Koolol pinal pattamlamol waɗaama e sahre Nuwaasot, laamorgo leydi Ndenndaandi Lislaamiyankeri Muritani, tuggude e ñalnde 27 haa ñalnde 29 bowte 2011, caggal kooli Asaaba e Adraar. Ngol noddi ko geɗe pinal hanki, ñeeñal gannde, njulaagu e banngagol. Denndaangal kooli baɗaaɗi e Muritani ɗii, tammbii ɗi ko terɗe nay : terɗe ɗiɗi ngaluyankooje e terɗe ɗiɗi fannuyankooje walla karalleeje. Terɗe ngaluyankooje ɗee ko :
- Dowla Espaañ
- Njuɓɓudi Unesco To bannge fannuyankaagal walla karallaagal downgo kooli ɗii ko jaagordi ɗiɗi :
- Jaagordu Pinal, cukaaku e Cofte Ɓalli
- -Jaagordu Mbaylaandi, Neeñal e Banngagol
Ndeen miijo ngoo sellii wonde kooli ɗii ena mbaɗee e Muritani, ɓе рессі dumunna oo e daawe tati walla e kitaale tati : 2010, 2011 e 2012.
Hitaande 2010 wonnoo ko ƴeewde peeje e laabi no kooli ɗii mbaɗirtee. Hitaande 2011, ɗum woni ndee ɗoo hitaande ngon-ɗen ko tabitingol peeje e laabi bulnanooɗe e hitaande yawtunde ndee. Hitaande 2012 aroore ndee ko hitaande ɓetgol golle gollanooɗe ɗee e rewindo majje. Goomu Ɗowoowu Golle ɗee, Caggal nde terɗe tammbiiɗe kooli ɗii njeewtidi haa paamondiri, ngadii ko sosde goomu dowoowu golle ɗee. Nguun goomu ne, kañum ne waɗi ko ɗee ɗoo terɗe :
- Jonaaɗo UNFPA
- Jonaaɗo Jaagordu Pinal
- Jonaaɗo Unesco
- Jonaaɗo PNUD
- Jonaaɗo Pinal
- Jonaaɗo Neeñal
- Jonaaɗo Banngagol
- Goomu peeje e laabi
Caggal nde goomu ɗowoowu nguu jooɗii, kañum ne tafi goomu ngoɗngu tawi ko cunnotoongu no kooli ɗii ngaaɓnortoo e tafande ɗi tuugnorɗe loowdí e sahaa.
Ko nguu ɗoo goomu sakkiti yo juɓɓule pelle pinalyankooje leƴƴi leydi ndii nodde sabu ko kañje mbaawi wonde seernaaɓe dingiral, nganndi fanniyankooɓe suuɗiiɓe maa feeñɓe. Ko nii Fedde Ɓamtaare Pulaar, Fedde Sooninkooɓe, Fedde Wolofaaɓe e Safalɓe ndesndiraa ko ndesndaa koo. Leñol heen fof waɗanaa hoɗorde ganni (suudu Pullo, suudu Sooninke, suudu wolof e tilliisa capaato) kadi resndaama yo waɗ tinndinnore yowitiinde e dewgal ganni, wejo ndefu ñameele ganni, ngamri e jime.
NJaay Saydu Aamadu
