Manndelaa » . Kono ardiiɓe laamu apartaayd e oon sahaa mbiyi, waɗi mo ɓallitineede ɗoon ko mbele ina newna jokkondiral cuuɗingal (kaaldigal) e makko.
Ko waawnoo heen wonde fof, e lewru feebariyee 1985, Pieter Willem Botha, felliti yaltinde Manndelaa wondude e sarɗi ANC ina woppa hare njogitaari. Kono ndeen, ministeruuji makko ɗii fof calinooma ɗuum. Kono ɓe mbonnii Pulaar maɓɓe, sibu Manndelaa wiyi yiɗaa. E ɓataake mo o rewni e juuɗe ɓiyiiko debbo biyeteeɗo Zindzi o wiyi heen “Hol ko firti ndee wellitaare ndokketee-mi so tawii fedde ɓesngu ina lutti haɗeede”. Ko e ndeen hitaande Botha firti sariyaaji jowitiiɗi e lesee paasee kam e kaɗgol dewle hakkunde ɓe njiidaa leƴƴi. Kono Manndelaa ina yawnoo ɗuum, o jokki, kanko e ANC (gonnooɗo e suuɗaare), ɗaɓɓude “neɗɗo fof yo dardo e daande mum” (un homme, une voix).
Jokkondiral gadanal hakkunde Nelson Manndelaa e guwarnama apartaayd waɗi ko e lewru noowammbar 1985. E duuɓi nay dewɗi heen ɗii kadi jokkondire goɗɗe mbaɗii hakkunde maɓɓe, jogorɗe wonde ndaɗɗudi jeewte paaɗe, kono ronkaa yo geɗe ɗee ɓos. E hitaande 1986 Manndelaa egginaa oon kasoo, sokaa e galle (wilaa) e nokku gonɗo 60 kiloomeeteer saraaji CAP.
Ko Manndelaa sokaa koo fof, winndere ndee ina ɓeydoo daranaade goppitgol makko kam e ittugol apartaayde. Kaaɗtudi majjum ko hiirde waɗnoonde e suwee 1988 to Wembly, nde naalankooɓe heewɓe winndere ndee tawtoraa, nde fotde teemedere miliyoŋ njeeɓi e teleeji mum en, nder 67 leydi ; hiirde hollittunoonde kasoo Manndelaa e kiiɗal pawingal e ɓesngu Afrik worgo. E miijo ANC nii ko kayre yaawni goppitgol Manndelaa , sibu, ñalnde 7 desaambar 1988, o yamiraa hootde galle makko, kono tawa o yaltataa ɗum. E 1989 o winndi Pieter Botha, o wiyi ɗum : « wonaa goppitgol am ɓuri himmude », « musiiba oo ko leydi pecciindi pecce ɗiɗi gañondirɗe, barondirooje », o wiyi « njiɗ-mi ko yo pelle ɗiɗi ɓurɗe mawnude e leydi ndii kaaldu », ɗeen ngoni ANC e laamu Apartaayd. O haali toɓɓe ɓurɗe teeŋtude potɗe yeewteede ɗee : « go’o, tabintingol doosgal keewndi e nder dowla gootiɗɗo ; ɗiɗi, kulhuli raneeɓe leydi ndii mbaawi jogaade e ɗuum ». Ñalnde 5 suwee 1989 ɓe potti to galle Botha. Kono e daawal hakkunde ngal, o rafaa, de Klerk lomtii mo e ngardiigu laamu nguu.
Ñalnde 15 oktoobar 1989 de Klerk yaltini hoohooɓe ANC njeeɗiɗo, waɗɓe, gooto heen fof, duuɓi 25 e kasoo. Ina e ɓeen biyeteeɗo Walteer Sisulu. E noowammbar Manndelaa wiyi “e hoohooɓe raneeɓe ɓe o meeɗnoo yeewtidde ɓee fof, ko de Klerk ɓuri hellifeede e nuunɗude”. De Klerk ne habri goppitgol Manndelaa ñalnde 2 feebariyee 1990. e konngol ƴettunoo to parlamaan. O habri keɓtingol ANC kam e pelle goɗɗe luulndinooɗe Apartaayd.
Ko ndeen, e nder mbunndi mbunndi batte kewkewe 1989, yimɓe ina ngoya waraaɓe e taccinaaɓe to Senegaal e to Mali, kulol ina hoɗii jagge ɓeleeɓe keddinooɗe e leydi men hee, ko adii warngooji koninkooɓe ɓaleeɓe e nder tuddule konu leydi mum, sibu ina sikkaa ɗi puɗɗii ko e settaambar 1990 to to tuddunde Azlaat, ko ndeen mbiy-ɗen, mbaɗan-ɗen Manndelaa yimre (ƴeew hello 10 ).
E konngol makko ñalnde o woppitaa ndee, o hunii gollanaade jam e deeƴre e beldital e raneeɓe leydi ndii, kono o wiyi ɓe njoɗɗinaani petelaaji. Sibu o wiyi « waɗi min ƴettude fetel e hitaande 1960, nde min cosi catal konu ANC ko yiɗde dartaade neegre Apartaayd. Ndaa geɗe gaddannooɗe min ƴettude fetel ɗee, ina lutti woodde haa hannde. Alaa no min mbaɗata so wonaa jokkude hare. A min njaakorii noon maa weeyo henaniingo maslahaa dañe ko ɓooyaani. Oon sahaa jogaade fetel alaa ko firtata”.
O wiyi kadi faandaare makko rowrowre ko ɓaleeɓe ɓurɓe heewde e leydi hee ɓee, keɓ hakke woote. Ñalnde 26 feebariyee 1990, o wiyi yimɓe makko « Mberlo-ɗee petelaaji mon, paakaaji mon, jaasiiji mon e jammbe mon nder geec », ɗum ko yiɗnoode deeƴnude hakkunde ANC e Guwarnama oo, kono kadi hakkunde ANC e Linkataa mo Butelesi.
Caggal ɗuum, nde jeewte mbaɗaa ngam lelnude doosɗe leydi kese, ANC joɗɗini petelaaji e hitaande 1994 caggal nde nanondiral dañaa. E daawal hakkunde ngal, e sulyee 1991, Manndelaa rdinaa ANC, lomtii Oliwiyee Tammboo gardinooɗo ɗum gila 1969. Ko e ngaal daawal o yahi Kubaa (sulyee 1991) ngam salminde Fidel Kastroo. Ko oon wiynoo “Nelson Manndelaa ko ganndaaɗo, kormaaɗo, mo miliyoŋaaji limlimtinɗi neɗɗo e winndere ndee korsini”. “so oɗon njiyloo neɗɗo nuunɗuɗo, on mbaawaa dañde ko ɓuri Manndelaa . So oɗon njiyloo neɗɗo ŋeerɗo fiɓnde, jaambaaro, teeyɗo, peertuɗo, ƴoƴɗo, kattanɗo, on ndañataa ko ɓuri Mandelaa”. “Miɗo goongɗini o jeyaa ko e maaɗe ɓurɗe haawnaade yonta men oo”. Ñalnde 17 marse 1992, Deklerk heɓi hoolaare raneeɓe, ko ndeen o wiyi raneeɓe ɓee e koye mum « pellitii uddude deftere apartaayd». Jeewte ina njokki, haa nde Manndelaa e Deklerk ndokkaa njeenaari nobel e hitaande 1993, sabu winndere ndee heɓtinde ko ɓe ngollantoo yo jam dañe koo. Hay so noon sahaa e sahaa fof won geɗe telɓinooje darnde maɓɓe, ko wayi no boneeji baɗnooɗi toon e sulyee 1992 walla warngo Chris Hani, gooto e ardiiɓe parti maruceewo leydi ndii, ñalnde 13 abriil 1993. Ɗum fof e wayde noon nanondiral dañaa yo woote kuɓtodinɗe gadane njuɓɓine ñalnde 27 abriil 1994.
Heddii noon waɗde feere mbele seɓɓitiiɓe banngeeji ɗiɗi ɗii fof (raneeɓe rasiste en ɓe njiɗaa jam, e ɓaleeɓe huutorteeɓe ɓe njiɗaa jam hono Inkata mo Gatsa Butelesi). Haa teeŋti noon e Butelesi mo ɗeɓaani yortaade, sibu o jaɓi jeytoreede e woote hee tan ko tawi heddiima balɗe 7, tawi Manndelaa wiyi ina heɓii e sujjande mo, mbele jam na dañee.
Nde woote mbaɗaa, Manndelaa toɗɗaa yo ardo leydi ndii (62,6%). Nii woni o sompi guwarnama gootaagu ngenndi denndinnooɗo ANC e Parti Nasiyonaal e Inkata Freedom Party. Tabo Mbekki e Frederik Deklerk ngoni sukkuɓe. E nder diskuur piilngal makko Manndelaa hoolliti weltaare mum e pirtagol apartaayd e « jibenegol renndo ngo winndere ndee fof weltanii » kam e « ngenndi timtimol mbelditndi e hoore mum, mbelditndi e aduna ». O holliti heen geɗe garwaniije manndaa makko so haɓde e baasal e paltooraaji. Hankati heddii Manndelaa ina ɓooroo seeɗa seeɗa laamu sibu tuggi 1996 ko Thabo Mbekki o woppiri ngardiigu fiyakuuji leydi ndii; e hitaande 1997 o woppi ngardiigu ANC. Nde o joofni manndaa makko gadano, o woppi laamu. Ko e hitaande 1999. O ƴetti altered kono o jooɗaaki, sibu o naati ko e gollanaade renndo ngoo haa arti e haɓde e ñawu SIDA tee omo rokkaa faayiida mawɗo e fiyakuuji winndere ndee.
Mbaawka kaaldigal e welditeede
Mandelaa gila ina woni nder kasoo yaltaani tawi yenanaama wonde feere wootere waawnde daɗndude leydi ndii ko kaaldigal e beldital. Oon sahaa noon, ñalnde kala ko maayɓe sabu pelɓondire hakkunde laamu apartaayd e terɗe ANC. E miijo Manndelaa « ngam ñifde hare hakkunde neɗɗo e gaño mum, alaa e sago neɗɗo jaɓa haaldude e oon gaño, ɓe ngollodoo ngam waɗde jam ».
E nder joɗnde teeŋtunde hakkunde ANC e senerooji konu Afrik worgo kam e sarwisaaji ñukkintooɗi, Nelson Mandelaa wiyi ɓe « So tawii ko wolde njiɗ-ɗon, mi suɗataa on nii wonde min mbaawaa dartaade on. Min ngalanaa ɗum hattan. Kono, maa wolde ndee juut, nde metta, maayɓe keewa, tee leydi ndii ina waawi wontude mboorndi, yiƴƴa heen. Kono, woto njejjitee geɗe ɗiɗi : On mbaawaa foolde min sibu a min keewi :on mbaawaa warde min minen fof. On mbaawaa hawde min sibu aduna oo jaɓataa ɗum. Ma ɓe njantu e amen kamɓe fof, ɓe mballa min ». Ndeen o haalii ɗum, o ƴeewondiri e seneraal Constand Viljoen, gooto e maɓɓe fof faami wonde ina hatojini e goɗɗo oo. E wiyde binndoowo gooto Afrik worgonaajo biyeteeɗo Njabulo Ndebele, ko ngalɗoo gostondiral miijo woni sabaabu cosgol Goomu Goonga e Beldital. O tonngi, o wiyi « Kala ɗo maslahaa dañaa, tawata ko waɗdooɓe ɓee, gooto heen fof ina heɓii e woppude paandaale mum ɗe ngaaɓnotaako, gooto e maɓɓe fof gollanoo nanondiral naftowal ɓe kamɓe fof ».
E miijo Manndelaa , ndimaagu ɓaleeɓe fotaani wontude njiyaagu hiiɗnooɓe ɓee, sibu nguun ndimaagu alaa nafoore, nde tawnoo « ndimaagu am timmaataa so tawii mi haɗii goɗɗo rimɗude. Kiiɗaaɗo e kiiɗɗo fof ngonaa rimɓe ». Alaa e sago raneeɓe ɓee njenanee kiiɗetaake so tawii ɓaleeɓe ɓee laamiima. Ko e oo sifaa tan kaaldigal ngal waawirta yuumtude. « Goonga oo, ko en cuwaa tawo rimɗude, en njettiima noon ndimaagu rimɗude, en keɓii hakke waasde hiiɗeede… Waɗi noon, « Ndimaagu wonaa tan seertude e ɓoggi, kono ko wuurde tawa ina hormii, ina tiiɗtina ndimaagu woɗɓe. »
Kaaldigal wonaa tan termondirde e gaño mum, kono kadi ko waasde taƴondirde e sehilaaɓe mum ɓooyɓe ɓe winndere ndee ñiŋatnoo. Yeru, nde Bil Kilinton ari Afrik worgo e hitaande 1998, Nelson Manndelaa siftinii mo wonde Dental Amerik wallittunoo ndeen ko Apartaayd, tawi woɗɓe ina mballita hare luulndiinde apartaayd. Manndelaa wiyi « gooto e hooreeɓe leyɗe mo ngadii-mi bismaade ɗoo ko Fidel Kastoroo … mi bismii ma kadi Muammaar Kaddaafi. Waɗi mi waɗde ɗum, ko e aada amen, woppude wallitnooɓe ma e saanga nde ngon-ɗaa e caɗeele ɓurɗe mawnude e nguurndam, ko huunde soofnde ».
Bookara Aamadu Bah
