Caggal laamu cabbordu njolnoongu e kitale 2005 (pollunoongu laamu Maawiya) njibinnoogu yaakaare heewnde haa addani Muritani taaɓaade taaɓe maantinɗe, hay so ɗum juutaani no feewi sabu refti heen ko luure to bannge politigi lugge, battinoyɗe e kawral maslaha dañanoongal e nder leydi hee. Hay so tawii e oo mudda (caggal woote hoore leydaagu 2019), won deeƴre seeɗa teskaa e nder leydi hee hawriti e ɗamamuyaaji jogaani e jiitugol « gaas » e ngaluuji tago goɗɗi. Ɗum fof e wayde noon, hoto njejjiten caɗeele guuraaɗe e leydi hee hannde : ɓurondiral nder renndo, luure ɗe ñawndaake tawo jibinɗe ƴellitagol luure hakkunde leƴƴi, baasgol nanndiral to politigi teeŋti noon e tippudi woote no foti leloraade jiidaani e ngenam lesaagu yonta sukaaɓe e fitinaaji leyɗeele catiiɗe en…..
Hay so tawii Muritani hannde hiistetaake ko e leyɗe ɗo iiñcturu mawndu tuddini, ittataa eɗen poti reentaade hoto caɗeele cifaaɗe dow ɗee puccitoraade en. Ina yaakoraa ko yiyde ɗeen caɗeele kala addani mawɗo leydi ndii miijaade ma a taw kaaldigal hakkunde waɗooɓe politigi kala yantude e renndo siwil en e won e hoohooɓe ko huunde jojjunde hay so tawii ngoon eeraango, won e ceŋɗe lanndaaji politigi ɓooyii ɗaɓɓirde mo ɗum sabu tijjaade musiiba ɓuri newaade e daranaade safaara mum. Ko gila e darorɗe 2025 heblo ngal ɗoo kaaldigal fuɗɗaa, miijo arani luulndo noon wonde ina foti nanondirde tawohade mum haaldoyde e laamu ngu e wallidiiɓe mum.
Kaaldigal hakkunde luulndo ngoo liiltii (ŋatiwere ndee juuti) sabu fottit ɓe toon ɓee ɓooyii luurdude hakkunde mum en jiidaani e dille goɗɗe e lanndaaji ɗi cuwaa heɓtineede. Biraam Dah ko koohoowo mawɗo te bannge politigi e pelle renndo siwil en, ɓuri hollitde ko tawtortaake kaaldigal ngal hay so tawii amo wondi e toɓɓe jewtoyteeɗe ɗee, kono « ndesanen ɓooy » tawo tawde jonnde ndee suwaa jooɗaade tawo. Lannda laamɗo leydi ndii e wallidiiɓe mum fof maa tawtore tawde ko ɗum woni pellital gardiiɗo leydi ndii hay so tawii ina annda so « won asooɓe ngoni toon, ubbooɓe ɓee ɓuri heewde ».
Daawe keewɗe haŋkati ɓennaama luulndo ngoo ko tanndalle tati ( tanndalde luulndo ngoo (15 lannda e dille, luulndo renndinngo jogiiɓe dipiteeji e wallidiiɓe laamu). Heen tanndalde fof ina rokkaa fartaŋŋe toɗɗaade terɗe 10, heen tanndalde kala lelni ɗerewol mum laawol ɗowowol (feuille de route) kaaldigal ngal, yettini ɗum jiiloowo heblo kaaldigal ngal ( Muusaa Faal), oon ne hollitii ɗum gardiiɗo leydi ndii (ko e mum fadaa. E nder ndeen yolnde, heen tandalde (lanndaaji 15 ɗii) e luulndo ɗaɓɓii yiyondirde e mawɗo leydi ndii ngam seedtanoo ɗum ko kañum tigi ɗaɓɓi kaaldigal ngal, hunanoo ɓe ko nanondiraa heen fof maa siyne etee ko adii udditgol kaaldigal ngal tafa weeyo wellitaare ngam ɗaccitde yimɓe nanngaaɓe ɓee, udditana luulndo jayɗe ndenndaandi. Ɗum kam won ko fuɗɗii yiyeede heen to bannge nannganooɓe ɓee e jayɗe ndenndaandi ndii. Eɗen njooɗtorii ne kay, tanndalle keddiiɗe ɗee njokkondirii e mawɗo leydi ndii hay so tawi en keɓaani anndude ko o haaldi e maɓɓe.
Muusaa Faal, caggal nde tonngi miijooji tanndalle ɗee fof, yettini mawɗo leydi ndii, caggal ɗuum o ɗaɓɓi hawritde e tanndalle ɗee ngam haa heen wootere fof ƴeewa so alaa ko memtoto heen tawa amo lelna hankati pillitol makko batanol potngol yettineede batu kaaldigal. Nguun batu jooɗiima ñalnde altine 26 lewru saawiyee nduu, sabu maɓɓe waasde nanondirde e ñalgu udditgol kaaldigal ngal, ɓe kawrii kam yo Muusaa Faal suɓo ñalawma nde fuɗɗotoo. E kabaruuji ɗi keɓ-ɗen ummoraade e « kolce bamɗi » wiyaa ko tanndalde laamu nguu ina luurdi hakkunde mum; teeŋti noon he ko yowitii e ñamaande aduna ndee (passif humanitaire), e miijo won heen nii « konngol gardiiɗo jaagorɗe to Asambele » fuɗɗima hollirde guuranagol ardiiɓe leydi ndii, luulndo. « Ko woni e lahal fof maa juuɗe njiytu »
Maamuudu Haaruuna Joop
