Eɗen puɗɗoo ɗoo huunde e daartol leydi Muritani (walla eɗen njokka) haa arti noon ko anndiraa e mudda naatgol jiimooɓe e leydi ndii.
Jibinannde Afrik, Asii, Amerik latin, nde imperiyaal feeñi, naatani jiimde aduna oo kala, dartiima, haɓaa, haɓtii haa nde poolgu añɓe darni koloñaal e ɗeen leyɗeele. Jibinannde Muritani wonaani sara e ɗiin kareeli. Kono ndeen, nde tawnoo leydi men wonaa leydi ndentundi, ndi laamu ngootu, njiimaandi ngootiri, Muritaninaaɓe kaɓtorii ko ina ceerti, moni fof bannge mum e diiwaan mo wonnoo oo, no wonirnoо oon dumunna. E oon sahaa noon dowlaaji ɓurnooɗi yiytinaade ko ɗii ɗoo : Fuuta Tooro, Gooy, Emiraa Tararsa, Emiraa Barakna e Saahil.
E tonngooɗe 85 en kaaliino ko faytie Waalo Barak. Tonngiren nii ko puɗɗino-ɗen koo : En mbiyiino Waalo Barak jeyanoo ko njiimaandi kaananke Jolof. Nde tuubakooɓe ngari tawi ko Waalo ina woni e jiiɓru mawndu :
- Jiiɓru nder ngalu Waalo : maссuɓе ко murtuɓe, na caltii kalifaandi ,
- Jiiɓru politik hakkunde laamu lorloowu nguu e ɓittaaɓe ɓee ;
– Jiiɓru nder kinɗe tamɗe laamu nguu. Yanti e nduun iiñcuru, wolde mawnde na joli rewo, hakkunde safalɓe, wolde (1644 – 1674) hakkunde seernaаɓе “ Suwaaya” en e “ Aarabeeɓe Hasan ”, hono wolde Shaar Bubba, wolde laamu, hare njiimaandi Muritani. Heen bannge ko seernaaɓe. Ardinoo ɓe ko ceerno biyeteeɗo Naseer Eddiin. Oya bannge ko Hasaan en. Ndeen wolde wiyetee Wolde ɗacce.
Wolde ɗacce (1717 haa 1727) :
Faraysenaaɓe, no doole mum en potirnoo, ndaranii riiwde Engele en e Holanndee en e diiwaan ARGIN e SORTENDIK (diiwaan Nuwaadibu hannde oo). Ñalnde 29 sulyee 1717, Annderee Buruu siññondiri e Aali Shanndoora, gonnooɗo Emiir Taraarsa, kaayit kollitoowo wonde Emiir oo suɓiima Farayse hakkunde tuubakooɓe fof, tee ko kañum en jaɓani faggudu ɗacce. Politik Annderee Buruu ko waarude conndi e kure, tawi kadi ina urɓa hakkunde Yerim Mbañik e kaaw mum, hono Malikuri. Nde Malikuri ummanii, e hitaande 1724 fellude Yerim, heɓta laamu, tawi « Saint Robert » lomtiima Buruu, naatnii politik keso tuugiiɗo e nanondirde e Yerim. Ko e oo dumunna hormankooɓe ne ngummii Maruk, alaa fof bonannde nde mbaɗaani. Laamu Yerim yettoyiima 1733. Caggal ɗuum jiiɓru jolti e Waalo, hoɗi e Waalo, Engele keɓti Waalo, njiimi ɗum ummaade 1758 haa 1783. E hitaande 1776, ko tuubakooɓе mbiyata Rewolisiyon Tooroɓɓe koo, fooli e Fuuta e gardagol fedde juulɓe mo mawɗo mum en, hono Sileymaani Baal. Allam yaalam ko rewolisiyoŋ, Allam yaalam wonaa rewolisiyoŋ, ma en ngartoy heen. Ko laaɓi heen tan, ko ɓe compii araaraay ndimaagu, ɓe njandini laamu satigeeɓe, laamu kaaɓananoongu e Fuuta, sibu ɓidtere bonnde e lorla mo mette mum ngalaa ɗo kaaɗi, laamu ngu mawɓe safalɓe tafatnoo ina taftoo, kamɓe Fedde Tooroɓɓe ɓe kolliti ɓе caltiima njiimaandi safalɓe, ɓe caltiima muudo hormo, ɓe caltiima ko Haalpulaar en konetee, mbaɗtee maccuɓe, njeeyee tuubakooɓe koo. Nde tawnoo ɗee geɗe kala ina kawriti e sago Fuutankooɓe e oon sahaa, Fedde Tooroɓɓe fooli ! Heddii hankadi, ko heewi e yimɓe tuubɓe e ɓiɗtaaɓe e laamuuji Fuuta mbaɗti tiimtaade e Fuuta haa addani won e mum en eggude, koɗtoyi Fuuta.
Almaami Abdul Kaadiri (Almaami Fuuta garwaniijo) jinngani safalɓe Barakna en e hare hakkunde mum en e Tararsa en. Barakna en pooli. Aali El Kowri mo Barak Fara Pennda Teeg Rel e Dammel Kajoor keeraninoo, waraa e ndeen wolde e saanga oktoobar 1786. Almaami raaŋani Dammel Amari Notone Ndella, Barak jamfii Almaami, yantini doole mum e ɗe Dammel ɗee. Ɓe pooli Almaami ha ɓе nanngiri ɗum juuɗe, ɓe coki ɗum.
Tuubakooge mballitii Dammel no feewi : ɓe ndokki mo kure, conndi e petelaaji ; kanko Dammel o hunanii ɓе maccuɓe ɓe adii honde kala, o foolii !
Ummaade hitaande 1819 haa 1840, ko dumunna jiiɓru : Fara Pennda Aadam Sal (mo Teedyekk) e Kheerfi Khari (Joos) peIɓondiri e pelɓondiral laamu. Faraysenaaɓe keeranii Kheerfi Khari Daaro. Fara Pennda noon, Linngeer Jommbot Mbooc (ɓe Faraysenaaɓe tampini haa cuggi, yiɗde ɓe o heedana Kheerfi) e ko ɓuri heewde e mawɓe maantinɓe e Waalo. Muhammed el Habiib adinoo ko wuranaade Kheerfi, nde juuti o fayti e Fara. Cagqal ɗum won e mawɓe Waalo waalo en, yiɗɓe huuñtude bone Tararsa, mbaggini Linngeer yo resondire Muhammed el Habiib : dewgal hakkunde maɓɓe humaa ñalnde 16 suwee 1833. Faraysenaaɓe, nde tawnoo ina njenanaa Muhammed el Habiib yiɗanaa ɗum en jam, pelliti wolde ɓiloto tan hakkunde mum en e Waalo. Guwerneer Saint Germain hunii, yaltini Fara Pennda Laamu, lomtini Kheerfi, fawti heen “ Waalo-Waalo mo welaaka kala so yiɗii fera ! ” Mawɓe Waalo-waalo en, hay ɓe mbeltanooki e dewgal ngal peri !
Saint Germain felli Waalo pellugol bonngol, boomi yoga e Waalo-Waalo en. Lomto makko, Kernel (Quernel), nanondiri e Elimaan Buubakara yiɗde halkude Waalo no diidorinoo. Ñalnde 11 settaambar 1833, o yani e Khuma, o uniri ɗum kanooji makko haa ɗiggi. Ñalnde 11 desammbar 1833 o arti e Khuma, o yani e Ndommbo e Ñaagu, o heɓti gawri e kala jawdi ndariindi (nayi, beyi, baali ekn…). Heege bonnge yani e Waalo.
Nde wonde hare ndee muusii, tuubakooɓe bannge, Muhammed Lehbiib e mawɓe Waalo-waalo en bannge, pelliti maslondirde : Ñalnde 30 ut 1835 ɓе ciifindiri e nulaaɓe Fara Pennda. Muhammed Lehbiib hunii wontaa fooɗano laamu Barak kam e ɓesngu mum, haa yettii ɓiɗɓe makko e Jommbot Mbooc. Fara Pennda ne hunii yiylotaako tee jogantaako hay Waalo-waalo gooto guuraninoоɗо tuubakoоɓе. Gila ndeen kinɗe laamotonooɗe Waalo natti jogaade simaa.Nde Fara Pennda sankii tawi naywii, wumii (30 oktoobar 1840). Moo Mboodi Maalik fiilaa Barak (tawi tuubakooɓe mbelaaka mo, ɓurnoo yiɗande ko Yerim Mbañik tokooso, kono nelaaɗo maɓɓе, hono Derneville, tardi ñalnde Barak fiiletee ndee), kono laamu heddii ko e juuɗe Jommbot e miñum debbo Ndate Yalla.
Jommbot ruttii e settaambar 1846. Waalo feccii : feccere adannde ndee woni e njiimaandi Eli Jommbot mo doole mum ummorinoo ɗum to Baaba mum en safalɓe Tararsa, safalɓe Tararsa bonondirɓe e Faraysenaaɓe, himmiranɓe halfude Waalo. Feccere ɗiɗmere ndee ardii ɗum ko Ndate Yalla : ande salii kalifaandi safalɓe, tee ɓe njaɓaani yo tuubakooɓe mbaɗ e Waalo ko mbelaa. Guwerneer Protet felliti hankadi haɓde e Waalo-waalo en, raaŋana safalɓe Tararsa.
….
Tuubakooɓe ɓurnooɓe faamde oon politik, na ndaranii Farayse to Ndar, ñallintaa, mɓallintaa mbele oon politik ina wufta, mbiyetee ko “ Shammbonoo ” e “ Anderee Buruu”.
Jiibru nduu iiñti, iiñti : ñalnde 5 marse 1830 Ceerno Diile Faatim Caam Kummba Jommboo, wallondiri e Ceerno Ñaagu Iisaa, kañum e kala juulɗo e Waalo, kappani yandinirde doole mum en laamu Barak, compa laamu seernaaɓe tuugiingu e Lisislaam.
Almaami Yuusuf, Elimaan Buubakara, njanti e Tuubakooɓe pellondiri e maɓɓe. Ñalnde 11 marse 1834, subaka law, kanooje nduppi Mbiloor (ɗo Diile e konu mum mballinnoo). Diile nanngaa, hoynaa, waraa. Naagu Iisaa dogi moloyii to Lebu en. Innde Diile nde ina heddii haa hanndee nder Waalo Barak. Nde wonde ko o baylo, innde makko yahdintee ko e etagol miskineeɓe fiɗɗaaɗe laamu Barak, compa laamu nanndungu e laamu almameeɓe Fuuta. Won wiyɓe wolde Diile e Ñaagu ko rewolisiyoŋ, pawti heen o yaawii arde sabu ɗuum hakkillaaji Waalo-waalo en e yonta makko na ngoɗɗi ɗiin miijooji. Tee kadi o leelii arde sabu tawi tuubakiri naatii, keƴii, dañii doole mawɗe. Ma en ngartoy heen e haala almamaagal.
