E lewru mars 2003, eɗen ciftora, laamu Buus e ballal laamu Toni Bleer (Angalteer) e laamu Howaar (Ostaraali) njaɓɓi Nanondiral Jeneef (Genève), ummini wolde feewde e Irak. Denndaangal hujjaaji kuutoranooɗi ngam yande e ndii leydi, laatiima penaale mawɗe (wonde Irak ina jogii bommbooje bonɗe ekn …).
Ujunnaaje ujunnaaje Iraknaaɓe, ɓe alaa ko mbiyi, alaa ko mbaɗi, maayii heen, sibu ɓe mbaɗi tan ko yo bon, yo Alla bonnu, ɓe paltaaki koninkooɓe e siwil en. Ɗum jiidaa e dummbugol, lepte nder kasooji (yeru to Abuu Garayb) e warngooji to Abuu Felluja, Najaf e Tal Afaar. Denndaangal mahaandi leydi ndi bonnaa, gila e isinaaji, haa e laabi, e poŋuuji, e nokkuuji pinal mawɗi … Laamu Amerik urɓi luure hakkunde leƴƴi e pelle diine, bulWondiri Siiyite en e sunniyankooɓe. Hay gooto waawaa wiyde hannde ko nii maayɓe ɓe poti. Laamu Amerik jaɓaani limde. Kono tan ɓetooji tuugiiɗi e ganndal mbaɗaama. Nii woni, hakindo limmore maayɓe ɓe ina tolnoo e 655 000. Ko ɓuri heen heewde ko kure, maa kalitgol otooji, walla bommbooji ɗi abiyoŋaaji mberlii. Juɓɓule Fedde ngenndiije ina kiisii wonde ko ina aboo e miliyoŋaaji ɗiɗi neɗɗo ndogii leydi ndi, ko yerondiri e ɗuum mbaylii koɗorɗe e nder leydi he. Ɗumɗoon fof so renndinaama, eɗen mbaawi wiyde hannde wonde njangu Amerik e leydi Irak, saabiima maayde, walla gañii walla dognii ko ina wona joyaɓal yimɓe leydi ndi. Ɗum fof e wayde noon, njuɓɓule Fedde ngenndiije dentuɗe (ONU) mbattini ko wallitde oo warhoore, sabu majje yamirde keddagol toon laamaandi Amerik.
Ardiiɓe leyɗe Orop, hollitnooɓe luulndagol mum en wolde nde, kam e jaayɗe Amerik ciforteeɗe bellitiiɗe, ko wayi no New York Times e ɓashington Post mbattini ko deƴƴude. Peeje kuutoraaɗe ngam waɗde wiɗto bonanndeeji to Irak, ko ɗeen peeje kuutoraa ngam waɗde wiɗto bonanndeeji baɗooji to leydi Sudaan. Buus e leyɗe hirnaange keptinaani wiɗto Irak ngo, kono ɓe heptinii wiɗto Sudaan, gila noon e Fedde Ngenndiije dentuɗe haa yettii Dental Orop, Bleer e Howaar. Ngoon wiɗto fenñinii wonde ko ina abboo e 300 000 neɗɗo mbaraama e hare wonde hannde e Diiwaan Darfuur o, to leydi Sudaan.
Ko woni Darfuur : ko konu laamu Sudaan kam e milis (milice) laamu lollirɗo «Jañjaawid» pelliti momtude siwil en. Fayndaare mum ko haɗde ɓaleeɓe Sudannaaɓe murtande laamu Omar Al Basiir, sibu ɓeen ko saltinooɓe ndiin njiimaandi gila e hitaande 2003. Ender ɗiiɗoo duuɓi nay, Jañjaawid en ɓe kam e konu leydi ndi nduppii ko ina abboo e 2000 wuro ɓaleeɓe Afrik, mbari yimɓe mum en, koni jawdi mum en. Ko ina abboo e 300000 neɗɗo mbaraama heen, ko ina miliyoŋaaji ɗiɗi ndogii.
Wonande Darfuur Buus heptinii warhoore o ñalnde 9 settammbar 2004 : «min njenanaama ko woni to Darfuur ko, ko warhoore. ɓinndere nde ina foti haɗde ɗum. Fedde Ngenndiije ina foti waɗde wiɗto timmungo ngam anndude tolno warngooji baɗɗi to Darfuur ɗi». Parlemaa Orop ƴettiti : «ko woni to Darfuur ko, ko warhoore».
Fedde ngenndiije yuɓɓinii yeewtere (Conférence) ngam addude ballal mum e Darfuur, felliti nawde toon soldeteeɓe, e hiiɗde laamu Sudaan. Ɗum jiidaa e goomu wiɗto cosaangu ngam yuurnitaade tolno bonannde nde. Alaa keddiiɗo mo haalaani. Hafeere nde nawaa haa to tirbinaal hakkunde leyɗe (TPI). Ndaw ko haani aduna saloo wallitde bonannde fotnde nii. Ƴeewaa noon hay dara seerndaani bonannde wonnde Irak nde e wonnde Sudaan nde. Hol ko saabii, ɓe ndeƴƴi to, ɓe ngulli ga? Geɗel gootel, wonande miijiyankooɓe : petroŋ. Sabaabu ɓurɗo teeŋtude, gaddanɗo Amerik yande e Irak ko yiɗde jiimde ngaluuji mum petroŋ. ɓaɗooɓe politik Amerik fof ina kawri e ndee feere. Leyɗe hirnaange keddiiɗe ɗe (Angalteer, Farayse, Almaañ, Riisi, Siin) mballiti ɓe heen, walla kam ndeƴƴi. Hay Fedde Ngenndiije wallitii ndee fenaande.
Sudaan ne ko leydi ngalɗundi, tee keewndi nafoore to bannge njiimaandi winndere nde, kono tan ɓuri naftoraade ngonka toon hannde ka, ko leydi Siin. Amerik e Orop fof noon mbeltaaki, ina kuli nii, ko Siin wiyata ina yaajtina jokkondire mum politik e faggudu ko. Ɗum noon suurtude ko woni Darfuur ko, ina usta semmbe leydi Siin, tee ina addana Amerik e leyɗe Orop dañde no njahri toon so tawii fellitaama yo konuuji nelde toon. Hannde yimɓe heewɓe ina kuli wonde Fedde ngenndiije ko ko wonti kuutorgal leyɗe hirnaange. So wonaano ɗuum, ɓe cuurtataa ɗeeɗoo bone, ɓe ndeƴƴa ɗeya. Haalpulaar en mbiyata ɗum ko naafigaagal.
BAB
