Senegaalnaaɓe ngootii ñalnde 25 marse 2012, e ɗeeyre. Makki hawii, walla mıbiyen Abdullaay Wad foolaama. No wiyratee nii, ko waraango tan. Haa teeŋti noon caggal leydi toо, sibu alaa fof ɗo Wad ardii. E nder Senegaal e hoore mum, еɓе ngoɗɗondiri. Makki arditiima hay e nokkuuji ɗo Abdullaay ardinoo e daawal gadanal ngal, ko wayi no Tuubaa en e Sikaasoor en.
Senegaalnaaɓe kollitii tigi ko fellitɓe ittude Laay e laamu. Alla e majjum laaɓtude Wad fadaani nii haa limooje woote ɗee gasna bayyineede. O noddii Makki Sal, o yettii ɗum e nguu poolgu. Hay ɗuum ko huunde moƴƴere, sibu soo leeliino, walla o jattininooma, huunde fof ina waawi kewde heen. Ko noon Abdu Juuf waɗnoo e hitaande 2000, yaawnii, yetti Abdullaay Wad e poolgu mum. Ɗum noon, ngol woni lomlomtondiral diɗmal e ardorde leydi Senegaal. Hade ɗum tawi punndi ruuyii no feewi, haalaama haa kunuɗe mbaɗi nguufa, warñaama kadi sabu kulol. Kulol hoto mawɗo oo jattinaade, saloo woppude laamu, walla waɗa woote jilɓude. Kono Alla daɗndii kadi Senegaal e ɗuum fof.
Jeyi poolgu nguu noon tigi rigi ko ɓesngu Senegaal, sibu ngu hollitii e ngu waawi yiɗde e añtude e salaade. Ko ɗuum woni ko Makki e hoore mum haali, sibu o haalii e jamma hee e Wolof e Farayse, о wiyi nguu poolgu, ko “ sahoɗinɓe dernokaraasi ” ɓее duwaawu, sibu, hoto njejjiten, kanndidatiir Wad hikka, saabiima maayɓe heewɓe, salinooɓe jaɓbugol Doosɗe leydi ndii, salinooɓe kanndidatiir tataɓo Abdullaay Wad. Makki wiyi kadi ko “ persidaa Senegaalnaaɓe kala ”.
Abdullaay Wad ne, sinno jaɓno waasde wonde kanndidaa, hono no o wiyranoo nii, ndeen kadi ɓuratnoo yooɗde. Sibu hannde o yahii, kono o yahdaani e teddungal. O yahii omo feggi. Fof heƴii heen : o wullaama heen, o ƴattaama heen, o huɗaama heen, o wemjii heen, sibu hay nde o wootata ñalnde 25 ndee, o yejjit ammbolon makko nder wirnorde too, Alla e makko jiiɓaade. Maleede kay ɓuri ƴoƴde. Almuudo hono Makki Sal, libii ceerno, hono Abdullaay Wad e ndoondi ngulndi. » Balla Jeerel kay hootii rimdaani. «
Bookara Aamadu Bah
