Sarkosii e Muritani E uumoraade e nokkuuji keniiɗi, mawɗo leydi Farayse haaldii ɗiiɗoo konnguɗi e gardiiɗo Fedde Ngenndiije Dentuɗe hono Ban Ki Moon ñalnde 22 settammbar, to New York, ɗo ɓe ngarnoo tawtoreede Batu kuftodinngu 63 wu : « Dental Orop e Farayse njaɓataa bada kuudetaa kewɗo Muritani o ». « E min ɗaɓɓira Fedde Ngenndiije nde waɗata feere kala ngam gallinde oo kuudetaa. Kala feere ñawndugol nduu iiñcuru nde tuugaaki e doosɗe kam e woote 2007, ko riiwteteende ».
Fedde awokaaji e ndeenka doosɗe leydi
Fedde awokaaji Muritani (ONAM) yaltinii bayyinaango ñalnde aljumaa 19 settammbar ngam ɗaɓɓude « goppitgol jaawngol hooreejo leydi dagiiɗo o, hono Siidi wul Sheek Abdallaahi kam e gardiiɗo hilifaaɓe, hono ƴahyaa wul Ahmed ɓaghf ». Ɓe ndeentinii militeeruuji janfiiɗi laamu ɗi, « nde ndeenotoo wiyde ina mbayla doosɗe leydi ndi ». Ɓe mbiyi : « sabu amen faamde darnde min poti daraade ngam reende wellitaare huftodinnde e heeriinde e ngam semmbinde demokaraasi e kam e dowla tuugiiɗo e sariya » ONAM ina hesɗitina ɗo luulndagol mum « kala keɓtugol laamu ngol tuugaaki e laabi doosɗe leydi ndi lelni ɗi ». Ɓe mbaggini « Muritaninaaɓe nde kaɓWondirta ngam danndude leydi e nduuɗoo iiñcuru ndu oo kuudetaa addi e leydi he ».
Seynabu mo soodetaake
Seneraal Asiis noddiino Seynabu Mintu Naahaa, wiyi ɗum yo wallit laamu mum, rokka ɗum gardagol Sonimeƴ. Seynabu wiyi mo « wonaa coodeteeɗo » tee ko « ɗooftiiɗo dagaare doosɗe, tee gollantaako laamu ngu dagaaki », keɓtiraangu doole.
Ɓe ƴiiƴam ngenndiyankaagal dogata e ɓalli mum en
Hoohooɓe maantinɓe ɗiɗo, Muhammed el Mahmuud wul Raadi e ƴahyaa wul Menkuus, naatii ñande 20 settammbar 2008 Maalnde Ngenndiyankoore Kisal Demokaraasi (FNDD). Wonande ɓe nganndaano, wul Raadi jeyaa ko e idiiɓe suurtude warngooji ɓaleeɓe e kitaale 90-91 e nder RFI walla rewrude e bayyinaango (déclarations). Oon sahaa omo ardii senndikaa biyeteeɗo UTM. Caggal nde o ardii gerew gollotooɓe e hitaande 1991, laamu Taaya dummbi mo, jamfii mo. So Alla jaɓii, kala mo ƴiiƴam ngenndiyankaagal dogata e ɓalndu mum, wattinta ko luulndaade ooɗoo jamfa laamu, gartirɗo waɗboniiɓe e gardagol leydi ndi.
ƴah-ngartaa Laay Wad
Caggal nde Abdullaay ɓad, wiyiino, to Pari, ñalnde … wonde addani Siidi wul Sheek Abdallaahi waɗeede kuudetaa, ko waɗii ko waɗetaake, so ittude ofiseeji nay laawol gootol. O wiyiino wonde « ɗumɗo ko juumre nde woppataa joomum ». yanti heen, « o haaldii e Seneraal Asiis, ɗoon deeƴnii ɓernde makko, sibu huniima yuɓɓinde woote ko neeɓaani … ». Luundiiɓe kuudetaa, hono FNDD, njaabinooma « ina njaakorii tan senerooji Senegaal nanaani ko ɓad haali ko ». ɗumɗoon noon, ko yiɗde wiyde wonde so tawii hooreejo leydi juumɗo kala ina foti waɗeede kuudetaa, tawatnoo ko ɓad iwii ko ɓooyi, sibu kanko ko e juume o hoɗi, ñalnde kala ɗemngal makko ina naatna mo e ceekol. yanti heen, Siidi ko toɗɗaaɗo e woote laaɓɗe ekn … Kono, wenñcet ! E diskuur makko to batu kuftodinngu 63wu Leyɗe Dentuɗe to New York, ñalnde ce 24 settammbar, Abdullaay wiyi : « Wonande Senegaal ina woƴaa kala ko kewi Muritani. Kono miɗo foti faamninde wonde Senegaal ina tiiɗaa no feewi e dagaare, hono no Dental Afrik hollitiri ɗum nii ». Kaaɗoo haala goongɗinii haala Sheek Tijjaan Gaajo, teeŋtinooɗo kimmugol kuule e wasiyaaji Dental Afrik ƴetti wonande kuudetaa baɗɗo e Muritani o.
Murtuɓe mbemjii :
Depiteeji murtuɗi (kuutorɗe militeeruuji) njuɓɓinii yeewtere jaayɗe, ngam hollitde luulndagol mum en kuulal Dental Afrik ƴetti ngal, mbiyngal yo militeeruuji ɗi tottit Siidi wul Sheek Abdallaahi jappeere mum ko adii 6 oktoobar. Ɓe mbiyi wonde ɗum ɗoon aamnotaako, « ko diidol », « ko duppitde cumu » ekn … ɗum na hollita tan wonde faayre mawnde naatii ɓe.
