e jaŋde aadoraande ndee e nder duɗe leslese ɗee.  Kono tan defte taro ɗee ɗacciraa ko Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije, tee ɓuri heewde e mum en ko tinndi e daari. Waktuuji jaŋde ɗii nanndi e waktuuji jaŋde aadoraande ndee.

Ɓeto : Biro diiwaniiwo UNESCO to Ndakaaru (BREIDA) e goomu karalleewu Kalifu Nehdi e Jaŋde Muritani ɓetii golle DƊNG laabi keewɗi.

Ɓeto BREIDA

Ɓeto BREIDA adano, tuggi 23 noowaamburu haa 3 deesaamburu 1981, yowitinoo ko golle peewtuɗe e heblo jarribo ngo. Ɓeto ɗiɗmo waɗi ko e marse e abiriil. Ngo yowitinoo ko e njeñtudi jarribo ngoo, caggal jaŋde duuɓi ɗiɗi. Ina jeyaa e geɗe ɗe jarribo ngoo teskii :

– “To bannge haala e binndol golle ɗe ina njuumti”;

– “Yiɗde sukaaɓe ɓe ɗemɗe mum en e jaŋde nde ina teskini”;

– “loowdi jaŋde ndee, e fawaade e tolnooji ɗii, alanaa sukaaɓe caɗeele e ooɗoo tolno”;

– “Jannginooɓe ɓe ina pelliti, tee e goonga ina njiɗi ƴellitaare jaŋde ndee e ɗemɗe ngenndiije ɗee”;

– “Jinnaaɓe sukaaɓe ɓe ina njogii softeende mawnde e jaŋde duɗe jarriborɗe ɗee”;

– “Hakindo garwugol e jaŋde hee tolniima e 82,10% nder nokkuuji dowri e 93,15% e nder nokkuuji hakkunde dowri e teeru, e 81,52% e nder nokkuuji teeru”

– “Ŋakkeende rewindo karallaagal jande nde, rokkude himme e sahtaade e kala sahaa defte jannginirɗe ɗe, ɓeydude jeeyngal feewde e renndo ngo, rokkude himme e keblitaagol jannginooɓe ina foti daraneede“;

– “Goomu BREIDA wasiyiima nde jaqde leslesre nde yuɓɓitintee, sabu teskaade ngonka leydi ndi to bannge politik e coftal e faamamuya renndo ngo jaɓde kuptidingol jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗe”.

Ɓeto goomu karalleewu kalifu Jaŋde e Nehdi. Nguuɗoo goomu toɗɗaa ko rewrude e ɗerewol sarwiis t°00668 /MEN/28/01/1988. Ngu golliima e kitaale 1988 e 1989 e jarribo e jaŋde ɗemɗe ngenndiije. Tonngol goomu ngu ko nii siforii : “So eɗen njaɓi fiɓnde e cenagol jaŋde walla kenogol njuɓɓudi jaŋde nde; eɗen mbaawi tonngude, e kuuɓal wonde humpito ɗemɗe pulaar,  Sooninke, Wolof e kuuɓal e nder jannginirɗe ɗe e dow ɓeto goomu ngu, ina heewi faayiida sabu santaas peewal ngal tolniima e 61% wonande edda ɗemɗe gadane ɗe e 71% wonande edda Arab njuɓɓudi ngaadanteeri mbaɗi pulaar – Sooninke e Wolof ɗemɗe ɗimme”. E gaynirde goomu ngu ina wasiyoo to bannge laawɗingol “Ƴettugol sariyaaji laawɗinooji e juɓɓinooji jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗe”.

Wiɗto

Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije daraniima wiɗto feewtungo e ɓamtugol ɗemɗe ngenndiije ɗee. Golle ɗe Dudal ngal daraninoo mbaɗdaa ko e eɓɓooji dendaaɗi e leyɗeele hirnaange Afrirk kuutortooɗe ɗemɗe men ɗee (Mali – Senegaal – Gine Konaakiri, Gine Bisao – Burkina Faso).

Eddaaji ɗemngal (Calti) : wiɗtooji to bannge calti e nder ɗemngal baɗaaɗi tuggi 1983 haa 1984 e ballondiral e ɗemɗiyankooɓe Mali e Senegaal, ngaddanii duɗal ngal yaltinde deftere calsalti wonande ɗemɗe tati ɗee kala (Pulaar, Soninke, Wolof).

Firo kelmeeje : Defte kelmeendi muulama hakkunde 1981 e 1999. Ɗe njowitii ko e fannuuji garooji ɗii : Jaŋde, hiisa, siyaas yiyngo, celluka e ɗemɗiyankaagal, daartol e ganndal nokku, kelmeendi sato janngirɗe, politik e ñaawoore, njuɓɓudi laamu, cellal e senaare, nehngo ekn …

Firo winndaango (lexicographie)

Tuggi hitaande 1984 haa 1998 Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije daraniima heblude caggitorɗe wonande ɗemngal kala : Pulaar, Sooninke, Wolof. E hitaande 1999, nde golle Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ndartinaa ndee, goomuuji caggirtorɗe ɗemɗe tati ɗii tawi ngoɗɗoyiino e golle.

Ɗee golle naftoraama e duɗe jarriborɗe hee, e nder sarwisaaji cellal, e nehngo, e ndema, e wiɗto jaaɓi haaɗtirde (jannginooɓe, wiɗtooɓe, sanɗaaji) e pelle pine ekn Ciftinen wonde golle Duɗal Ɗemɗe ngenndiije dartinanoo ko e hitaande 1999 caggal nde mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde Mauritani mbattanu (sariya 99.012 mo 26 abriil 1999). Duɗe jarriborɗe battindiiɗe uddi ko e hitaande 2005. Ina foti heɓtineede Duɗal ngal golliima golle ceedtinɗe keewɗe nafoore wonande jaŋde ɗeeɗoo ɗemɗe.

Wasiyaaji

Caggal nde pelle pine ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof kolliti yiyannde mum en e peeje mum kuftodinɗe wonande tippudi nehdi e jaŋde kesiri, caggal nde njuurnitii njeñtudi golle Duɗal Ɗemɗe ngenndiije, eɗe mbasiyoo :

Ciynugol mbayliigu nguu

Tabitingol mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde kala foti waɗireede ko daawe, ɗooftoo daawe jaŋde ndee. E nder ɗuum, ina moƴƴi tuugnorgal golle deɗɗingal lelnee, potngal rewde ɗee daawe :

Keblugol jannginooɓe

– Binndugol loowdi binndanɗe

– Cuɓagol peeje e sifaa jaŋde

– Keblugol kaɓirɗe jaŋde e jannginirɗe

– Hoolkiso tolno arwano (jarribo adano) e nder duɗe seeɗa (5 haa 10)

-Jarribo huftodinngo walla mbiyen tabitingol (nder 40 haa 50 ekkol)

Kuftodingol mbayliigu nguu

Horo njeñtudi walla seedantaagal kuftodinngal kollitoowal ɗo jaŋde ndee yuumti, ɗo nde yuumtaani, ɗo waɗi kaɗooje ekn … Sababuuji majjum njuurnitee, ko foti e ɗo waawi ooñteede, ooñtee.

Gootal e ɗee daawe kala ina foti yahdude e ɓeto e cafrugol ŋakke teskaaɗe, hade daawal dewngal heen ummaneede.

Kuule jahdiije

• Kuule kuftodinɗe

Ngam yuumtude, nguu mbayliigu ina sokli yahdude e ngonka kuuftodinka keniika, ɗo ɗemɗe ngenndiije ɗee ndokkitaa faayiida mum en, haa ɗe mbaawa huuɓnude darnde majje tiri, so tammbaade pinal e waawde ƴellitde joom mum en to bannge renndo. Ɗum ɗoon noon ina ɗaɓɓi nde doosɗe leydi ndii mbaɗtata ɗemɗe ɗee kala ɗemɗe gollorɗe e njuɓɓudi laamu.

Lori mbayliigaaji ɓennuɗi ɗii kala ko ŋakkeende walla baasgol woodde sariya caabingol geɗe kaawniiɗe (kuftodinngol keñorangol, faamamuya mo moƴƴaani, ŋakkeende horo e seedantaagal ekn) potɗe safrireede sariya laɓɓitinoowo dennndaangal daawe ciynugol mbayliigu nguu, kam e korgol mum e rewindo mum.

Feere ƴettaande ngam sompude ndii Tippudi Nehdi e Jaŋde maa waɗdtu denndaangal ɗemɗe ngenndiije ɗee ɗemɗe laawɗinaaɗe, gollorɗe e njuɓɓudi laamu, ɗemɗe janngirɗe. To bannge firo, «ɗemngal ngenndiwal ko ɗemngal ngal leñol jeyangol e leydi ndii haalata, ɗemngal jongingal doosɗe, kuutorteengal e tippundi nehdi e jaŋde, e nder njuɓɓudi laamu».

Kuule tabitɗe ngaddanooje oon sariya tabitinee haa timma

Sabu yiɗde potal e nuunɗal, kala kaaloowo ɗemɗe ɗiɗi ngenndiije ina foti hiisoreede ɗiɗ-ɗemɗiijo.

– Farlinde e kala foksineer laamu teeɗaniiɗo golle laamu toowɗe mbaawka ɗemɗe ɗiɗi ngenndiije ko famɗi fof kam e ɗemngal koɗal gootal.

– Hirjinde heewɗemɗaagal : laamu ina foti ƴettude kuule tabitɗe mbele ɓiɗɓe leydi ndii kala ina mbaawa janngude ɗemɗe keewɗe.

– Naatnude ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof e nder jaŋde hakkundeere e toownde, ɗe njanngiree heen no fannuuji nii;

– Naatnugol ƴeewndo ɗemɗe ngenndiije e nder denndaangal kawgelaaji jaŋde huftodinnde e jaŋde fannuuji.

– Dokkitgol seedanteeje e ɗemɗe ngenndiije e joofnirde tolno jaŋde kala. Hakkeeji ɗeen seedanteeje ko gooti wonande ɗemɗe ngenndiije ɗee kala (Arab, Pulaar, Sooninke, Wolof).

– Udditgol doge jaŋde ɗemɗe ngenndiije e nder duɗe heblo (ENI ; ENS, ENA, ekn) kam e doge haralleeɓe firo to ENA e to duɗal jaaɓi haaɗtirde. Sarwisaaji firo e ɗemɗe ngenndiije cosee e tolnooji njuɓɓudi laamu kala.

– E nder duɗe gaggaaji huutoraade ɗemɗe muuynaaɗe tan ngam newnude heblo sukaaɓe.

Goomu mbayliigu jaŋde

Goomu mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde ina foti wonde goomu nduumiingu mbele e ngu waawa waɗde golle maggu no haanirta nii, ngu toppitoo :

– miijaade

– Ardinde miijo

– huufde

– ɓetde

– safrude

Terɗe maggu ina poti siggeede no moƴƴi, mbele e ngu wona goomu njuumtungu.

Kuule cariiɗe

denndaangal peeje cakkitanooɗe ngam wallitde jaŋde Arab ina poti ƴettiteede e ñaasteede ngam wallitde kuftodingol jaŋde ɗemɗe ngenndiije e nder tippudi nehdi e jaŋde.

Denndaangal duttorɗe njuɓɓudi laamu ina poti fireede e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee kala mbele ɓiɗɓe leydi ndii ina mbaawa huutoraade ɗum en so coklii.

Denndaangal alluuje jamminooje laamu maa mbaɗe binndi e ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.

Waɗaa ko Nuwaasoot ñalne 11 feebariyee 2011

Pelle Pine Ngenndiije

– Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, tonngoode yamiroore 000542/MINT/SAB,4 Suwe 1976.

– Fedde Ƴellitgol Ɗemngal e Pinal Sooninke e Muritani KK : 009/MINT, 3 Mars 1978.

– Fedde Ƴellitgol Ɗemngal Wolof e Muritani KK : 1482/MINT/DAP, 2 deesaamburu 1980

Firo : Bookara Aamadu Bah