Ɗii ɗoo Laamuuji cuuɗi njiimnooɗi Fuuta fof, laаmorgo mum en ko Jiinge, ɓurngo anndireede Tummbere Jiinge, dow Fori e nder leslesol Gorgol, hedde 15 km hade maa yettaade Kayhayɗi, haa heddii Laam-Taaga e LaamTermes.
Ko e nder wuro Jiinge ngoo worɓe lolluɓе wayɓe no Ceerno Sileymaani Baal e Sammba Gelaajo Jeegi lelii. Wuro waango nii fotaani yejjiteede. Jaagorɗo pinal ina foti ɗum anndude, wuurtina ngo, sabu darnde maggo e nder taariik Fuuta Muritani.
Nde Laam Termes yani, Burba Jolof ganndiraaɗo kadi Cuklin Jiklaan jiimi Fuuta tuggi 1 456 haa 1 506. Ndiin njiimaandi tabitirii peccugol Fuuta e diiwanuuji nay, heen diiwaan fof halfinaa Farba. Ɗiin farbaaji keewɗi doole ngoni Farba Jewol, Farba Waalalde, Farmbaal e Laam Tooro. Ko kamɓe laamii Fuuta e innde Burba mo ɓe neldata hitaande kala huunde e kubbal ɓe keɓata e Fulɓe. Ko kamɓe ɓee ɗoo laamɓe ndimɗini Fuuta e njiimaandi Jaawɓe, kamɓe kadi njuɓɓini dartagol Berɓeer Almoraabid en.
Ko ndeen Farba Jewol, hono Ahmed Moye fiilaa laamɗo Ngenaar, laamɗo harbiyankooɓe mawɓe Ngenaar. Hade ɗuum, oo ɗoo Farba iwdi Sooninke jooɗaninoo ko laamɗo Manna en, hono Mbeñi Legentin piilaaɗo Farmbaal Booseya to Kayhayɗi. Kanko ardinoo Mbaalnaaɓe (Haayre Mbaal). Ko ɓuri heewde e maɓɓe ko Fulɓe wiyeteeɓe Mbaal. O hoɗnoo ko sara Kayhayɗi, les tulde ndee. Laamu makko ina nawornoo huunde e serkal Kayhayɗi ɓooyɗo oo. Mbeñi Legentin dartiima no feewi Koli Tengella. So wonaano jamfa bandiiko gorko biyeteeɗo Kerkummbel mo Koli waɗtunoo Farmbaal, poolgu nguu weeɓataano.
Weende Jeŋ waɗaa mawɗo Laaw, Aali Eli Banna mawɗo Laam Tooro. Njiimaandi Burba Jolof e farbaaji mum dow Fuuta yettiima hitaande 1 506. Ko ndeen tiiɗndi laamu Burba en fuɗɗii roostaade, hare jofi hakkunde Farbaaji, nde Koli Tengella huutorii ngam heɓtude leydi ndii e tiiɗtinde laamu mum. Jiiɓru hare Farbaaji ko hakkunde 1 506 haa 1 526. Laamu deeniyankooɓe Koli Tengella e ɓesngu mum ko kam lomtii laamu Farbaaji (Koli : 1 520 haa 1 776). Itti laamu deeniyankooɓe e satigeeɓe ko waklitere diine Sileymaani Baal e hitaande 1 776. Diiwanuuji ɗiɗi goɗɗi, hono Yirlaaɓe Heɓɓiyaaɓe e Halayɓe ina poti ɓeyɗeede e nay goodnooɗi ɗii, hono Ngenaar, Booseya, Laaw e Tooro. Heen diiwaan kala ina huufi banngeeji ɗiɗi maayo Senegaal ɗii fof. Nde jeytaare ari, Senegaal e Muritani kala ina njiimi bannge e ɗii diiwanuuji Fuuta kala, potɗi jaggireede no Emiraaji Tararsa e Barakna e Adraar e Tagant nii, hay so tawii ko ɗiin ɓuri yaajde, kono potɗi e majji to bannge faayiida yimɓe ardinooɓe ɓee.
Ko ɓurnoo heewde e Farbaaji e Satigeeɓe gardinooɗi ɗii keednoo ko to bannge Muritani gaa. Wootere e binndannɗe mbaaw-ɗen fooɗtude e ko ɓenni koo, ko heɓtinde wonde ɓesngu. Muritani ko ɓesngu njillungu, tee ko ngal ɗoo naatnaatndiralƴiiƴam waawi danndude ndi. Ngam teeŋtinde ɗum, mi hokka ɗoo yeruuji seeɗa maantindi : -Mesduuf en e Wulaad Mbaarek en ina njillondiri no feewi e soninkooɓe e fulɓe e bammbara en ; -Laglaal en ko Soninkooɓe.
Galleeji Seek Muhammed Faadel, Seek el Hadraami, Seek Saad Buu, Seek Siidi Buuya yumma mum en ko Khadjettu, ɓiy Bubakara Baal, ɓіу Ceerno Sileymaani Baal. Ko kanko haɓi e tirbiiji safalɓe, heli muudo Horma.
Ina wiyee wonde Galle Ehel Meyda en uummii ko e Koli Tengella. Ina wiyee kadi wonde tirbii Dedje Molli en oo ummii ko e fulɓe Jaawɓe. КоKo wonaa ɗum koo, ko Sooninkooɓe ngidii hoɗde e gure ɓooyde, hono Waalata e Shingiti e Tiisit. “ Shingiti ” firtata e Sooninke ko « Sii Ngede », ɗum woni « woyndu puccu ». Mahi jumaa wuro ngoo (1ɓ haa 17 meeteer tooweeki), mo Bilaad Shingitinaaɓe paarnortoo oo, ko Sooninke biyeteeɗo Namori Kamara e hitaande ɓ20 caggal nulaaɗo (JKM). O wonii ɗoon, kanko Namori, almaami. Innde makko, so tawii kay mumtaaka, ina winndaa e balal jumaa hee. Waalata wiyetenoo ko « Biiru », woni « caaleeje »e nder ɗemngal Sooninke. Caggal ɗum ngo waɗti wiyeede « Julata » sabu darnde maggo e nder njulaagu. Ko « Julata » oo waylii haa wonti « Walata ». Miɗo haawaa no feewi ko daartoofе men e yimooɓe men e laamu nguu e hoohooɓe diine mbaasata hay saytorde Sooninkoobe, so ina njarfa, ina paarnoroo ɗee gure, sibu sooninkaagu ina funninii no feewi e majje. Mbele ko ɓe nganndaa? Walla ɓe njejjittu, walla ko yiɗde waylude daartol? Nganndu-mi daartooɓe aarabeeɓe e oropnaaɓe mawɓe ɓee kala ina nganndi daartol majje tigi tigi ngol, tee ina moofti haa tiiɗi duttorɗe majje e nder deftordi mum en.
Naamngal ngal nana ɗoon. Wuro Giimi wonngo sara Eeleega ngoo, ko laamorgo Laam-Termes en wonnoo, ko fulɓe jaawɓe jiimnooɓe Fuuta tuggi 1122 haa 145ɓ. Ko noon kadi wonande wuro Jiinge ngoo to Fori, nder leslesol Gorgol. Ngo wonii ma a taw laamorgo laamuuji meed
– noodi ardaade Fuuta ɗii fof. Barakke jumaa ɓooyɗo no feewi njiytaama e hitaande 198ɓ ɗo Tulde Waalalde ɗoo (Wocci), nder departemaa Baabaabe, nder Barakna. Nokkuuji laamu ɗi ɗum tođdii ɗii, ina poti winnditaade diinokkuuji kala, mbaɗta ɗi e daartol leydi ndii.
Waɗi mi winndude ɗum ɗoo, ko yiɗde haaldude e ɓesngu Muritani e kuuɓal mum, haa teeŋti noon e yontaaji hannde ɗii e garooji ɗii ngam wallitde tiiɗtinde ngootaagu ngenndi ndii, ingootaagu ngu yimɓe bonɗe njerbini. E tonngol haala am gadanol, wonde denndaangal geɗe jangtaade ɗoo e daartol goonga goonga Muritani ngol, ina penna haalaluuji e parbagaan yimɓe bonbe, haa arti e wiyooɓe wonde ɓaleeɓe leeji naatduɓe Muritani e njiimaandi koloñaal.Eɗum hollita kadi idii hoɗde e leydi ndii ko leƴƴi ɓaleeji. Leydi Muritani waɗtaa Ndenndaandi Lislameeri Muritani ko nde heɓi hoore mum ndee. Kono ndi ittaani innde koloñaal innirnoondi ndee. Ina jeyaa e geɗe Ndenndaandi, ɓiyleydaagu e demokaraasi. Dowla Muritani keso oo seertaani e juggule gaadanteeje renndo mum, hono tirbiiji e leƴƴi e kinde. Woni e leydi ndii ko tirbiiji safalɓe (ina jeyaa heen hardaneeе), ко leƴƴi Pulaar e Sooninke e Wolof.
Fawde njuɓɓudi dowla keso oo e dow juɓɓule renndo gaadanteeje, e hiisaade tirbiiji e leƴƴi no geɗe jahdooje e ndenndaandi nii, lomtii ɓiyleydaagu nguu. Tawi noon, e nder ndenndaandi, ko ɓiyleydaagu fotnoo ardineede, e nder mbaawka mum e kattanɗe mum. Laamu nguu tuugii ko e ɗiin tirbiiji e leƴƴi ngam feccitaade ngaluuji leydi ndii, ngam feccitaade poostooji laamu ɗii, ngu tuugaaki e ko fotnoo wonde koo, so faayiida biyleydi. Hay e nder leƴƴi ɗii e koye mum en, ardintee ko « ɓiyngu moƴƴaagu ». Ɓayri ngon-ɗen ko e ndenndaandi, tuugo-ɗen e geɗe ndenndaandi, hono demokaraasi e ɓiyleydaagu, ngoppen tirbiiji e leƴƴi, so eɗen njiɗi kay sompude dowla nuunɗuɗo, potpotiijo. Ko wonaa ɗuum koo, Port-Etiennе waɗtaama Nuwaadibu, Fort Gouraud waɗtaama FDerik, Fort Trinquet waɗtaama Bir-Mogreyn, Région wiyaama Wilaaya, Département innitiraama Moughataa, ko huunde haannde. Ina gasa tawa addani idinooɓe ardaade leydi ndii waɗde ɗuum, ko yiɗde muumtude kala baɗte ciftinooje kalifaandi. Ko ɗuum kadi addani ɓe nattude wiyde “ Maure ”, ɓе lomtini ɗoon “ Araɓe ”. Ko ɗuum ɗoo addanta mi sakkitde nde laamu hannde nguu yuɓɓinta woote diisnorde ngam wayluɗee innde leydi ndii wadta ɗum Ndenndaandi Lislameeri Bilaad Shingiti.
Mi joofnira noddaango feewde e denndaangal doole guurɗe leydi ndii, haa arti noon ejannguɓe ɓee, nde ndaratoo mbele ndiin Ndenndaandi Lislameeri Shingiti “ ngaldirndi keewal pine mum tuugiide e diine gooto denndaado oo, e leydi ngootiri kodaandi ndii e battane goote, mbele ndiin ndenndaandi ina tuugoo e ɓiyleydaagu. Ndiin ngenndi tuugiindie Dowla Ndenndiijo, nuunɗuɗo, potpotiijo, maa won heɗɗaawo faddotoongo golle bonɗe seɓɓitiiɓe e leñamlenameeɓe ɓurtube. Jeyegol e ndiin ngenndi maa addan ɓiɗɓe leydi ndiikala fotde hakkeeji e baɗɗiidi, ko aldaa e paltoor gooto. > ”
Wiindi ɗum ko Wayga Abdullaay, gonnooɗo Garɗo Kuftodindo « Caisse Nationale ɗe Sécurité Sociale » (CNSS)
Yoogirde :
– La première hégémonie Peule du Fuuta Toro ɗe Almaami Abdul
– Humpito am heeriingo
