Rawane ko Likseyba Gorgol, hikka sawru gorle arti ko e Ganki jeeri e bammbaari, wuro Siree Binta tuggi alarba 15 haa altine 20/08/07. Ko subaka alkamiisa ñalɗi ɗii udditaa to dingiral Ekkol Ganki ñaantangal haa yooɗi. Ina tawtoraa meer komin Ganki e haakem Likseyba Gorgol e Mammadu Maamuudu Kan, meer komin Likseyba.
Arnooɓe nootitaade fof njalti e ngal dingiral yanti e waali wuro en tawi sukaaɓe Ganki ena kebli seppo sukaaɓe rewɓe e worɓe sinkoriiɓe ciŋki hanki e ñaantule finaa tawaa jooɗɗo, belɗo yeeɓde e ñamminde gite. Nde hoohooɓe ɓe njooɗodii e joɗnde mum ene les kii caali ko meer Ganki Abuu Gannge adii ƴettude konngol, bismii hoɓɓe arbe ɓe, e hoohooɓe jooɗiiɓe ɓe, gooto fof innde mume yettoode mum o holliti ɗo hannde ko pottital ngam yuɓɓinde ñalɗi pinal tawi kadi ko ɓuri heewde e leƴƴi Muritani ena pottiti ɗo, o holliri tan ñalɗi ɗii njuɓɓinaama tawi ena feeñi heen ngootaagu potngu wonde hakkunde leƴƴi Muritani. Caggal Meer komin Ganki ko Jibi Abdaraamaani Tuure lollirɗo Siree Tuure ƴetti konngol e innde sukaaɓe Ganki e komin Ganki o bismii arbe ɓe, o jaari ɗum en e nootitaade e noddaandu maɓɓe. Nde ɗum ɓenni ko haakem Liskeyba ƴetti konngol. Caggal calminaali o holliti weltaare makko e teddinireede mo gardagol udditgol ɗii ñalɗi, o yetti sukaaɓe komin Ganki e darnde ndarii haa ngal ɗo kawral fof waawi yuɓɓineede. O wasiyi nde ñalɗi ɗii mbadetee e deey re e hakilantaagal mbeleko tijjaa heen ko ena hebee, so moy y’inde koddigal e bidngu yummaagu nokku ooe ley y’i Muritani kala, o duwanii ñalɗi ɗii nde wune hebetee heen.
Nde Haakem rowi ko meer Liskeyba rokkaa konngol holliti weltaare mum, yetti ɓesngu Ganki, worɓe e rewɓe, sukaaɓe e mawɓe danniibe e ñiibbe kala e darnde mum en haa ɗii ñalɗi njubbinaa e oo sahaa e oo nukku. O hollitiidaraade ɓee sara sukaabee wallondirde e mum e kala ko ina bamta nokkuji ɗii e leydi ndi. O wiyi pinal foti ko reeneede hisnee nantee hoto majjude, sabu so majjii en majjidat heen. Nde konngi kala ngasi naatanaa hollirde seppo sukaaɓe Ganki.
Idii fof ko ceerno jom dudee defte e kudi ealluuje ena rewnii baydaaji e sandaaji hollirde Fuuta ko leydi diine e dewal Alla: diine koe finaa tawaa maɓɓe tiiddo ɓe jeyaa mo tawru-den jinnaabe men. Caggal ɗoon ko remooɓe ardube e kabirde ndema kala. Ko aynaabe ngari caggal duume mbaydi aga no wayatnoo tiimtotoodo daarorgal,baɗɗo yeesoode e hoore, jom wutte karta e pade bokka (bataa), bakkiido jaasi,cinndiido labi, jom lohi e talki coomdaadi e daarorgal, omo wakkii rajo, leebol njaru ina hartoo. Awo rewi heen: demdaangal kabírde awo, hay so wonaa fof, cambe e saakitaajidolinngaaji e mbaalaaji e geɗe goɗɗe. Lawbe laawii naati dingiral, jogibe jammbe weelniibe teelteele, siforiibe no Maalaw finiridawol sanre. Rewbe lawbe ndewi heen ena ndoondii bobi ena mbeelnii unude, hollirde lawaagu ko e geɗe labanoode. Maabube sañoobe naatidingiral e maabube rewɓe jom pehe e loode e julde. Ko noon waylube wayloobe ndaneeri e baleeri,sakkeebe sakkoobe alluuje, pawa nguru, mbaɗa ko weddaa
Ñalnde heen naange wulaani gooto, haa rewɓe fulɓe naati dingiral ena ndoondii kore,eɓe mbeelnii cu- malleji e bolonaajie burde,eɓe cuuti tiba ha ɓe compi hakkunde dingiral: kelle e kuljinaali njahdi ñalnde heen, weli haa jirwi no suukara njuumri njuumaan e tamarooje. Ndiiftungu naati dingiral, sukaaɓe worɓe
ɗiɗo ena mbaddii pucci, heen gooto ena waddinijom- « baajo caggal, no nganndirno-den ndiftungu wuro е wuro. Dammboobe e yeewtoobe ena ndewi heen, ena ndoondi loonde ena mbeelnii pehe cuuraay, ena nafii leecee pittirdi, eɓe njahra seese. Jombaajo naati galle lelnaa e koyde esiraado, yuppaa koondi eɓe njima « ariido yettii ma ɗo ». Lenngi awluɓe fenaa, bolonaajie kumballi ena nduyy’ee eleydi. Njulliibe naati dingiral ina borniiwutteeji daneeji tep- paaɗi haa naafde, wadbe talki daneeji e wuurtube gaaraaji e labbe, loggi e daade. Caggal ɗuum sukaaɓe rewɓe boorniibe kamisaaji bakaaji e gude bula kurmude naati e dingiral ngal. gooto fof ena e becce mum lefel tokosel bodewel. Kamɓe fof eɓe moorii moori cosaan,eɓe njima Sidaa e cadeele mum, ɓe ndeentinii, ɓe kulbiniiyimɓe oo rafi gaandaado, keelnudo, libdo kala mbiruuji dingiral. Udditgol ngol joofi tan ko e weltaare kala tawtara- noodo.
Kikiide, waktu 5bo, fuku koyngal Ganki 3 Maafoondu. Jamma ko Gankinaabe njubbini tinndinoore tawi tiitoonde mum ko darnde dewbo e nder galle. Ñalnde aljuma 17/08/07: subuka ko lorngo leɗɗe ngam habde e yooro, kikiide fuku koyngal Likseyba 3 Moon ngel 1. Jamma kо bawdi ngam siftinde geewuuji jamma e lammbaaji ñalawma ko e finaa tawaa jeyaa. Ñalnde aset 18/08/07, subaka ko y’aro baali e dadndu dogdu, kikiide yeewtere nde tiitoonde mum woni koddigal, hebli yeewtere nde ko Mammadu Ahuu soh, jamma ko hiirde teddiniraande gure bismaade ɗe.
Ñalnde alet 19/08/07, subuka ko fuku bal ngam ɗabbude wonde tatabo e kawgel fuku he, Moonngel e Maafoondu, ko Moonngel nawi araaraay kawgu oon subuka. Kikiide fuku koyngal cakkital (finale) Ganki e Likseyba: caggal nde ɓe petti haa hojomaajidi fofngasi ɓe mbaddi dekki gooto fof nawigooto ɓe mbaditiiro (but). Ganki lappi Likseyba tati e ɗiɗi: nii woni Ganki nawi raay kawgu 2007 wonande fuku koyngal. Jamma woni hiirde mbayniigu tawi ko beldal e kawral e hesditinde gidli e tiidtinde hoolaare. Ñalnde altine 20/08/07, subaka ko jodnde hakkude gure ngam waɗde ciim- tol ñalɗi ɗii ko dañaa heen e ko ronkaa heen e ebbude kuccam golle. Kikiide altine kaake kabbaa, kartaabe ndenndinaa, pade kooti e koyde, muusalla mbayniigu hootie berde, terɗe daasdi, toni cumi, otooji ndarii,duuso yurminiingowadi hakkunde hodbe e hobbe.
Nulaabe Fooyre Bamtaare Abuu Umar Kan e Abuu Aamadu Joop.
