7 – 9 DEESAAMBAR 2012
NAATIRDE :
Tuggi ñande 7 haa ñande 9 deesaambar 2012, koolol (festiwaal) jogorɗo yuɓɓineede to Ɓoggee (Muritani) e to Demet (Senegaal) renndinta ko kooli ɗiɗi :
- Hitaande ɗiɗaɓere (2 ɓere) « Koolol Maayo » : ko e hitaande 2011 Meeri Ɓoggee yuɓɓini ngol koolol e ballondiral e Kalifu leydi Muritani toppitiiɗo geɗe Pinal, e Cukaagu e Coftal Ɓalli ;
- Hitaande jeetaɓere (8 ɓere) « Koolol Blues du Fleuve » : ngol koolol aadoranoo yuɓɓineede ko e wuro Podoor ; hikka noon, Baaba Maal naalanke ŋanaa mo hakkunde leyɗeele, joom koolol ngool, felliti egginde ngol to Ɓoggee e Demet.
PAANDAALE KOOLOL NGOOL :
- PAANDAALE KUFTIDINƊE :
- Wallitde tiiɗtingol jokkere enɗam, e musiɗdal, e cehilaagal, e ballondiral, e jam hakkunde hoɗɓe e daande maayo Senegaal, e yenaneede ko kamɓe ndenndi jam, ndenndi bone ;
- Wallitde, e kuuɓal, ɓamtugol ngalu pinal hoɗɓe e daande maayo Senegaal, e ko ɓuri teeŋtude ngalu pinal hoɗɓe e Kominaaji Ɓoggee e Demet.
- PAANDAALE TEEŊTUƊE :
- Hokkude yimɓe ɓee nokku ɗo geɗe mum en pinal e ñeeñal mbaawata feeññineede mbele yontannde hannde ndee ene ƴooga e finaatawaa e ɓure nokku oo, kadi udditoo e winndere ndee (e aduna he) ;
- Tiiɗtinde pinal ƴellitoowal jam e kaaldigal e rewrude e habrude e hirjinde hoɗɓe ɓee ko feewti e falaade fitinaaji ummotooɗi e ndeenka e huufo leydi ndemeteendi, e durngooji, e nokkuuji diƴƴe (jarnirɗi)… ;
- Wellitde yimɓe ɓee yo cakku e nder mum en peeje haa ɓe mbaawa moƴƴinde kisal nguura maɓɓe, ɓe mbaawa dartinde yah-ngartaa ɗee iiñce nguura (heegeeji) gartooje sahaa sahaa kala ;
- Hirjinde sukaaɓe ɓee e ko feewti e bonanndeeji naatnaattondiral winndere ndee (aduna oo), e bonanndeeji waasde ɓe gollaade, e ngonka maɓɓe e borjeende, e dorog, yanti heen e hirjinde ɓe e nafoore ganndal e pinal ;
- Hirjinde hoɗɓe e nokku he ko feewti e ndeenka sato ngoo, haa arti e bonanndeeji mbuusuuji (palastik).
DAME TUUGORƊE LOOWDI KOOLOL NGOOL :
- Ndiyam (maayo) ko geɗal ballitoowal naatnaattondiral (leyɗeele men)
- Foolde jontinooje ngam hisnude yummiraaɓe e sukaaɓe
- Falaade fitinaaji jokkondirɗi e huufo leydi (ndemeteendi), ekon.
TUUGNORGAL/GOLLE KOOLOL NGOOL :
- Jeewte
- Lappol Baaba Maal e nder gure rewo e worgo maayo Senegaal (Ɓoggee e Demet e saraaji mum en)
- Heblo 30-50 suka debbo ko feewti e ganndal goobu, binndi e bagi…
- Lorngo leɗɗe, rewo e worgo maayo ngoo
- Danndu laaɗe
- Kiirɗe 3 naalankooɓe mawɓe (Baaba Maal, ekon)
- Kiirɗe naalankagal gaadoraangal (to Demet)
- Wejo e njeeyngu geɗe pinal/finaatawaa
- Ƴaro (baali)
- Sippiro
DAME JEEWTE ƊEE :
E fawaade e paandaale koolol ngool, kam e dame tuugorɗe loowdi mum, dame ɗiɗi tuugorɗe jeewte ɗee ƴeftaama – ko ndiyam e udditaare Reerde ndee (Hakkunde-maaje, île à morphil), ndiyam e darnde pinal e ƴellitaare- heen damal fof ene feccoo e pecce tati maa tiitooɗe tati.
Sikke alaa, e nder ooɗoo diiwaan hirnaange afrik, e kala bannge goɗɗo mo mbaaw ɗaa yahde, ko ndiyam tammbii nguurndam fof : e tuugaade e daartol ngol leƴƴi koɗɗi e daande maayo Senegaal ndenndi, e tuugaade e aadaaji e finaatawaa majji, maayo ngoo seeraani etee ene jokki e renndinde e naatnaattondirde leƴƴi e pine e ɗemɗe ; fedde toppitiinde jeñtingol maayo Senegaal (hono OMVS) ko sabu ndiyam maayo ngoo addani ɗum renndinde Muritani e Senegaal e Mali e Gine ; ɗum waɗi maayo Senegaal ene waawi saabaade jokkondiral e naatnaattondiral leyɗeele ɗee. Ko e nder ndee toɓɓannde koolol ngool yiyretee. Ma jeewte garooje ɗee eto addude walla yaltinde safaaruuji caɗeele ngalu e pine e cellal hoɗɓe e nokku he, ma ɗe cifo peeje e laabi newnooji tiiɗtingol jokkondire faggudu e pine walla e renndooji, ekon, hakkunde hoɗɓe e daande maayo Senegaal.
A/. YEEWTERE ADANNDE : NDIYAM E UDDITAARE HAKKUNDE-MAAJE : nde waɗetee ko Demet (Senegaal) :
– 1. Ngalu leydi : ko waawi dañeede walla waaseede e ko fayi arde : Ma ngonka duunde hakkunde-maaje ɓete e fawaade e sato mum hannde, e fawaade e wonde nokku oo ko uddiiɗo, ko o jookiiɗo, leydi ndi ene alɗi, hoɗɓe heen ɓee ene mbaasi, etee yimɓe joom kaalisaaji nana ndaaŋana nokku oo, ene njiirondira leyɗeele daande maayo ngoo ; e dow ɗuum, ene haani eɓɓaale guurɗe tabitinee ngam ƴellitde nokku oo.
– 2. Udditde duunde hakkunde-maaje : Hoɗɓe e bannge worgo maayo Senegaal haa arti e hoɗɓe e Hakkunde-maaje ɓee ene tampi sanne, sabu nokku oo ko jookiiɗo, ko o uddiiɗo ; teeŋti noon saanga ndunngu walla nde ilam ari. Duunde hakkunde-maaje waɗi ko kolaaɗe belɗe remde e caalli ɗi korataa. Kono huunde haawniinde ene ɗoon : hoɗɓe heen ɓee ko famarɓe doole, ko ɓe waasɓe, ɓe mballaaka ; joom kaalisaaji hakkunde leyɗeele ene njiɗi heɓtude leyɗeele maɓɓe ene kuutoroo e nafoore mum en walla e nafoore Dowlaaji mum en. Hol no kaa ngonka yaltirtee ? Hol eɓɓaale ɗe yimɓe nokku oo mbaawi waɗande heen koye mum en ? Hol doole renndoyankooje potɗe tuugoreede ? Jeewte ɗee ma laɓɓitin ɗee geɗe fof, ɗe njaaboo naamne ɗee fof.
– 3. Addande debbo wuurde e doole mum oole : E nder diiwaan daaande maayo Senegal e kuuɓal, haa teeŋti noon e nder kominaaji Demet e Ɓoggee , rewɓe ɓee ko doole maantinɗe to bannge faggudu. Kono darnde maɓɓe heen teeŋtaani sabu teddeendi batte geɗe pawaaɗe e maɓɓe ummoraade e renndooji ɗii e aadaaji hanki ɗi ngalanaa ɓe nafoore. Ndeeɗoo yeewtere ma feññin jojjanɗe rewɓe e mbaawkaaji maɓɓe e waylude ƴellitaare renndo e faggudu ; ma ɗe cakkit peeje maa tuugnorɗe laaɓtuɗe baawɗe siineede : ngam tabitinde darnde rewɓe, ngam hokkude rewɓe nokkuuji dowri e gure teeru no nguurdi e doole mum en oole (wallitde ɓe e ndimaagu haa ɓe mbaawa wuurde e doole maɓɓe oole) to banngeeji kala e nguurndam (jaŋde mawɓe e rewrude e ɗemɗe ngenndiije, jaŋde sukaaɓe rewɓe, dokkal walla luɓal leydi ndemeteendi, ekon) mbele leyɗeele men ɗee ene ƴellitoo to bannge renndo e faggudu.
B/. YEEWTERE ƊIƊAƁERE : NDIYAM E DARNDE PINAL E NDER ƳELLITAARE WALLA ƁAMTAARE : nde waɗetee ko Ɓoggee (Muritani) :
Gila hanki haa hannde ko ndiyam e leydi tammbii nguurndam hoɗɓe e daande maayo Senegaal to bannge faggudu e pinal. Hannde oo ndiyam maayo ngoo wontanii yimɓe ɓee caɗeele, sabu uddooji OMVS, sabu engere gese maaro ɗee, sabu jontinooje e ñabbuuli goɗɗi. Ndeeɗoo yeewtere ma feññin ñabbuuli ɗi diƴƴe maayo Senegaal ngoo ngaddata, ma nde hollit darnde nde Dowlaaji jiimɗi e maayo ngoo ndarii, kam e darnde nde OMVS darii ngam foolde ñawu jontinooje.
– 1. Ndiyam e cellal : Ndeeɗoo yeewtere haalata ko adii fof ko ñabbuuli diƴƴe (maayo Senegaal), caggal ɗuum ma nde feññin kala ko Dowlaaji ɗii kam e OMVS ngollii, e kala ko heddiii e golle ngam foolde ñawu jontinooje e hisnude yummiraaɓe ɓee e sukaaɓe ɓee.
– 2. Darnde cukaagu/sukaaɓe feewde e ɓure pine men e geɗe winndere : Ina teeŋti e sato daande maayo Senegal ƴellittaare teknolojiiji kesi (NTIC), ŋakkeende gollorɗe mbaylaandi faggudu, heewde jinngijinngitere to bannge renndoooji, e faggudu, ekon ; nde wonnoo sukaaɓe ɓee alaa ko njiyi ko moƴƴi e yaakaare mum en janngo, eɓena etoo uujde feewde leyɗeele goɗɗe, eɓena ngoppa aadaaji men moƴƴi, eɓena njana e geɗe dorog, ekon. Hol no sukaaɓe ɓee nehirtee e fawaade e ɓure pine nokkuuji men, tawa eɓe udditoo e geɗe ɓurɗe moƴƴude e nder winndere ndee ? Hol ko foti waɗeede ngam falaade borjeende sukaaɓe ɓee, haa teeŋti e haɗde ɓe ƴeftude dorog e waɗde geɗe goɗɗe bonɗe ?
– 3. Kisal nguura e falaade fitinaaji : E nder ɗii duuɓi sappooji limtilimtinɗi, leyɗeele Saahal ngondi tan ko e heegeeji jahooji ene ngarta sahaa sahaa kala, ene mbooma yimɓe e jawdi. Hol fof no waɗetee haa yimɓe ɓee mbaawa haɓde e heenge ngee, haa ɓe mbaɗta remde leyɗeele maɓɓe ? Nde wonnoo caɗeele leydi e jey leydi ina mbaawi addude fitinaaji keewɗi – hono huufo leydi, nokkuuji durngo jawdi, nokkuuji baɗɗi diƴƴe – hol no palorto ɗen ɗiin fitinaaji, e hol no mbaawraten huufde ɗi so ɗi peeñii ? Hol no yimɓe ɓee kuccinirtee e remde gese mum en, ngam dartinde yah-ngartaa heege ngee, e ngam hisnude nguura men e jam hakkunde renndooji men ?
LAPPOL BAABA MAAL / HIRJINO / LEPPI /KONNGI :
Ɗii konngi garooji ene mbaawi huutoreede e nder koolol ngool (ene wona e leppi, walla e haala) haa teeŋti e lappol hirjino ngol Baaba Maal e wallidiiɓe mum njogori yuɓɓinde e nder gure gonɗe rewo e worgo maayo Senegaal.
- Ndiyam (maayo) ko geɗal ballitoowal naatnaattondiral (leyɗeele men)
- Foolde jontinooje ngam hisnude yummiraaɓe e sukaaɓe
- Falaade fitinaaji jokkondirɗi e huufo leydi
- Ndemen gese men ngam dartinde yah-ngartaa heege ngee
- Kala ko foti waɗeede yo waɗe ngam hokkude rewɓe ndimaagu wuurde e doole mum en oole
- Ngesa am, e jalo am : ko kaɓtorɗe am heege
- Mbuusuuji : ko bonannde e sato
- Kala ko foti waɗeede yo waɗe mbele diiwaan reerde ndee (hakkunde-maaje) ene udditoo, natta jookaade
- Jaŋde mawɓe e nder ɗemɗe ngenndiije : ko ƴellitaare wonande hoɗɓe e daande maayo Senegaal
- Alaa e teetgol leyɗeele/gese daande maayo
- Kala ko foti waɗeede yo waɗe ngam hokkude rewɓe ndimaagu mum en
- Sukaaɓe ngoni yaakaare leyɗeele men janngo
- Ndenten enen fof ngam nehdi e jaŋde sukaaɓe men
- Cukaagu, ɓiyleydaagu, jam, e nanngondiral renndo
- Ndenten enen fof ngam haɓde e jontinooje e VIH/SIDA
- Loren/tuto ɗen leɗɗe ngam hisnude sato men
- Ndiyam + Leyɗeele + Naange = Kisal nguura
- Maayo ɓallintu (renndintu) fotaani feccude
- Debbo guurɗo e doole mum = Renndo ɓamtiingo
- Sukaave hellifaaɓe haɓat e dorog
- Seɓɓitaare ko bonannde e ngootaagu, e jam, e naatnattondiral leƴƴi koɗɗi e daande maayo ngoo
- Seɓɓitaare ittata ko deeƴre hakkunde leƴƴi
Firo : Aamadu Umaar JAH
