Laataaki nelaaɗo (JKM) oo ina joginoo golle keeriiɗe, so wonaa, latiima omo aynatnoo ndammiri. O ayniino to Bani Saad ibnu Bakiri en, to Makka too, kadi o aynaniino kooriji makko nokku ina wiyee Kharariiɗi. Nde o heɓi duuɓi noogaas e joy o yalti o yeeyoyi to Saam e jawdi Kadiijatu (JKM).
Hono Ibnu Is-haakh wiyi, laatiima Kadiijata ko debbo jeeyoowo jom teddungal e jawdi, omo ligginannoo worɓe ina njeena mo, o hokka ɗum en heen seeɗa. Laatiima khuraysinaaɓe ko suudu yeeyooɓe e nder Aarabeeɓe, nde yettinoo mo kanko Kadiijata ummoraade e nelaaɗo to bannge nuunɗal e moƴƴere e mawnude hoolaare e moƴƴere jikku, o felliti ɗaldude mo jawdi makko, yo yaltid e mum faade Saam, o noddi ɗum o looƴndii ɗum so ina yiɗi yaltidde e jawdi makko ngam yeeyoyde to Saam. Nelaaɗo Alla jaɓi ɗuum, caggal ɗumɗoon o hokki ɗum jawdi makko, oon yalti fayi Saam ina wonndi e cukalel makko ina wiyee Maysara.
Dewgal makko e kadijatu Bintu khuwaylid
Ndeen o artii to Makka ummoraade Saam, Kadijata yiyii e nder jawdi mum ndii hoolaare e ɓural ngal meeɗaano yiyde ɗum e ko ɓenni, e ko cukalel makko jaaduno ngel e makko to Saam ngel, ko ngel yiyi e nelaaɗo to bannge yuumtude miijo e ɗemngal gooŋɗungal e moƴƴude feere.
Yiytude ko majjirnoo ɗum : laatiima hoohooɓe Makka e hooreeɓe cuuɗi mum en, ina ndeerɗunoo e resde Kadiijata kono o jaɓanaani ɓe ɗuum, caggal ɗuum o yeewtani sehil makko debbo ko woni e nder fittaandu makko wonde omo yiɗiri nelaaɗo dewgal e laawol Alla. Oon ne leeltinaani ɗum yahi to nelaaɗo, o udditani ɗum ngaal ɗoon damal, kañum ne weltii heen, etee jaɓi ɗuum. Nelaaɗo kañum ne yahi to baabiraaɓe mum tokosɓe o haalani ɗum en omo yiɗi resde Kadijata. Ɓeen mbeltii heen, ɓe njahi to baaba mum Kadiijata ɓe ƴamani mo Kadiijata. Ko e ngol laawol dewgal ngal humaa, Sehil Kadiijatu oo noon, wiyatee ko Nafisatu Bintu Munayya . Ina tawtoraa kumal ngal Bani Haasim en, e Hooreeɓe jom leppi en. Ɗumɗoon noon ko nde o ruttii Saam caggal lebbi ɗiɗi, o teŋi kumal ngal ko poliiji noogaas ; ɗiin poliiji noon, ko ɗum haɓɓetee e dow leggal tiimngal e dow woyndu ina safiree baagal ndiyam. Oon saanga laatiima Kadiijata duuɓi mum ina njahra e capanɗe nay hitaande, duuɓi nelaaɗo Alla (JKM) ina njahra e noogaas e joy e oon tuma Kadiijata laatima wonde ɓurɗo rewɓe ɓesngu mum en teddude e heewde jawdi e hakkilantaagal, ngam ko kanko woni debbo gadano mo nelaaɗo Alla adii resde, o restaani hay gooto goɗɗo e dow mum haa oon maayi.
Ɓiɓɓe nelaaɗo Alla e Kadiijetu
Ɓiɓɓe nelaaɗo kala ko Kadiijettu jibini ɗum en, ɗum woni ɓeeɗoo arooɓe : Alkaasum, rewi heen Jeynaba, rewi heen ko Rukkuyya, rewi heen Ummu Kulsuum, rewi heen ko Faatimata, rewi heen Abdullaahi. Ɓiɓɓe nelaaɗo fof noon maayiri ko cukaagu. Kamɓe fof kadi nde ɓe maayi ndee omo wuuri, kono ɓiɓɓe rewɓe ɓee kañum en fof tawtoraama Lislaam etee kamɓe fof ɓe ngongɗiinii, kamɓe fof kadi ɓe perii fayde Mediina kono kamɓe rewɓe ɓee fof, ɓe maayi e yeeso baaba maɓɓe so wonaa Faatimata, oon heddiima caggal nelaaɗo haa timmi lebbi jeegom, o tawtoyi ɗum, firti ko ndeen o maayi.
Seeɗa e jubbannde ngam anndude Mohamed (JKM)
O wiyetee ko Mohammadu Bun Abdullaahi Bun Abdul-Muɗlabi, Bun Haasim, Haasim ummii ko e Kuraysi, kuraysiyaŋkooɓe ko Arab, ɓeen ne ngummii ko e ngeñgu Ismaayil ɓiyum Ibraahiima, (JKM), yo won e Annabi men Mohammadu ɓurɗo ɓurnaaɗo winndere. O dañii e ngurndam makko , duuɓi Capanɗe e jeegom e tati (63) ina heen duuɓi ko nde o nelatee, heen duuɓi noogaas e tati, ko o Annabi ko nelaaɗo, o fuɗɗori Annabaagal ko e simoore janngu, o neliraa ko simoore tuɗɗiiɗo, leydi makko ko Makka, o ferii feewde Mediina, Alla neli mo yo o jeertin yimɓe e bone sirku, o nodda ɗum en e woottoɗinde Alla.
Ko e ɗeeɗo geɗe o jaggi haa timmi duuɓi sappo omo nodda ngam anndinde yimɓe Alla ko Gooto, goɗɗo alaa. Caggal ɗuum, o ŋabbinaa dow asamaan, eɗen nganndira ɗuum e simoore Maarije, kaawise (1-7).
Ina jeyaa e keeriiɗi Annabi (JKM) : ɗum ko tawa omo ɗaanii nder lobbudu suudu haa woodi ko ari e makko nanngi mo, seeki hakkunde hirsirde goddol makko haa les wuddu makko yaltini ɓernde makko loowi heen ganndal e iimanaagal ngam semmbinde doole makko, e ɗuum ko o woni e dow mum. Caggal ɗuum o addanaa muumunteewel ɓuri mbabba mawnude, etee wonaa mbabba puccu, ina wiyee Buraak, woni e ñeeŋtaade haa takkii sara makko, o waɗɗinaa e dow heen wonndude e Jibiril (JKM) ɓe ngari haa tolnii Bayti Elmakdas, ɓe njippii, ɗoon kanko nelaaɗo o juulni ɗoon Annabaaɓe e nelaaɓe Alla kala ngam feññinde teddungal Mohammadu (JKM) wonde ko Imaam koolaaɗo. Caggal nde Nelaaɗo juulni ɓe e kattanɗe Alla, Jibiril ɓennini mo to dow asamaan, nde o yettii toon ndee, o tawi toon ko ɓeeɗoo Annabaaɓe : -asamaan gadano : woni ɗoon ko Aadama (JKM) ; – asamaan ɗimmo : woni ɗoon ko, Yahyaa e Iisaa ɓe (JKM); – asamaan tataɓo : woni ɗoon ko, Yuusuf (JKM); – asamaan nayaɓo : woni ɗoon ko, Idiriis (JKM) ; -asamaan joyaɓo : woni ɗoon ko, Haaruuna ɓiy Imraan miñum (JKM) -asamaan jeegoɓiijo : woni ɗoon ko, Muusaa ɓiyum Imraan (JKM) ; -asamaan jeeɗiɓiijo : woni ɗoo ko, Ibraahiim sehil Alla. laatima nde ɓe jettii ɗoon ndee ɓe tawi ɗoon Annabi Ibraahiim ina keeci mum e galle nguurndameeji ñalnde kala capanɗe jeeɗiɗi ujunere Maleyka ina naata ɗoon ngam rewde Alla e juulde refti heen ɗi njalta goɗɗi kadi ngara janngo mum, ɗi hay gooto anndaa keewal mum en no poti so wonaa Alla.
Caggal ɗum ɗoon, Jibiril ɓennini mo to jaaɓi haaɗtirde e nder asamaan jeeɗaɓiijo oo. Alla holli mo toon kaawisaaji keewɗi ɗi neɗɗo waawaa jangtodaade, caggal ɗum Alla fawi e makko juulɗeele Capanɗe joy, ko ndeen o tellii ha o wirtitii Muusaa, oon naamndii mo hol juulɗeele Alla fawi e dow leñol ma juulɓe ? O wiyi capanɗe joy , Muusa wiyi-mo yo o rutto to joomiraaɗo o o ñaagoo yo ustan mo ngam ina anndi leñol makko hattanaani ɗum. O ruttitii to joomiraaɗo o ñaagii ɗum yo ustan mo, Alla kañum ne ko newiiɗo ustani mo, wattani mo juulɗeele joy ñalnde kala e jamma mum. Nde o wirtitii Muusaa laawol goɗngol wiyi mo yo rutto ha ɓura hoybude, o wiyi o hersii hankadi caggal ɗuum, o jipporoyi ko to Makka nokku ina wiyee Gales o juuli ɗoon subaka darɗe ɗiɗi. Cagga ɗuum, ina wayi no hankadi farlinaama e dow makko waktuuji joy ñalnde kala, o juuli Makka duuɓi tati caggal ɗum o yamiraa yo o fer feewde Mediina. Waɗi noon ko Makkanaaɓe kaɗii mo waajaade e nder Makka hitaande sappo e tatiɓiire e lewru Rabiiyul-awalu, ko e nder nduun lewru kadi o jibinenoo.
Caggal nde o nelaa ha timmi duuɓi sappo e tati e nder Makka o mowaajoo, o roŋki dañde keewal yimɓe e nder kuraysinaaɓe so wonaa ɓeydaade salaade noddaandu makko e ɓeydude tooñaŋngeeji fayde e makko e fewjude peeje no ɓe mbardi mo kanko e goongɗinɓe mo ngam kamɓe kuraysinaaɓe fof ɓe ndenndii ɓe noddi batu to galle diisnoniral Makkanaaɓe ngam ƴeewde hol peeje potɗe dañeede ngam warde mo, ko caggal nde ɓe puɗɗii yiyde yoga e sehilaaɓe Nelaaɗo e yiɗɓe ɗum ina pera ina payi Medina.
Jibriil Muusaa Joop
