Bubakara Mammadu Sammba Jaadanaa Njaac ko taani mum Ceerno Sammba Jaadana Njaac mo Gawdal Kooɗli. Ko kanko yuɓɓini Siyaara baɗanooɗo e nder lewru Abiriil yawtundu ndu, ñalɗi 5 et 6. O jooɗii hannde o ko to saare Ndakaaru. Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e makko caggal nde o arti Ndakaaru. Ko ɗum min kaaldi e makko.
Fooyre Ɓamtaare: Оo woni siyaara gadano baɗanaaɗo taane Ceerno Sammbа Jaadanaa Njaac, ɗoo e gure Juuwde (Jeeri, Waalo et Daande-Maayo). Holi no njiyru-ɗaa o siyaara gadano ?
Babakara Njaac : (B.Nj.) E innde Allah Jurmotooɗo Jom yurmeende huɓtodinnde. Ɓoggi ɓernde am ndillii e oo siyaara, nde ceedii-mi ɗee poɓɓule yimɓe rewɓee worɓe, mawɓe e sukaaɓe. Jeece maɓɓe ina ngarti ngati yurmeende e mettere nde ɓe teddinta gooto e ɓiɗɓe maɓɓe, mo daande mum sodditaa ɗoo e Gawdal Kooɗli, ko ina ɓura hikka teeminannde. Ndeke, oo siyaara fadaama ko juuti.
F.Ɓ. :Aɗa waawi anndinde min so tawii on kawrii e caɗeele, gila to njuɓɓudi haa to ngalu e kaɓirɗe, ekn.?
B.Nj. : Allah jaaraama. Min kawraani e caɗeele, wonaa to njuɓɓudi, wonaa to ngalu, wonaa to kaɓirɗe. Min cakkiino peeje gila law, peeje tammbotooɗe kala ko yiɗanoo waɗeede ko wayi no wilde Kaamiilu, Mawluud kam e Siyaara oo e hoore mum.
F.B. : Holi no njiyru-ɗon darnde arɓe siyaara ɓе?
B.Nj. : Bandiraaɓe e sehilaaɓe fof mbaɗii juuɗe mum e siyaara o, mbele omo yumtira jam e kisal e cellal. Alla Jaaraama ɓe njaaraama. Ɓe mbaɗii heen ngalu maɓɓe e doole maɓɓe, hay dara ŋakkaani. Kala ko dañanoo heen e ngalu, ɓe mbaɗti ko e juuɗe am, ɓe njaɓaani nii mi sira heen huunde, ko heddii ɓe kuutoroo.
F.B. : Holinde nganniyi-ɗon yubbinde laawol ɗiɗmol siyaarao?
B.Nj. :So Alla jaɓii yantii e ballal mum, min njiɗi ko duumaade e Siyaara Ceerno Sammba Jaadanaa hitaande fof, nder lewru Abiril, ñalɗi 4, 5 e 6. Ngaadondiren kala lewru Abiriil, to Juuwde Jeeri nder kolongal Gawdal Kooɗli.
F.Ɓ. :Holi ko oo siyaara gadano tinndini on?
B.Nj. : Sikke alaa yimɓe fof ina tommbinoo ndee dillere. Alla Toowdo Jurmotooɗo jom yurmeende huɓtodinnde, haajii oo siyaara gadano hawrata ko e duuɓi teemedere e noogaas (120) nde oo Maccuɗo Alla hirsaa, o sahodinani diine men Islaam.
F.B. : Holi noddaango noddaton Fuutankooɓe e kuuɓal, teeŋti e Juuwdenaaɓe e galle Njaacbe?
B.Nj. : E miijo am, Fuutankooɓe fof ina poti waɗde juuɗe mum en e lelngo tuugnorgal siyaara o so heedii. Gila jaŋde Ɓuraana o haa e Mawluud kam e Siyaara o e hoore mum. Ko enen fof ndenndi ɗum. Wonaa Njaacɓe tan, wonaa Juuwdenaaɓe tan, wonaa Fuutankooɓe tan, ko juulɓe fof e kala yiɗɓe ubbitde ngenndiyankooɓe lesɗe men. Yo Alla wallu en.
F.B. : Konngol gadanol?
B.Nj. : Konngol am gadanol ko siftinde e duwaade. Siftinde weltaare am e ko njiy-mi hikka koo ; Huutoraade jaaynde Fooyre Ɓamtaare ngam ƴettude kala tawtoranooɓe ndee dillere faayodinnde ; ƴettude juulɓe kala haa teeŋti e ɓesnguuji powle ɗiɗi Maayo men Senegaal. Ngam hulde yejjitde, hay innde neɗɗo maa wuro maa diiwaan mi limtataa. Duwaade kadi yo en mbaɗtu nii mo wuuri, eɗen ɓeydii en ustaaki, yo Alla yurmo en yaafoo ɓe, nde ngati Nulaaɗo Makko Muhammad (yo Jam e Kisal ngon e mum) ; Yo Alla reen en hisna en, reena hisna kala podnoodɗ arde e siyaara tawa baawal maa haajuuji ndokkaani ɗum. Yo Alla reen hisna ɓesnguuji men e kala baɗtiiɓe e woɗɗuɓe en ; Yo en njiyondir kadi hitaande faynde, e kitaale keewɗe caggal ɗuum, nder tuma gooto e nder nokku gooto, nder kisal e cellal gila e ɓalli men haa e ngaluuji men… Amiin. Mi yettii kadi Fooyre Ɓamtaare e Fedde Ɓamtaare Pulaar to Muritani. Nelaaɓe mon njettiima, njettinii nule mon, ngollii golle paayodinde ɗe siyarankooɓe fof ceedtii. Sete mon jaaraama e gardagol Abdullaay Haaruuna Sih e Maalik Saar, e Daawuda Abdullaay Dem, e Aamadu Malal Gey. Yo Alla sellin doole. Tuggi hannde haa ɗo doole kaaɗni, kala tonngooɗe F.B. yaltunde, Mbeɗe sokli heen tumbitte 10, njettinee ɗum F.B.P.M… tiiɗno-ɗee mballee kam mbele Mbeɗe heɓa ɗe.
F.B. : Ceerno Bubakara Njaac, Alla jaaraama aane a jaaraama. Fooyre Ɓamtaare nanii noddaango, maa e to waɗirde no mbiyru-ɗaa nii so Alla jaɓii.
A jaaraama.
JokkondiralAamadu Malal GEY
