Moorol toɗɗii ko rewɓe ko ɓuri heewde. Goobu kam e moorol pawaaki e lasliyankaagu, walla jeyi leñol ; ko kala baawɗo. Sifaa moori meen ko : bafi, e ceewakana, e honnana, e jurbanel, e lislaamu, e muufi, e tippi.
Bafi ko ñaantungal. Neɗdo fof na waawi waforaade moorol ngol welaa, Kono mawɓe ndeen mbafortonoo ko berti ; ina teppee e dow majji ƴiyal danewal, murlal.
Ceewakana : Yoos oo waɗetee ko e ndiyam. So aɗa moora, karlaa. Rewnetee ko e sawndooji haa yettoo geenol. Bannge fof jubbi ɗiɗi. So a gaynii, mero-ɗaa.
Hoŋŋana walla Jamana Kuro. Jubbi karwaas ; waɗee ndiyam. So aɗa moora, karlaa haa yettoo. Jubbi ɗiɗi leloo e hakkille. So a gaynii, mero-ɗaa. Jubbol ummoo tiinde, goɗngol ummoo geenol, ɗi kawrita hakkunde hoore. So a meriima haa a gaynii, kofaa.
Jurbanel : ko moorol jommbaajo. So tawii debbo ine hurtoyoo. Ko jommbaajo tan moorotoo ɗum. Jubbol ummoo tiinde, ngola ummoo geenol, ɗi kawra hakkunde hoore. Ko ɗi tokoosi ɗi ngonata. Bannge heen fof jubbi ɗiɗi ; noppi ɗii lommboo hakkunde jubbi ɗii.
Lislaamu. Jubbi ɗii mbaɗetee ko e hakkille. Njokkaa heen leen, haa juuta. So a gaynii, cumto-ɗaa.
Muufi walla ñayi ko moorol ɓesɗo. Ko laabi tati hakke jonte tati ɗum waɗetee. Yontere fof ko e moorol, sabu ɗum ko ɓesɗo jibinɗo waɗata ɗum. Ɗum wonaa kadi jubbi cañeteeɗi haa tiiɗa ; Ɗum ɓuri ɓadtaade ko muggi. Jubbol ittete tiinde haa yettoo geenol. Ceɓal ngal feccee waɗee pirli ɗiɗi. Ngool pirlol faya ñaamo, ngola faya nano, ɗi njanta e jubbi ɗiɗi caggal. Tiinde ndee waɗee kañum ne pirli njantondira e jubbi ɗiɗi yeeso, leloo e hakkille.
Tippi. So jommbaajo dammbitiima, na mooroo moorol biyeteengol tippol. Ɗum ko so tawii omo yalta, omo waɗta gollude, sahaa nde o ɓoorata comci makko dammborɗi yontii, omo mooroo ngool moorol. Na heewi joom-galle makko warana mo dammuwol, o defa lehe makko, o nodda giƴiiko en. Pelle tati deggondirde : fedde makko, fedde dow, fedde les. Ɗee ɗoo pelle tati ngara ñaama lahe ɗee. Jommbaawu gasii nde ɗum ɗoo Waɗi. So ɗum yawtii, nde o moorii moorol ngol haa waɗi dumunna, ngol sañtee, o fiiloo kaala makko, golle nder galle naatana mo, dammbooɓe e yeewtooɓe kootii.
Moorol tippol, ko tati kippi. Bannge fof tati kippi. Kaŋŋe teppee heen. O mooroo, waɗee pirlon cewkon e nder jubbi hee. Jubbi ɗiɗi kawrita hakkunde hoore. Ngol ummoo tiinde, ngol ummoo geenol. Pirlol ummoo e tiinde faya e tati kippi. Jubbol takkoo e nofru, pirlol heɓɓoo ɗum. Talki baydaama pawee heen, pawee dow. Won ko sakketee e les talki hee. Ɗum waya no roondorde nii. Fistinaaji (fiftinaaji) tati ñootaaɗi e nder tekkere teppee e dow talkon baydaama hee, tellitoo geenol. Ina waɗde e fistinaaji diñaaye boɗeeje. Antaaji na mbaɗee yeeso. Ɗum ko hootonnde ; ñaayre woɗeere rewa heen ; hootonnde, fistin (tanka) rewa heen. Talki baydaama ɗii mbiyetee ko moosti. Ñaaƴe tati e seedere takko pirli ɗii leloo e bannge nano.
Mammadu Ɗeem
(Deftere « Maanditorde annde e pine Pulpule hirnaange Afrik »
