Jokkondiral e “Katante” leñol biyeteeɗo Ibraahiima Saar (Muusaa Saar) : Min njiyi ko jaŋde ma ƴellito, jokkondiral ma weeɓtu, humpito maa saro e geese haa mo woni kala heɓa-hen tawa tampaani. Ko ɗum waɗi ɗee toŋngooɗe nay toɗɗiiɗe alkule men Ɓ, Ƴ, Ŋ, Ɗ (yanti e ɓ, ƴ, ŋ, ɗ) ɓurani min muudo kaŋŋe ! Kono, Pulaar alaa leydi ndaraniindi ɗum, alaa Fedde mawnde jogiinde ngalu, yuɓɓo sellungo tawa ena waawi daraanaade ñawndude caɗeele Pulaar. Nafi en ko pelle denndinɗe leyɗeele toppitiiɗe ɗemɗe mum en ɗee, ena njaɓa wallude e diisnondirde e kala toppitiiɓe ɗemɗe mum en, haa teeŋti e ɗemɗe gonɗe e Afrik.
Ibraahiima Saar, ɓurɗo anndireede Muusaa Saar, gonɗo hannde to Farayse, wuro ina wiyee “Le Havre” jeyaa ko yimɓe gollaniiɓe Pulaar. Kanko ooɗoo sagata, o jeyaa ko nokku ina wiyee Cubalel Laaw. Kanko Muusaa o janngii Liisee Nuwaasoot, caggal ɗum to ENS Nuwaasoot (1984-1988) hade makko yahde Angalteer jokkoyde jaŋde makko. Ko toon o janngi ko fayti e ordinateeruuji. So oɗon teskii, en keɓii yaltinde binndanɗe makko keewɗe e Fooyre Ɓamtaare. Ina wayi no ko binndanɗe makko Yoog-ɗen e sit internet mo ngandu-ɗaa kanko feewni ɗum, ina wiyee pulaagu.com Kanko ooɗoo musiɗɗo Ibraahiima, o heɓii tafde (walla mbiyen topaade) alkule Pulaar/ Fulfulde. Ɗuum ko hade alkule Unicode waɗtude huutoreede. Kono konngol ñaaƴata ko e hunuko joom mum, ndokken mo konngol.
Ibraahiima Saar (Muusaa Saar) : Gila hitaande 1993 naat-mi e fedde men toownde hono Kawtal Janngooɓe Pulaar/Fulfulde. Hade ɗum, naatni-mi e jaŋde pulaar ko Baaba men, Ceerno men Umar Bah gila miɗo woni leydi men Muritani. Oon sahaa ko mi sukaajo. Ceerno Umar Bah wonnoo ko Galle biyeteeɗo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (Institut des Langues nationales) ɗo Nuwaasoot ɗo. Hade ɗum, sahaa sahaa kala miɗo wiya hoore am « Hol ko haɗi en winndude Pulaar? » Sabu, nde koot-mi Fuuta kala, nde wonnoo miɗo yiya binndi Farayseere, jiɗɗo winndeneede walla jannganeede ɓataake kala ko galle amen arata, naamnoo-mi yo min jaŋngan ɗum ɓataake mum.
Binndugol e targol ɓatakeeji …. Ko ndeen mbaɗtu-mi wiyde yoo winnde e Pulaar. Kono mo ngadii-mi wiyde noon o, yoori kos jaleeɗe haa tallii e leydi, alla e mijjo am ngoo ɗaayde! Duuɓi dewɗi heen ɗii, nde njawtu-mi kawgel naatde Kolees, puɗɗii-mi eɓɓude binndi pulaar. Miɗo miijoo ma a taw won adiiɓe mi, won winndooɓe Pulaar, ena njannga ngal, ena muula ngal… Kono kadi, so mi siftorii jaleeɗe mo mbinndantunoo-mi ɓataake o tan, ɓernde am ndee ñawa, mi woppa! Hol no Alla waɗata? Duuɓi caggal ɗuum, ngar-mi e nokku ena wiyee Scotland (Ecosse). Oon saha miɗo woni e duɗal jaaɓi haaɗtirde wuro laamɗorgo Scotland, Edimburg. Ɗoon puɗɗii-mi janngude yuɓɓo ɗemɗe, ngaanndiyaŋkaagal e Engele.
Hitaande 1993 naat-mi e Kawtal. Ndeen mi naatii e Kawtal, taw-mi eɓe njogii caɗeele ɗiɗi: Jaayde Konngol Kawtal tappirtee ko masiŋaaji mbayla (mécanique) ɓooyɗi, ɓe mbaawaa tappude pulaar e ngaanndi! Jaaynde Kawtal kadi, winndirtee ko masiŋaaji ɓooyɗi, binndi ɗi njuɓɓaani, njooɗaani, lelngo mayre nanndaani e lelngo jaayɗe ganndaaɗe! … Nde batu MooWondiral arti e hitaande 1996 to Mantu Laa Jolii, Kawtal resdi-mi Jaaynde! …
Hankadi haaju am tan ko yo Kawtal nattu soodde ñiiƴe alkule Siwis, sabu miɗo waawi tafde alkule e Ordinateer tawa ena waɗi jeese keewɗe : alkule ɓutte, ñeñirɗe, binndirɗe, ekn. Ko ndeen min coodi logiciel tekkuɗo ena wiyee “Type Designer». Nde wonata lebbi ɗiɗi, tawi mi yaltinii sappo e tati yeeso alkule! Loow-mi ɗe e disket mbaɗtu-mi nuldude ɗoo haa Senegaal, Muritani, Ponto Nuwaar (Konngo), mi haalaani leyɗeele Orop! Ɗeen alkule haa njooni ena kuwtoree!
Banndiraaɓe caggal nde alkule tafaa haa njoni, rafi gonndanooɗo oo yahrii caggal. Adii huutoraade alkule tafaaɗe ɗee ɗoon sahaa ko jaaynde men Konngol Kawtal. Ko ndeen feere addi en haa saanga nde Geese fuɗɗii naatde e nokkuuji men, koɗorɗe men e gollorɗi men.
Nde Pulaar waɗtunoo winndeede e defte tan woni ko e yawtude; nuldude imeeluuji e wanngaade e geese yonta mum arii haa yettii ɗoo. Ko adaa waɗeede woni yuurnaade e leƴƴi goɗɗi jogiiɗe alkule ɗe ngonaa alkule ‘lateŋ” (Latin) ɗe. Ɗeen alkule ngoni ko wayi no alkule “sinuwaa”, “gerec”, “heboro” walla “aarabere”. Ngati caɗeele ɗee, ko ɗee ɗemɗe ngadii duƴƴaade heen. Kono alaa e majje goppuɗe huwtoraade geese, walla nduttii caggal sabu yolnde saɗtude! Hol ko waɗi eɗen njaɓa warde ɓalli men eɗen mbiya: en mbaawaa ɓennude, ndutto-ɗen? So en nduttiima caggal, hol no njayraten e jamaanu hannde, e gannde kese? Ko ɗii ngoƴaaji addani min reɗɗude pafti amen e nadorɗe, min ƴurii e wiɗto! Mo anndi wiɗto ena laaɓa wayi ko hono laawol niɓɓere nih. A yahat tan haa nduƴƴo-ɗaa e ko a sikkaano! Kono, aɗa anndi fayndaare maa, aɗa anndi ɗo doole maa kaaɗi. Woni ko a anndaa ko mbele ma a yiytu ko njiyloto-ɗaa walla a yiytata! Alla ko moƴƴo wonaa ɗemngal Pulaar tan woni e winndere ndee. Kadi leyɗeele ɗee kala ena ndeeni ɗemɗe e binndol mum en. Kala nde caɗeele ngari heen, ɗe ndaroo ɗe ñawnda ɗe haa yuɓɓa. Kono, Pulaar alaa leydi ndaraniindi ɗum, alaa Fedde mawnde jogiinde ngalu, yuɓɓo sellungo tawa ena waawi daraanaade ñawndude caɗeele Pulaar. Nafi en ko pelle denndinɗe leyɗeele toppitiiɗe ɗemɗe mum en ɗee, ena njaɓa wallude e diisnondirde e kala toppitiiɓe ɗemɗe mum en, haa teeŋti e ɗemɗe gonɗe e Afrik.
Caggal leyɗeele kala ena njiɗi huutoraaade bindi mum en e geese, gooto e maɓɓe kala wonnoo ko e teelal ena golloo peeje mum bannge. Nde yahnoo haa peeje keewi, nganndi waɗti dañde caɗeele happaade ɗeen peeje fof. Ngati faamaama law, ngaanndi waawataa naatnude ɗeen peeje kala, so wonaa peeje ɗee ndenta ngonta wootere! Ko ɗoon saha sosaa Fedde e na wiyee Consortium Unicode. Hol ko woni Unicode? Uni = gooto code = dokkol; ko ngoo miijo woni ngooroondi golle Unicode. Ɗum firti ko lelnaama kuugal nganndiyaŋkeewal wiynde: tuggude hannde alkulal goodngal kala e winndere hokkaama tonngoode heeriinde tawa yuɓɓooji ngaanndi kala ena keftina ngal alkulal. Ko ndeen alkule Unesco ɗe kuwtorto-ɗen ɗee keɓi tangooɗe mum en. …
Ndeke, gooto fof ko fitotonoo baŋnge mum ko, tawaama ko fiyde silaama e ndiyam! Pulaar ɓuri famɗude caɗeele hakkunde ɗeen ɗemɗe. Alkule nay tan ngoni ɗe ngalaa e ɗemɗe Orop ɓurɗe huutoreede e Afrik. Ko ɗum waɗi, ruttaade caggal faytude e peeje goppaaɗe wonaa ko min njiɗani leñol ngol. Kadi, wonaa binndugol alkule tan min cooynii e gannde kese. Min njiyi ko jaŋde ma ƴellito, jokkondiral ma weeɓtu, humpito maa saro e geese haa mo woni kala heɓa-hen tawa tampaani. Ko ɗum waɗi ɗee tonngooɗe nay toɗɗiiɗe alkule men Ɓ, Ƴ, Ŋ, Ɗ (yanti e ɓ, ƴ, ŋ, ɗ) ɓurani min muudo kaŋŋe !
Kuɗol Ibraahiima SAAR
