Njuulu jeyaa ko he calɗi joy Lislaam.
Alla Toowɗo Oo wiyi “tigi ne njuulu ko huunde waɗɗinaande he dow goongɗinɓe e waktu mum”. simoore rewɓe, aaye 102
Nulaaɗo (JKM) wiyi : “lislaam ko he dow geɗe joy mahii :
- seedaade deweteewɗo alaa so wona Alla e tigi ne Mohammadu ko nulaaɗo Alla.
- darnude njuulu.
- tottude asakal.
- hoorde lewru koorka.
- hijjoore wonande kattanɗo e mum, ngool laawol. naniraa ɗum ko Bukaariyu e Muslim
So tawii ko ko yowitii e juulɗeele baɗɗinaaɗe e dow yimɓe ɗee e waktuuji mum, e hol no sifortoo, ɗuum ko goonga arii e amen fiyaakuuji iwɗi to nulaaɗo tedduɗo koolaaɗo (JKM), oon woni mo Alla toowɗo oo yamiri yo en ɗoofto, ndewen ɗum, e reentaade kala ko o haɗi en. O laɓɓatinii en tigi ne ɗooftaade mo senaare woodani oo, ina njokkondiri e ɗooftaade nulaaɗo mo (JKM). Ngam Alla Toowɗo oo, wiyi “kala ko nulaaɗo addani on, nanngee heen, ko o haɗi on ngoppee”. Alla Toowɗo Oo wiyi “oon ɗooftiiɗo nulaaɗo ina wayi no ɗooftiima ɗum”. simoore rewɓe, aaye : 80
Reerɗude e gollaade
waktuuji joy ɗii
Anndu aan juulɗo tigi ne juulɗeele ɗee joy, ko huunde ɓurnde moƴƴude e mawnude e dewe Alla. E ko tinndini ɗuum, tigi waɗɗineede ɗum e dow renndo Mohammed (JKM). Ɗum ko ñalnde jamma suuɗaare e ŋabbugol teddungol koohowwo tedduɗo Mohamed (JKM) e oon jamma mo nganndu-ɗon Alla Toowɗo Oo suuɗii nder mum jiyaaɗo mum, ɗuum woni nulaaɗo mum hono koohowo men Mohammed (JKM), fittaandu e ɓalndu iwde e jamaa kormorɗo faade e jamaa ƴellitiiɗo, rewti heen o ŋabbinaa faade to kammuuji jeeɗiɗi ɗii.
Ndeen jolii hakkunde Alla Ceniiɗo Toowɗo Oo e nulaalaɗo mum (JKM), laatiima ina jeyaa e nder heen baɗɗingol juulɗeele ɗee joy e dow juulɓe tawa ina laɓɓini ɗuum e (kumpitgol Bukaariyyu gaa kataadatu e gaa Anas bun Maalik) yo weleede Alla won e makko oon ne siftinii ko wayi noon.
Nulaaɗo Alla (JKM), wiyi : rewti waɗɗinaama e dow am njuulu capanɗe joy waktu kala ñalngu. Nduttii-mi mbirtii-mi Muusaa (JKM), o wiyi mi : “no foti ko fawaa e ma ?” Mbiiy-mi : “yamiraama e dow am capanɗe joy njuulu kala ñalngu”. Muusaa wiyi “renndo ma hattanaani capanɗe joy njuulu kala ñalngu, e miin dey mi woondirii Alla ko huunde nde ƴeewndirii-mi yimɓe ko adi maa e ngollii-mi ɗum e Israyiila en gollal cattungal, rutto to joome naamndo-ɗaa yo O hoyfinan renndo maa”, tan nduttii-mi o waɗti ɗi njuuluuji sappo, kadi nduttii-mi to Muusaa, o wiyi hono ko o wiynoo koo, nduttii-mi kadi, o fawi he dow am juulɗeele joy kala ñalngu, rewti heen nduttii-mi to Muusaa, o haali ko o wiynoo koo, mbiiy-mi mi hersii hankadi ruttaade, kadi mi welaama ɗuum, mi jebbiliima. O wiyi nde nduŋtii-mi, woodi ko noddi mi, mbiiy-mi “mi yawtinii haadi renndo ngoo hoybinanaama ɗum e dow maɓɓe.”
Ñalnde subaka jamma suuraare e ŋabbugol arii, koohowo men Jibiril mo kisal woni oo, o arii faade to annabi (JKM), o janngini ɗum waktu kala njuulu e lime darɗe mum e sifaaji mum.
Ko hono nii Alla Ceeniiɗo Toowɗo Oo teddiniri kala juulɗo gorko e debbo ɗee ɗoo juulɗeele joy, o yamiri nehtanaade ɗum laabi joy kala ñalngu e jamma. juulɗo ina daranoo ɗee ɗoo juulɗeele e yeeso joomum ngam seedtinde joomiraagal mum. O qirloo ngootaagu mum, o teddina Alla e kala timmal mum, o reentoo kala ko ina usta ɗum, o yetta ɗum e dow dakamme keewɗo mo limotaako kadi mo alaa ɗo haaɗi, rewti o ɗaɓɓa e mum ballal e kala fiyaaku. O naamndoo joomiiko kala peewal e kawral ngam gollude geɗe moƴƴe, o woppa geɗe gañaaɗe, o dakmirtoro e mum yoga e moƴƴere nafoore, aɗa tina e heen leefre cattunde nganndaa aan ko a tagaaɗo tan, ngam feere alaa doole ngala e yeeso deweteeɗo cemmbolinɗo kattanɗo waɗde kala ko welaa e no weliraa.
E tigi-rigi, aan juulɗo ! Ɗuum ko gasaani e nder njuulu maa ngu ngaddataa tawa ina fotondiri e sarɗiyeeji mum e nehdi mum e kulol e nder heen, ɗum waɗtinta ko e wejo ngam yurmeende Alla e jam mum e yaafnaade Alla, o reentoo Alla iwde e kala bellanteeje, ko feeñi heen e ko suuɗii heen, ngam konngol Alla Toowɗo Oo “tigi ne njuulu ina haɗa belaaɗe e gañaandi kala.” Simoore njambala, maande : 45. E ko ɓeydii e ɗii ɗoo maandeeji telliiɗi keewɗi e nder Ɓuraana tedduɗo oo, tawa ina mbeltini juuulooɓe e ko ɓuri mawnude e mbelnaaje e ko o fodani ɗum en koo ko malal e nder nguurndam mum en e aduna e caggal maayde.
E nder wejo ciftingol sifaaji goongɗinɓe laɓɓinɓe e malaaɓe no ɓeen ɗowiri e nder ɗam ɗoo ngurndam Aduna e goonga e yenaneede kodooje mum en, yurmeende Alla joom binnde e jawɗeele mum en tawa ko nder Aljanna e wattannde aɓe ñiiɓi e nder heen. Alla Toowɗo Oo, wiyi “hono ɓeen tawa njuuluuji mum en ina ndeeni, ayno ɓeen ngonata ko he nder aljannaaji teddinaaɓe” Simoore ŋabbirde, maandeeji : 34—35
E nder sunna Annabi laaɓɗo ma en ndañ tigi ne nulaaɗo Alla (JKM), ko goonga o reerɗi e juulɓe nder njuulu e nder joljole ko heewi ko seerndi ɗuum ko woodani juuloowo ko iwi e njoɓdi e baraaji mawɗi ina laɓɓina ni en e humpitooji, tigi ne juulɗo hol nde ɗuum ko laawɗinaa nder keblagol mum ngam juulde e waktu mum o lollina ɗum, ko ɗum tagi tigi ne ina laatoo ngam hoore makko hono o jokkirta moƴƴere e nafoore nii. Ina waɗii kumpital tee humpiti ɗum ko Abu Najiihi bun Habsi Asulamii, yo weleede Alla won gaa makko, o wiyi “mbiiy-mi ee hey maa annabi Alla, salligi humpit am ko fayi e mum ? O wiyi “wonaa ko iwi e mon, so gorko ɓadtiima ina salliginoo, o wufƴiima, o sorɓiniima, o fiiɓtiima, ɗum e wattannde, so wonaa yaltinat denndaangal caɗeele gonnooɗe e nder yeeso makko e nder heen. Rewti heen so tawii o lootii yeeso makko no yamiriraa nii, kadi ɗum fittat denndaangal bone gonnooɗo heen, e so tawii o waɗii geɗe baɗɗiiɗe salligi ɗee kala haa timmii, o yettii Alla Toowɗo Oo, o mantii ɗum e tiiɗnaare makko haa gasii, ina wondi e ɓernde laaɓnde, ina wayi no denndaangal pergitte makko njaltii haa laaɓi haa o wonti no ñalnde neene makko jibini mo ndee”.
JIbril Muusaa Joop
