Ko adii fof, konngol Alla toowɗo oo ina laawɗini laaɓal taamogol e deftere mum teddunde ɗo toowɗo oo wiyi “so tawii on laatiima ñawɓe walla e dow ɗanngal walla arii e gooto e mon jalte walla on ngonndii e rewɓe on ndañaani ndiyam taamoɗee he laaɓndi mbeɗɗaandi, moomon e jeese mon e juuɗe mon tigine Alla laatiima ko joom jam jaafotooɗo” (simoore rewɓe, maande: 43). Ko woni sunna koo, ko nii wayi: Ngam jangtoore Abii Amaama (WAM), tigine nulaaɗo Alla (JKM) wiyi : “leydi ndii waɗaama kayri kala ko ndi jamaa e laaɓal wonande mi, miin e renndo am, kala ɗo waktu njuulu heɓtii renndo am, laaɓal ena ɗoon » hono gaa Jaabira (WAM) tigi hono nulaaɗo Alla (JKM) wiyi : “mi hokkaama geɗe joy hay gooto meeɗaa hokkeede ɗe ko adii kam : goo mi foolii kulhuli ko ina yahanee lewru, ɗiɗi mi waɗanaama leydi fof ko jamaa laaɓɗo, kala ɗo waktu njuulu heɓtii gooto e renndo am, yo o juul, tati mi dagnanaama ndammiri ndi hay gooto heɓaani ɗum ko adii mi, joy mi hokkaama tefoore, joy laatiima annabi neletee tan ko e leñol mum, e miin nulaa mi ko feewde e yimɓe kala.” (naniraa ɗum ko Bukaariyyu).
- Waasde ndiyam e kidogol waktu
So tawii ñawɗo yenenaama tigine huutoraade ndiyam wonande mo ina ɓeyda rafi makko, ɗum ɗoon ko o ƴeewndiiɗo haa o anndi e hoore makko ko adii, walla ko Doktoor reentini mo ɗuum, haŋkadi omo waawi eggude fayde e taamaade.
2.baasgol ndiyam: So tawii jebbiliiɗo waasii ndiyam e ko teeŋti walla o ñaawi e ko laatii ko o jogii koo e ndiyam koo ina famɗi etee omo sokli yarde walla yarnude ɗannorgal makko, ɗoon hankadi o eggat faade e taamaade. - kiidagol waktu: yeru mum, ko neɗɗo ko o ɗaaninooɗo o finii iwde e ɗoyngol makko subaka, o tawii ɓallogol ƴellitagol naange o yiya kaŋko so o salliginiima nde o gaynata salliginaade tawata ko naange ɓeydiima ƴellitaade, ngaan saanga o mo waawi eggude feewde e taamade. ko gootum kadi e ñaawoore gonduɗo e jenaaba, kaŋko ne so o lootiima nde o gaynata lootaade tawata ko naange ƴellitiima e dow hoore makko e ngaan saanga omo waawi eggude faade e taamaade.
Ko hono ooɗoo fiyaaku juulɗo eggirta feewde e taamaade.
HOLNO TAAMORTE?
- “Ko anniya juulɗo e nder ɓernde farilla taamogol” o wiya : “e innde Alla” reftata heen ko o lelna juuɗe makko ɗiɗi fof e leydi laaɓndi, walla e haayre laaɓnde, o mooma e yeeso makko.
- Kaŋko juulɗo kadi o lelna juuɗe makko e leydi laaɓndi walla haayre laaɓnde o mooma e junngo makko ñaamo ngoo, ko noon ne kadi junngo nano ngoo, e leydi laaɓndi walla haayre laaɓnde, o mooma ɗum e junngo nano ngoo. E dow ɗuum ina waɗɗii kadi nde o taamotoo ndee, o mooma hakkunde peɗeeli ɗi.
- Yiyannde : sellantaa neɗɗo jokkira taamande mum farilla ndee, ko ɓuri njuulu farilla ngootu, yeru neɗɗo taamoo, juulda ɗum tiisubaar, caggal ɗuum o yiɗa jokkirde ɗoon e njuulu takkusaan. Alaa e sago o taamoo laawol goɗngol. Kono, ine aaɓnoo juuloowo jokkira taamannde farilla he njuulu naafle caggal nde o juuli farilla. Ɗoon o hesɗitintaa taamogol.
So tawii laatiima neɗɗo mo sellaani ine wondi e jenaaba kadi omo yenanaa so o lootiima ine ɓeyda ñawu makko nguu, e nder oo ɗoo fiyaaku o fotaani salliginanaade njuulu, woodani mo tan ko eggude ngam taamaade, o jokka e taamogol haa ñawu nguu fawtoo mo. E ngaan saanga ina waɗɗii mo lootaade jenaaba kaa, o wattinda hono no wonirnoo e cellal. Jettooje ngoodanii Alla.
PILLOGOL E ƁESNGU
Ɗoon ina waɗi ñaawooje jowitiiɗe e debbo tuma nde ƴiiƴam fiilayru e ƴiiƴam ɓesngu njalti iwde e mum. O foti ko toppitaade ɗum ha o waawa ruttaade e dewe makko e yeeso ɓurngo sellude.
KAƊAAƊI FIILAYRU E ƁESNGU
Debbo ina haɗaa e ko laawɗinaa e dumunna ƴiiƴam fiilayru e ɓesngu :
- njuulu 2. koorka 3. ɗuufnaade saraaji Kaaba 4. memde deftere Quraana timmunde 5. naatde jamaa 6. lelodaade e debbo gorko fotaani dakmitoraade debbo so wonaa ko woni dow wuddu mum walla les koppi mum fayi les.
PIILIIƊO : debbo piilotooɗo ina feccoo e pecce ɗiɗi : feccere adannde ndee ko puɗɗotooɗo. Oon woni debbo e laawol mum gadanol yiyde ƴiiƴam e nguurndam mum. Feccere ɗiɗmere ndee ko debbo gaadoriiɗo yiyde ƴiiƴam.
Tuma nde kurka debbo timmini duuɓi jeenay walla ko ɓuri, yaltii iwde e mum ƴiiƴam ko adii e tergal mum les, tee ɗum jokkii ko duumii e newaare e saahaaji ara ina heewi e dumunna kaan ɗoon fiyaaku ina haɗaa e kaŋko kurka debbo oo geɗe gonɗe dow mum ɗee, ɗe ngadino-ɗen siftorde ɗe. Hankadi so tawii ƴiiƴam fiilayru makko taƴii o waɗtat lootaade lootngal farilla, dagtaniima mo ko o haɗanoo koo.
TINTINGOL : so tawii ƴiiƴam fiilayru puɗɗotooɗo jokkii ko ɓuri balɗe sappo e joy (15), ñalawma ɗum dartaaki tigine kaŋko ɗum gasanta mo ko ñalnde ñalngu sappo e joy ndee, ɗoon hankadi o artat e lootngal farilla dagtaniima mo ko o haɗanoo koo, hay so tawii ƴiiƴam ɗam ina jokki jippaade iwde e makko, ƴiiƴam keddi ɗam ko ɗam ƴiiƴam ngabbitii ɗam (nefniɗam).
NGAADORO ƊAM : ɗum ko oon debbo gaadoriiɗo yiyde ƴiiƴam fiilayru e happu ganndaaɗo, yeru he nder balɗe joy walla balɗe jeetati ekn. Oo ɗoon debbo ina haɗanoo e nder balɗe jippogol ƴiiƴam fiilayru e kaɗaaɗi gadinooɗi siftoreede ɗii ko adii. Mande ɗuum dartotoo jippogol ƴiiƴam iwde e makko kaŋko hankadi o artat e lootngal farilla ngal, ngam dagtaniima mo ko o haɗanoo koo
TINTINDE : e nder yoga saangaaji ina jola e debbo gaadoriiɗo ɓeydagol e nder balɗe ƴiiƴam fiilayru ɗam wonaa ngaadoro ɗam holno o waɗata?
Yeru, debbo gaadoriiɗo ena ara e mum fiilaru «njontuɗam» e jokka wonde e makko ko ina tolnoo e balɗe jeetati kala laawol nde yonti arde e makko kono kaŋko debbo o waɗi sahaa gooto e jontugol makko ɗam artii e makko ɗam dartaaki ko ɓuri balɗe jeetati ɗe o aadorinoo ɗe holno o waɗata?
jaabowol: oon debbo eɗen mbiya wonande mo yoo ɓeydu balɗe tati e dow balɗe jeetati ɗe o muña haa timma balɗe sappo e goo (11) ɗum fof omo sabbii iwde e kaɗaaɗi ɗi, so tawii dartiima jippogol ƴiiƴam ɗam iwde e makko o lootoo. so tawii ɗam dartaaki jippogol ena jokki jippogol majjam yo o looto ngam dagtanii ma mo ko o laatinoo omo baɗanoo e makko waɗi noon ko ɗam ɗoon ƴiiƴam ɗam wonaa ngadoroɗam ko ɗam ngabbiti ɗam. (nefniɗam). Oon ɗoon debbo kaŋko e hoore makko e nder jontugol makko garawol, gaadorogol laatotoo ko balɗe sappo e goo so ɗum jokki jippaade noon yo o ɓeydu heen balɗe tati o muña haa hawra e balɗe sappo e nay, so ɗum dartiima walla dartaaki Kaŋko haŋkadi o artat e lootngal farilla. kaŋko debbo kadi jontugol makko paangol laatotoo ko balɗe sappo e nay. so ƴiiƴam ɗam ɓeydiima oon ɗoon debbo ɓeydata heen tan ko ñalawma gooto ngam muñde haa timma balɗe sappo e joy nde arta e lootngal farilla, so jippogol ngol dartiima walla dartaaki fof foti e makko.
Yiyannde: e ko adii siftoreede ko yo debbo anndu kaŋko so ƴiiƴam jokkii jippaade iwde e makko kaŋko o ɓeydata ko balɗe tati, so artii kadi haa ɓurtii ko o aadorinoo ko o ɓeydu heen kadi balɗe tati ha timma balle sappo e joy ko ɗoon ƴiiƴam ngaadoro ɗam haaɗi. kala ko ɓeydii caggal balɗe sappo e joy jeyaaka heen. ƴiiƴam fiilayru woodaani ko ɓurti balɗe sappo e joy».
MAALE LAAƁGOL: ko ɗum maale ɗiɗi: ina aamnoo wonande debbo piiliiɗo nde anndata maale laaɓal ƴiiƴam makko, holko o yiyata o annda o laaɓii.
(1) ko cojjugol: ɗum fifti ko ɗo ƴiiƴam ɗam yaltirta ɗo sojja, ina aamnoo e debbo kadi anndira ɗum to bannge wiro walla limsere raneere laaɓnde.
(2) omo anndira ɗum kadi so o yiiy kadi ndiyam danejam ina yalta iwde e les makko.
TINTINGOL KIMMUNGOL: ina waɗɗi e piiliiɗo nde anndata baasgol e hoore makko ƴiiƴam ko adii ɗoyngol jamma, so o anndii e hoore makko o laaɓii o lootoo o jokka futuro e geeƴe «o annoyo hoorde so tawii ko nder lewru koorka» ko noon ne kadi o ƴeewirta baasgol yiyde ƴiiƴam ko adii subaka o lootoo o annoyoo juulde subaka.
(1) debbo piiliiɗo walla joom ƴiiƴam ɓesngu waɗɗaaki e dow mum yoɓde njuulu ngu o rewetenoo e mum kaŋko e dumunna ɓennirɗo mo kono ina waɗɗii e makko yoɓde e ko o ñamlinoo e balɗe nder lewru koorka ɓennirdu mo ndu.
(2) sifaa lootngal dartoraaɗo ƴiiƴam fiilayru ko gootum e lootngal ƴiiƴam ɓesngu ko noon kadi lootngal jenaaba, hay huunde alaa ko ɓeydii heen.
Jibriil Muusaa Joop
Telefoŋ : 46565110
WhatsApp: 34466447
