Soh Muhammed Habiib, gootal e terɗe gidiiɗe daranaade ɓamtaare Pulaar e leydi hee, sankiima ñalnde talaata 29/12/2015, wirnoyaa to Likseyba ñalnde alkamiisa 31/12/2015. E nder ɗuum Fooyre Ɓamtaare roɓaniima on huunde e seedanfaaguuji kollitooji darnde makko timmunde e ɓamtaare pinal fulɓe. Heen seedantaagal ko Sileymaani Kan waɗi ɗum.
Ngartu mi Misra ko e hitaande 1972. Ngardu-mi ko e anniya sosde fedde ngam jannginde pulaar. Njippii-mi ko Alasan Baro omo anndiraa Aali Baro. Kaalan-moo-mi fayndaare am e yiɗde sosde fedde ndee, kono ko mi ɗaɓɓiroowo laamu nguu keptingol fedde ndee; mbele e nde daña liggaade no haanirta nii. Sabu ko laamu waawi wellitde golle bayɗe hono noon e fawaade e ɗum, miɗi yiɗi jokkondirde e yoga e jagge laamu ɗee, mi hollita ɗum en miijo ngoo, mi heɗoo ɗum en, mbele miɗa wallitoroo peeje mum en e ko feewti e ɗumɗoon.
Miin e Alasan Baro min njeewtidi heen, min kawri e hollitde miijo ngoo miñiiko, ko jaagorgal e laamu hono Abdullaay baro. Oon ne holli min wonde miijo ngo ko moƴƴo.
O walli min e jokkondirde e Abdul Asiis Sal ko koolaaɗo (permanent) “parti du peuple mauritanien”, min kolliti oon miijo sosde fedde e ɗaɓɓude keptingol mayre to laamu. O weltii heen no feewi. o habri min wonde lannda PPM ƴettii kuulal winndude ɗemɗe Pulaar e Sooninke e Wolof e jannginde ɗe e batu kuuɓtidinngu e hitaande 1971; o semmbini min heen. Ɗeeɗoo jokkondire ina njogori newnoyde keɓtingol Fedde Ɓamtaare pulaar. Ɗe mbaɗi ko e hitaande 1973. Miin e Aali Baro min kuccani cosgol fedde ndee. O wiyi kam, miɗa anndi suka jannginoowo ina wiyee Jibriil Hammee Lih, ɗee geɗe ina pota welde ɗum. Ma min ngardu ɗoo. O ardi e Jibriil galle makko Madiina R, min kolliti ɗum miijo ngoo. Oon ne ɗum hawrani ɗum no feewi. Min naatani golle heblude doosɗe wonande fedde ndee, min nginniri nde fedde janngooɓe Pulaar e Muritani. Ɓe toɗɗii kam hoyreejo mayre, Idriisa Dem koolaaɗo kuuɓal, Jibriil Hammee Lih kalfinaaɗo pinal. Min ngoni e heblude no min timmitiniri golle ɗee e yettinde ɗum laamu. Nan-mi wonde Fedde Ɓamtaare Pulaar sosaama. Woni hooreeje mayre ko Muhammadu El Habiibu Soh, woni koolaaɗo kuuɓal mayre ko Yaayaa Mammadu Bah. Ɓe mbatata ko galle Yaayaa hirnaange galle pinal jooni. Njokkondir-mi e maɓɓe. Oon sahaa ganndondiral amen faafaani. Ko e ngaal jokkondiral puɗɗii-mi anndude Muhammed El Habiibu Soh, e faamde e makko jogaade pellital timmungal wonande golle paytuɗe e ɓamtugol ɗemngal pulaar e Pinal mum. Min kawri e waɗde fedde wootere woni : Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e gardagol makko. Miin kalfinaa-mi jokkondiral fedde ndee. Min nanondiri waɗde golle ɗee e peñtu e ɗaɓɓiroyde laamu keptingol mayre. Min ndarii no doole amen potiri, ngam fedde ndee ina anndee e nder leydi ndii e caggal mayri. Muhammadu El Habiibu ko neɗɗo keewɗo pinal, keewɗo hakkille, belɗo gondigal, nuunɗuɗo, keewɗo sehilaaɓe, jaajɗo jokkondiral. Ɗuum wallii Fedde Ɓamtaare Pulaar yaawde anndeede e nder leydi ndii e caggal mayri.
Min ngummanii jokkondirde e hoohooɓe e dente e pelle gure e pine e daraniiɓe ɓamtugol pulaar e pinal mum ɗo mbaawi wonde kala e nder aduna oo, tuggi hitaande 1973 haa 1976, ko ndeen min pelliti ɗaɓɓirde laamu keptingol FEDDE ƁAMTAARE PULAAR. E dow ɗum, min noddi Batu kuuɓtidinngu ñalnde alet 7 maaris 1976 to galle am Bloc Maniwel, waktu 9 jamma. Yiilirde hesere toɗɗaa. Woni hooreejo teddungal ko Porfesoor Umar Bah. Toɗɗaa-mi hooreejo fedde ndee, Muhammadu El habiibu, sabu amen humpitaade mbaawka makko to banngal jokkondiral, halfinaa jeeyngal e juɓɓundi. Njawar Kan halfinaa jokkondiral, Mansuur Caam halfinaa ngalu, Aamadu Umar halfinaa Pinal, Abdul Buubu Soh, waɗaa koroowo ngalu. Kanko Muhammadu El Habiibu Soh, o dadii haa o tiiɗi e jeeyngal haa Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e gardagol Mammadu Siley Bah, darii waawi semmbinde fedde ndee haa teeŋti heen to banngal jaŋde e wallifo. Kanko darii laŋ e juɓɓingol hiirde pinal mawnde nde fedde nde yuɓɓinnoo e juulde koorka ñalnde sammbe e demmba miñum juulde, ina hawra e 25 e 26 lewru septaamburu 1976.
Jamaanu nootiima e ndeen hiirde haa heewi, mawɓe e hoohooɓe, e jaagorɗe laamu tawtoraama hono Ibrahiima Bah ganndiraaɗo David e Mammadu Alsan Bah e profosseur Umar Bah. Teen Yuusuf Gey waɗii yeewtere ko fayti e coñce pulaar (Aspect de la littérature Pulaar). Muhammadu El Qaali Bah mo Paate Galo yimi yimre heewnde faayiida (Sagataaɓe ngummee). Jibriil Hammee Lih ardii moggo ko feewti e Sayku Umar; Kibbel Aali Jallo waɗi yimre ko feewti e ƴellitgol Pulaar; Ibrahiima Saar, yimi yimre mum Aadi bil Aadi, salaade Aadi ɓuri firtude aadi. Ndeen hiirde dillinii leydi ndi no feewi ko feewti e ƴellitgol Pulaar e leydi hee. Ko softeede makko e hakkilantaagal makko, saabii e ndeeɗo ummande e fayde e golle fedde ɗe o daranii ɗe.
Miin ɓe nganndaa kam, cehilaagal makko e Commbee en e Mammadu kasee e Sammba Deebee Ñaŋ e heewɓe woɗɓe addanii Fedde Ɓamtaare Pulaar jokkondirde e ɗeeɗoo pelle : fedde 19; fedde Noobal; fedde Aljanna, fedde Sañ Def, fedde Siyaas, fedde Ndaanaan gallunkooɓe, fedde Aynaaɓe, fedde Halayɓe, fedde Baabaaɓe, fedde Kundelnaaɓe, fedde Mboonnaaɓe, fedde Gorgolnaaɓe, fedde Likseybanaaɓe, fedde Laawankooɓe, fedde Mbummbanaaɓe, fedde Woccinaaɓe, fedde Sukaaɓe Boosoya, fedde Almuɓɓe Ngay, fedde Wileeɓe, fedde Liggotooɓe, fedde Coolooji, fedde Fitiramgollooɓe, e dente e jaawiyaaji e seernaaɓe. Ɗeeɗo jokkondire ngaddanii Fedde ndee tineede e walleede e golle mum ɗee, sabu ko fedde sipporooji e pijirlooji hono Abdullaay Ñaŋ e Sammba deebee Ñaŋ ngadii luɓde nde yeewtere mum en to rajo e dow yamiroore Mammadu Alsan Bah, ko kañum wonnoo jaagorgal jiimngal rajo ngo, yeewtere ndee ko Jibriil Hammee Lih adii yeewtude nde, o waɗani nde ngardiindi mbeldi…
Nde Duɗal Ɗemɗe NGenndiije sosaa ko minen woodnooɓe e Fedde Ɓamtaare Pulaar njahdi toon, Muhammed El Habiibu darii toon darnde tiiɗnde wondude e coftal e nuunɗal mawngal…
Ko miin e Muhammadu El Habiibu mbaɗdi lappol e nder diiwaanuuji Gorgol e Gidimaka e yoga e diiwaan Asaaba e wondude e Yero Sillaa e Haamiidu Sumaare jaayndiyanke ganndanooɗo e Rajo Muritani. Ɗum ko tuggude e 10 mee haa 6 suwee 1981. Min puɗɗorii ko Kayhayɗi, min ndawi Nuwaasoot ko subaka alet 10/5/1981. Wonnoo fayndaare nde ko hollitde yimɓe ɓee cosgol Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije, kuule ɗe Laamu ƴefti ko feewti e jaŋde ɗemɗe Pulaar, Sooninke e Wolof e ɗaɓɓirde ɓe yarlitaare rokkude ɓiɓɓe maɓɓe yo naat e duɗe ƴeewndorɗe ɗee. Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e diwaan Gorgol e gardagol Mussiɗɗo Sammba Gata Bah njaɓɓii Lappol ngol, ndarodii e maggol no haanirta nii.
53 min njillii ɗee, min mbaɗi e majje batuuji, Muhammadu El Habiibu Soh, haalii heen haala mbeɗɗaaka, nde woodnoo omo anndi ko Lappol ngol addi koo ganndal gawri, gila e Fedde Ɓamtaare Pulaar haa e Duɗal Ɗemɗe NGenndiije.
Min njaɓɓaa min teddinaa; min nduwanaa; min ndokkaa duɗe e Almuɓɓe; nafoore mum heɓaama ene wuuraa.
Lappol amen naatiri Gidimakka ko wuro Wompu subaka Aset 23/5/1981.
Ko Barkewol min njoofniri njillu amen ñalnde 6/6/1981… E nder guuɗo njillu, min mbatii e 57 wuro e nder Gidimaka. Daande ko wootere, ko weltaare e duwaawuuji, e teddulle mawɗe gila diiwaan Gorgol haa e Asaaba ɗo Barkewol ɗoo. Njillu nguu addanii kam humpitaade tigi tigi pellital Muhammadu El Habiibu Soh ɗo tolnii wonande golle ɗee. E ooɗo ceeɗu nday e kennebbe mum, e kiiɗoo nguleefi ɓurtuki, e kaaɗoo ɗomka, e ndeeɗoo warñeende, e ndiiɗo punndi, e ɗiiɗo laabi bonɗi, mettuɗi, e ooɗoo land rover mo alaa kilimatiseer, e ko ina ɓadoo e lewru huurndu, waawata muñde ɗum tan, jarana ɗum ndeeɗoo tampere fof, ko neɗɗo goonngninɗo tigi tigi ko waɗata koo e koo daranii koo. Caggal njillu nguu, duɗe ƴeewndorɗe e almudɓe mum en keɓaa, ɗe njahii haa ɗe ngoni 66 duɗal e nder leydi ndii. Ɗum jiidaa e duɗe Fedde Ɓamtaare Pulaar. Ɗemɗe ɗee njanngaa heen, nafoore mum en hannde, nana e nder leydi ndii.
Muhammadu El Habiibu Soh, yoo Alla yurme, yaafo maa ; waɗa toon fooftorde maa, waɗa barke e ɓesngu maa. Aamiin.
Suleymaan Kan Aljumaa 8/1/2016
