Renndo fulɓe haa e yoga e renndooji Afrik keewɗi njaggiri pakitgol tuuyo njogoram ko bewre tan e borjoŋaagal. Kono so miijooji ndurnaama e pille keewɗe, waasataa ɗum ɓura faameede hakkunde wonde ɗum rafi e wonde ɗum bewre walla borjoŋaajal.
Holi no njiiru-ɗon ɗii sifaaji ?
Neɗɗo jogiiɗo tuuyo ɓurtungo, ina teskaa e mum nattude waawde tamde hoore mum. Haa ɗum duña mo waasde faltaade. Wonaa to sababuuji koɗdigal, jiidigal e jotondiral. Wonaa kadi to bannge diine e duuɓi haa yettii tolno jaŋde e faayiida. Ina jeyaa e sifaaji majjum. So ɗum heɓii neɗɗo, ɗee geɗe fof majjirat ɗum.
Ko ɗum rafi hakilanteejo mo wonaa kaaɗi. Sabu ɗum haɗataa neɗɗo oo, wonde jannguɗo, pinɗo, gollotooɗo ngam ɓamtaare mum. Ɗum alaa hay maale goote peeñɗe ɗe ina addana neɗɗo oo yaawde heɓtineede, wonaa to haala, wonaa to golle e ñarungal. Ɗuum saabii nii ɗum heewi feeñde ko e yimɓe teskinɓe, ɓe hay huunde anndaaka e mum en so wonaa moƴƴere.
Eddaaji tuuyooji ɗii
Tuuyooji ɗii ina peccii e eddaaji keewɗi :
Ɓee cuɓii tan ko rewde e yimɓe hono mum en. Tawi kuutortoo ko haala walla ngaluuji. Ɓeen ina njogii fartaŋŋe wuurde ko juuti tawi keɓtinaaka wonde ina ngonndi e ɗiin rafiiji. Won heen kuurortoo ko doole. Ɓeen ɓuri yaawde heɓtineede, sabu heewaani ɗo joomum ɓurata heen fartaŋŋeeji ɗiɗi haa tati, tawa feeñanii yimɓe e kunuɗe ɓeen dañnooɓe ɓoccitaade e juuɗe makko.
Ina waɗi kadi ɓe paltaaki hay cukalon mbaaynamon kon timmaani to hakkille e semmbe. Ɗuum jiidaa e yanooɓe e jawdi, walla ƴeeɓoytooɓe.
Ɗii sifaaji fof ko meeɗɗi waɗde haa limtini. Kono ɗi njaggiraa tan ko bewre. Ɓaadi neɗɗo oo ina ɓoornoo comci mum, ina huufi golle mum. Kala ko waɗi ko kañum welaa.
Ɓeto hakilanteewo ƴeewen mbele neɗɗo gonɗo e sago mum ina haani gollude ɗee geɗe ?
– yande e cukalel ngel dañaani hay duuɓi 10 ; tawi janɗo e maggel oo ina hakkunde duuɓi 30 haa 60 ;
– yande e jawdi walla daabaa ;
– wonde baawnoowo ; hay so tawii ko e hellifaaɓe joom mum yanata.
– yaltude pecce jamma, nde wuro fof lelii ngam diwde ɓale e naatoyde e galleeji.
Yoga e gollooɓe ɗee geɗe ko yimɓe ɓe hay gooto miijotaako fawde e mumen kaaɗi. Sabu joomum en wonde jom mecce en, wuurduɓe e yimɓe, jogiiɓe faayidaaji ɗi renndo teskii.
So hay gooto haandinaani hoore mum e ɗee golle kaantoriɗɗe, foti wonde ko tawi golloowo ɗe oo ne fotaani wondude e sago mum.
Naamne
– So tawii ko goonga ɗuum ko rafiiji caabatoo ɗum, holi kañji?
– Mbele eɗi keɓtinaa walla ɗi keɓtinaaka?
– Holi ballal joomum hatojini ?
Daawuuda Sammba Ndonngo
