E tongoode yawtunde ndee, en mbiyiino wonde Pulaar so ƴeewdaama e won ɗeen ɗemɗe, ina ŋakki ɗo fotnoo yettaade hannde ɗoo. Haa teeŋti noon, golle keewɗe mbaɗaama, alaa ko padi so wonaa feeñnineede e jaaynirɗe mawɗe, ko nanndi e Google e facbook ekn… Yeru mum ko firo facebook e Pulaar ina woodi ko ɓooyi, firo pulaar ina woodi e “njiylawu Google” (ko mbiyno-ɗen ‘’Sayto ci Google’’ e ɗemngal wolof, haa teeŋti noon kadi, jooɗaniiɗo Google e Afrik oo ko pullo Demdemo Senegaalnaajo. Jokkude heen :
E sahaa hannde oo, en nder ordinateruuji 100 fof, heen 90 ko Windows kuutortoo, 8 heen ko Mac OS, ko jaasi 2 kuutortoo ko Linux. To bannge banngorɗe (peerorɗe), huunde e ɓetooji kollitii ndee feccere : Google Chrome 40%, Internet explorer 29% e Firefox 18%. Kono tan, e duuɓi garooji ɗii, ɓetooji ɗii kala ina kawri wonde alluwon kon ɓurtotoo waawde huutoreede e ordinateeruuji goowaaɗi hannde ɗii. Ndaa noon, e nder alluwon 100 fof, heen 80 kuutortoo ko Android (Google), fotde 14 heen ko iOS (Apple), hedde 3 ko Windows phone (Microsoft), BlackBerry 3.
Ɗoo e duuɓi, jogori heddaade e huutoraade ordinateeruuji gaadoraaɗi hannde ɗii ko yimɓe seeɗa. Ɗum firti ko Google jogori jiimde kala ko faati e karalleeji kese ɗee (Android wonande alluwon, Chrome wonande peerorɗe, Google Search (e nder 100 njiylawu kala, fotde 65 ko kanko kuutortoo), e kuutorɗe goɗɗe) tee jogori sukkude e mum ko Apple e fawaade e ko haralleeɓe heewɓe kaali.
Ɗum noon, ko goonga nii gollaade e topirɗe goɗɗe ɗee ko huunde moƴƴere, kono ina moƴƴi ɓuren abbinde doole men e geɗe ɗe cikku-ɗen njogori ɓurde waawde hutoreede janngo ɓadiiɗo e goɗɗuɗo, ɗum woni suɓaade daabaa ɓurɗo waawde woɗɗinoyde ɗemngal men. To oon bannge, e miijo am, Google pot-ɗen ɓurde rokkude hoore, ndewnen heen Apple, Microsoft, mbaasen welsindaade ko heddii koo kadi.
Bookara Aamadu Bah
