Jaagorɗo, Doosɗe leydi ina keptini hakke waɗde seppo. Kono tan teskaama laamu nguu ina neegi e seppooji jamyami keewɗi baɗnooɗi ɗoo e Nuwaasoot walla e nder leydi ndii. Hol ko saabii doole kisal ina neegra nii e seppooji jamyami, hol ko nokku maa anniyii waɗde ngam dartinde ndee ɓurteende ? Ñalnde 15 noowammbar 2011.
Depitee Kajjata Maalik Jallo
—-
Paccirgol naamnal ngal
Kuulal 10 doosɗe leydi ina keɓtinani denndaangal biɗɓе leydi ndii wellitaare renndo е heeriinde. Ina jeyaa e ndeen wellitaare, hakke haalde miijo mum, hakke waɗde batu e hakke jeyeede e fedde. Muritani siifi kadi nanondire adunankooje luulndiiɗe lepte e hitaande 1984 kam e paddagol lepte e birnagol baawnangol. 1°) yeruuji seppooji piyaaɗi piyle muusɗe Puɗɗortoo-mi ko piggal sanɗaaji ISERI piyatee jooni e oo ɗoo sahaa mo ngon-ɗen, sabu ɗaɓɓii hakke mo njogii e winnditeede. Doole kisal njamiraama farñaade keeri janngirde e leptude sanɗaaji e nder nokku mum en, e sokde ɗum en, e haɗde hay gaaniiɓe heen ɓee safroyeede. Jooni mi arta e yeruuji njiɗnoo-mi limtude ngam dallinde ko kaalnoo-mi koo.
Dillere sukaaɓe 25 feebariyee : Ndee dillere, sosaande caggal waklitere tuunusnaare, yuɓɓinii seppooji keewɗi e Nuwaasoot, e nder ko ɓuri heewde heen. Terɗe mayre leptaama lepte caɗtuɗe : ɓooreede, hippee e leydi, pette e hoore, pemmbol bannge e hoore, piggal, nanngle e dummbugol e nder komisariyaaji, ƴattooje e kuɗdi, wiño leñol.
Gollotooɓe SNIM jokkiiɓe e CGTM to Suwoyraat Ñalnde aset 16 sulyee 2011, gardeeɓe njanii e gollotooɓе е sous-traitance SNIM rentuпooɓе e joɗnde mum en, mberlii e mum en gaasuuji lakrimoseen, haa waɗi gaamiiɓe no feewi e leece duppaaɗe, tee waali nokku oo rokki yamiroore hoto ɓe cafre. Ñalnde 17 sulyee 2011 gardeeɓe ɓee njani e joɗnde jokkorde diiwaan oo, ɓe : Ceŋti, ɓe keli jamminoore nokku oo ; ɓe ndoosi joɗnde ndee gaas lakrimoseen ; ɓe kaɗi gollotooɓe naatde e joɗnde mum en ; ɓe nanngi gollotooɓe njoyo, ɓe koyni heen tato (ɓe lelni ɗum en e dingiral ko ina wona waktuuji).
Fedde luundiinde njiyaagu
Fedde luundiinde njiyaagu wiyeteende IRA Muritni. E cili keewɗi e nder Nuwaasoot e nder leydi too, IRA-Muritani heɓii yiytude sukaaɓe ɓe kellifaaka tawo, ina mbaɗaa jiyaaɓe e nder galleeji Muritaninaaɓe. Heen laawol kala ardiiɓe fedde ndee tintinii Haakem nokku ɗo ɗum yiytaa ɗoo, kono heen laawol kala kadi teskaa ko laamu ina waɗda e tuumaaɓe waɗtude sukaaɓe ɓее jiyaаɓе ɓее junngo e faandu, ngam majjinde jiyaaɓe ɓee walla hulɓinde ɗum en mbele ina caloo heɓtinde ko wadtaaɓe jiyaabe. Terɗe IRA, nder pellital mum en yiɗde haɓde e njiyaagu njuɓɓina diiño yeeso komisariyaaji ɗii walla nokkuuji ñaawoore : heen laawol kala laamu yana e maɓɓe, fiya ɓe, nannga ɓe, heen sahaaji nii ñaawa ɓe, fawa e mаɓɓе kuuge.
Nii woni ñalnde alkamiisa 04 ut 2011, IRA yiyti cukalel ina waɗaa jiyaaɗo e galle debbo biyeteeɗo Ayse Mintu Saybot ɓe kabri ɗum haakem Arafaat. Oon ne neldi haala kaa to komisariyaa Mukaataa oo ; oon ne neldi ka to birigaad sukaaɓe. Ko ɗoon cukalel ngel sortaa neldaa wuro. Mintu Saybot fawaa yitere ɗo birigaad sukaaɓe ɗoo. Terɗe IRA uddi nokku oo ngam haɗde Mintu Sayboot woppiteede. Refti heen ko koreeji Mintu Saybot njani e birigaad he, hay gooto dartinaani ɓe. Polis yani ko e terɗe IRA jooɗinooɗe, mbaɗaani hay dara ɓee : piggal e nangle e dummbugol e kuuge pawaa e maɓɓe.
To Nuwaadibu ko yeruuji keewɗi ɗo sukaaɓe mbadtaa jiyaaɓe cuurtaa. Nde doosiyeeji diineldaa haa njetti tirbinaal, terɗe IRA njiɗi rewde heen haa joofafa njubbini uddo e nder nokku ñaawirdo oo. Ko ɗoon ɓe njanaa ɓe piyaa piggal bonngal.
Dillere “hoto mem ɓiyleydaagu am” (touchepas à ma nationalité TPMN)
Ndee ɗoo dillere sosraande luulndaaɗe binnditagol paltoor, yubɓinii seppooji e nder Nuwaasoot, kadi ñalnde 10 e 29 settaambar, ɗo doole kisal njani e maɓɓe piyi piggal muusngal. Sukaaɓe ɓее ndartii, mbaɗi huunde e golle ɗe kaanaano (nduppi oto e fuur mburu). Dillere ndee yuɓɓini kewu jamyamo to Kayhayɗi, polis yani e maɓɓe, neegi е mаɓɓе no feewi. Sukaaɓe ɓee ndartii haa ɗum ɗeɓi wayde no murto nii, balɗe tati nder Kayhayɗi. Hoohooɓe wuro ngoo kam e fiilaaɓe e laamu ngummanii haaldude e sukaaɓe ɓee ngam artirde deeyre. Ko ɗoon ɗo ɓe kaaldatnoo ngam yiylaade jam, gardiiɗo kisal diiwaan oo, jaggi suka biyeteeɗo Baccili ngam leptude ɗum, leepte ɓurɗe fof bonde, haa muumɗi, addaa opitaal Nuwaasoot, waɗi toon jonte keewɗe. Ine wiyee wonde Gardiiɗo kisal diiwaan baɗnooɗo ɗee bone oo nodditanooma Nuwaasoot, caggal ɗum fektaa Rooso.
TPMN yuɓɓinii e nder balɗe ɗiɗi (ñalnde 26 e 27 settaambar 2011) seppooji. Ñalawma ɗiɗmo oo sanndarmori felli ɓe, mbari suka gooto ina wiyee Lamin Manngaan. Haa e ñalawma hannde oo hay gooto anndaa so tawii laamu nguu udditii wiɗto. Kumaandan birigad oo alaa ko waɗaa so wonaa fekteede.
Yimɓe gasraaji Haakem Tujuniin yaltinii yimɓe boowe ngonnoo, to leegal Mellah, totti ɗe yimɓe woɗɓe. Yaltinaaɓe ɓее njuɓɓini seppo, haakem neldi gardeeɓe yo lappu ɓe, lappere ɓurnde fof jaasde, haa biyeteeɗo Naaji Wul Ahmed faɗɗii heen, nawaa opitaal. Yimɓe njoyo (5) arnooɓe faabaade debbo biyeteeɗo Ayse mo gardeeɓe piyatnoo, njaggaa.
Ko hono ɗum Haakem Arafaat gollii to Felluuja. Soomereeɓe umminooɓe Libi e yimɓe woɗɓe, ina heen rewɓe, piyaama piyle bonɗe to damal galle laamɗo leydi ndii.
2. Dagadol hujjaaji ɓee ɗoo limtaaɓe fof : Eɗen teskii wonde golle goomuuji e yimɓe ɓe ndokku-ɗen ɗoo yeru mum en ɓee, e woɗɓe ɓe en limtaani ɗoo, ko golle dagiiɗe.
2.1. Wonande dillere 25 feebariyee, ina laaɓti wonde sukaaɓe ina ngondi hannde e caɗeele moolanaaɗe (soomaas, paltoor, waasde anndude to hucci). Ɗum noon, ina haani ɓе dаɓɓa mbayliigaaji politik e nder leydi hee.
2.2 Piggal gollotoobе CGTM ina luulndii wellitaare laawol rokki senndikaaji.
2.3 Terɗe IRA alaa ko ɗaɓɓi so wonaa yo sariya karminɗo njiyaagu oo tabitine, tawi noon laamu kañum yiɗi ko wammbude tuumaaɓe tabitinde golle njiyaagu ɓее.
2.4 Wonande binnditagol ngol TPMN aybini ngol, wonaa tan binnditagol paltoor, ko ngol binnditagol ngol aaɓnotaako. Mbaawnoraaji ɗaɓɓir-ɗon yo Hilifaaɓe e Hoolaaɓе Kuuɓe mbaɗ e dow foksineeruuji, kam e gaantugol kanndidaaji kawgelaaji hollitii haa laaɓi wonde golle ɗee ko galluɗe. Jooni ko en ruttitiiɓee no waynoo nii, so neɗɗo yiɗii winnditaade maa huudoo ngal jey, hedde waktu 4 walla 5 subaka ngam waɗde lasal tawi boom yenanaaka mbele maa dañ winnditaade ñalnde hee walla alaa. Golle ɗee njahrataa yeeso abada ɗoon ɗo on njaɓaani waylude mbaydi golle majje, tee maa ñalawma ar, keɓtinon wonde ɗum roŋkii joofde, walla goɗɗo heɓtinana on ɗum.
2.5 Yimɓe goongɗinnooɓe fodoore Hooreejo leydi oo waɗnoo, wonde maa rokku yimɓe fof teereŋaaji, inan ɗaɓɓa nde o ɗooftotoo ko o wiynoo, sibu alaa ko nde waɗi so wonaa huuftodinde gasraaji.
2.6 Baasgol fawde kuuge e bonanndeeji : Njuɓɓudi laamu e terɗe doole kisal (sanndarmeebe, gardeeɓe e poliseeji) ceertataa abada e jikku piggal ɓiɗɓe leydi, leeptude ɗum en e warde ɗum en nii, ɗoon ɗo ɓе mbaɗtaani ñaawreede ɗuum. Hol no warngo waɗirta, yimɓe fof ina kucciti heen, tawa hay gooto nanngaaka, hono no ɗum waɗiri Magaama nii ? Leydi men ina heewi yeruuji bayɗi noon, ɗo waɗnooɓe bonanndeeji e warhoore njokki e haajuuji mum en (warngooji kitaale 89-91), huunde bonnde e ɗeeyre leydi ndii kam ngootaagu mum. So kuule ƴettaaka ngam ñawdude kaa ngonka jeebagol bonanndeeji, hay gooto anndaa ɗo leydi ndii hucci.
