Njuumri ine jogii geɗal ngal heerorii kañum tan : ndi waylotaako hay so ndi jooɗiima duuɓi ujunere, endi ñaamoo. Annduɓe ganniwal njiytii potuuji njuumri ndi waylaaki hay huunde, ñaamotoondi, nder genaale ɓooyɗe misranaaɓe, maayɓe ko ine ɓura duuɓi 3 000 !
Waɗde hol sirlu kaa nguura mbelka ?
Ko ɗee geɗe caabii ngol juutgol balɗe :
Ndiyam ine famɗi heen : Ko woni heen ndiyam yettaaki 18 %. Ko ɗum tagi bajji (bakteriiji) ngonaata he njuumri, kadi ndi fuunataa.
Heewi suukaraaji : Fotde 80 % njuumri, ko suukara garduɗo heen. Ko ɗum sojjinta ndi, haɗa mborosaaji sabbinde he mayri.
Tolno rijjere (PH acidité ) : Rijjere njuumri ko hakkunde 3,2 e 4,5. Ɗuum addani sewterɗiiɗe wiiñde he mum.
Lalorɗe (Enzymes) bajje : ñaaki ine ɓeyda he njuumri lalordi kaɗoori jinegol bajje.
Mooftoo no moƴƴi : So uddaama haa tiiɗi nder nokku kidiiɗo keccol e nguleeki, hay dara waylotaako e mum.
So yoortii, firtaani bonii : so a wultinirii ɗum seese tan, heɓtat mbaadi mum. Gaa gaa waawde ɓooyde, njuumri ine moƴƴi e cellal.
BAB
