Gila e lewru suwee 2006, e joofnirde golle mawningol hitaande 30 ɓere heɓtineede FƁPM, en keɓiino wiyde denndaangal naalankooɓe leydi ndi haa teeŋti e yimooɓe e haalooɓe pulaar wonde Fooyre Ɓamtaare (F. Ɓ.) ko jaaynirgol maɓɓe, eɓe mbaawi hollitde heen golle maɓɓe, ko nganndina koye maɓɓe leñol ngol. Haa jooni eɗen keddii e ɗuum. Sago Alla, sago maɓɓe. Musiɗɗo Abuubakri Joob loolirɗo Muusaa Joob huniima heedande FƁ e jokkondiral e naalankooɓe ɓe no ɓe ndiidorinoo, ko akdaa e paltoor. Eɗen njaakorii ma ɗum naftu ɓe, ɗum nafa janngooɓe pulaar e FƁ. Keɗto ɗen yeewtere maɓɓe.
Naamnal F. Ɓ. : Hol no naatir ɗaa e naalankaagal ?
Jaabawol Usmaan Gannge (U.G.): Gila mboɗo famɗi, naalankaagal ina weli mi tan. Nde yahnoo haa ɓooyi, ɓum addani kam accude golle am, ngam wontude naalanke. Mboɗo yilloonaalankooɓe haa cuus mi, pellit mi wonde jimoowo.
F. Ɓ. : E ɗoon sahaa, hol no jiknaaɓe maa njiirunoo ɗum ?
U.G. : Ɗum addanii kam caɗeele no feewi, sabu jiknaaɓe am ?e mbiyatnoo ko ɗum fijirde, ko banndiyaagal. Kono Alla walli mi, nde yahnoo haa ɓooyi, ɓe paami mi. Miin e hoore am mbaɗ mi fulla e faayiida.
F. Ɓ. : Hol nde ɓur ɗaa teeŋtinde golle naalankaagal ?
U.G. : Ko e hitaande 1996 e ganndondiral am e Gelaajo Saydu Bah, to Ndakaaru. Min ngartidi ɗo e Nuwaasoot. E ɗoon sahaa, emin ngondi e Saajo Sisoko. Min puɗɗii fijde to CCF hono dingiral galle pinal farayse (Centre culturel français).
F. Ɓ. : Hol no yimɓe ɓe njirunoo on ?
U.G. : Koreeji am Fulɓe ɓurnoo nootitaade, wondude e leƴƴi goɗɗi ɗi. ɗum welii ɓe no feewi. Caggal ɗum, min njilloyii Nuwaadibu, e Teekaan.
F. Ɓ. : Won njilluuji ɗi mbaɗ ɗaa caggal leydi ?
U.G. : Aɗi keewi sanne. Lefol gadingol, mbaɗ mi ɗum ko to Senegal e wondude e ƴuusu Nduur. Ngool lefol wonanii kam udditaare mawnde to caggal leydi. Mi noddaama to leydi Farayse, mi yilliima toon hakke lewru. Mi yiitondirii toon e koreeji am Fulɓe. Mboɗo waawi wiyde fuutankaagal eggii Fuuta, fayii Orop. To Farayse, Fuutankooɓe wonɓe toon ina njiɗi pulaagu, ina njaggondiri, ina teddina biyoowo mbiy-mi.
F. Ɓ. : Hol no njiru ɗaa naalankaagal e nder leydi men Muritani ?
U.G. : Ɗo, naalanke ina tampi no feewi, nde wonnoo yimɓe ina ŋakki faamde darnde naalanke e nder renndo mum, etee kadi min mballaaka no haanirta nii. Ɗo, naalanke e nder Muritani ina heewi caɗeele ! Moritaninaaɓe ɓuri yiɗde ko addoyde yimooɓe caggal leydi, teddina ɗum en, mbaɗa e mum en kaalis keewɗo. Minen noon, so min pijii ɗo, min ndañataa ko wayi noon. So ɓe teddinaani min, so ɓe mballaani min, min mbaawataa yahde.
F. Ɓ. : Hol ɗo njahrataa e jaltingol « kaset » maa ɓooyɗo tijjeede oo ?
U.G. : Mboɗo mi heen. Ko Titi Kamara adinoo naatde « istijo », rewi heen ko Pap Juuf, so o yawtii ko miin rewata heen. Ina gasa kaset o yaltoya e nder lewru oktooburu arooru.
F. Ɓ. : A jaaraama Usmaan Gannge.
Abuubakri Joop
