No heewi waɗeede e kala guurte walla poofte, saanga nde janngooɓe e jannginooɓe ngarti e gure men, tawti waali wuro en ɓe njahaano walla yahnooɓe ngarti. E oon sahaa gure ɗee ina keewi yeewtude jamma e ñalawma fof. Gure ɗee njeewtirtee ko kiirɗeeli pine e coftal ɓalli. Ko e dow ɗuum sukaaɓe Likseyba Gorgol e kuuɓal njuɓɓini ñalɗi pinal e coftal ɓalli tuggi alkamiisa 29/08/2013 haa 02/09/2013. Ko balɗe joy e jammaaji mum en. Alkamiisa 29/08/2013 subaka, hedde waktu 10ɓo to dingiral jehre Likseyba yimɓe fof pottoyi toon ngam udditde ñalɗi ɗii e tawtoreede mawɗo falnde nokku oo e meer komin e hoohooɓe wuro ngoo. Ko noon ne catal FƁPM Likseyba yejjittaako heen.
Fuɗɗoraa ko seppo sukaaɓe worɓe e rewɓe ɓoorniiɓe e jogitiiɓe geɗe pinal men. Seppo ngoo feccitii mbeddaaji wuro ngoo hade maɓɓe naatde dingiral ngal. Kala ko ina yooɗa e yitere, weltina ɓernde e finaa tawaa men, hollitaama ñalnde heen : yiyaama sukaaɓe rewɓe mooriiɓe cosaan, teppuɓe kootone karaañe, waɗɓe fino, ɓoorniiɓe comci bakaaji e folmaat ; won heen waɗɓe tenngaaɗe, ɓee ina ndoondii, ɓee ina mbeeyna, maa ina mbeelnii gollorɗe e ñaantorɗe men hanki. Ko kelle e kuljinaali ɓe njaɓɓoraa.
Caggal ɗuum ko meer Likseyba hono Mammadu Maamuudu Kan udditi ñalɗi ɗii. O yetti sukaaɓe ɓee e ndee darnde e golle. Caggal ɗuum, Abuu Aamadu Joop haali e innde catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ngam yettude sukaaɓe ɓee, rontuɓe hannde dingiral pinal ngal. O wiyi so tawii aduna ko jaɓjaɓtondiral yontaaji, yontannde hannde ndee jaaɓtinirii ŋarɗungol, so himmande jaŋde, ko nde waawi wonde fof noon, tawi yejjitaani pinal mum e jaŋde ɗemɗe men ngenndiije haa arti e ɗemngal Pulaar. Nde ɗum ɓenni ko Abuu Umar Kan e Abuu Muusaa Joop kaali e innde sukaaɓe Likseyba, mbismii hoohooɓe ɓee, kolliti njuɓɓudi ñalɗi ɗii. Caggal konngi ɗii kala, seppo ngoo naati dingiral ngal, gooto fof holliti ko jogii e kaɓirɗe, gila e ndema waalo, lewre, jabbere, luwre, aawre, lottuɗi haa e karbaaji, coñal, bafɗi e laɓɓe e ngoobanuuji haa yettii doɓtugol, kore e lahe e cengele, haa e dimngal e nder gerɗe haa naata paabi. Awoe kaɓirɗe awo. Ngaynaaka e mbaadi gaynaako haa heɓi cippal barja e haaɗi-haaɗa e geɗe cippal kala. Sifaa waaño e mbaadi koltu baañoowo jom fetel e laañal e mbaangu. Bifal paggiri e ndiiriiri. Jimɗi bifoowo beelniiɗo cabalal. Darngo e cufal liige haa heɓi mottoowo bukki, ɓursiroowo ɓursirɗi e jom karte wiro. Fitiram gollaagu e kuuɓal, gila e mahbo cañoowo e cañirgal mum, gila e gaara haa wona leppi cefi e jimɗi cañoowo, mahbo mahoowo looɗe e geɗe kuutorɗe. Baylo ɓaleeri e ndaneeri. Sakke cakkoowo alluwal fawa nguru haa e lawɓe, haa heɓi awluɓe e wammbaaɓe jom kolli en, koɗooɓe njaru e fantaŋ. Ndiftungu no wayatnoo, ceerno jom njanngu baydaaji e sanɗaaji. Mbiruuji kaɓɓuɗi lohi e ndaalaaji. Waɗɗiyankooɓe, dookooɓe pucci ñaantaaɗi. Jaambareeɓe reenooɓe kisal yimɓe e jawɗeele mum en haɗnooɓe gacce ñalɗi e ñalaaɗe. Ko e ɗumɗoo weetaa, jaaroore hooti e waɗnooɓe ngoo seppo faayodinngo ngo hono mum heewaani yiyeede.
Kikiiɗe, waktu 18ɓo ko jalluɗi ceeɓndam hakkunde goomuuji ɗo kala naamnde e kala fannuuji naamnaa. Jamma, ko tinndinoore « rewɓe resaaɓe e galle ceerndii ɓiɗɓe yumma » hollitaa. Beetawe aljumaa 30/09/2013 ko pittugol jehre e mbeddaaji e ubbugol gasɗe. Kikiiɗe, ko Muhammadu Maamuudu Mammadu yeewti « jaŋde e nehdi ». Aset 31/09/2013 kikiiɗe ko yeewtere diine « sifaa gondigal e nder dewgal » tawi yeewti ɗum ko Alfaa Baabayel Sih. Jamma, waktu 22ɓo ko hiirde welnere naalankaagal e yimiyankaagal. Alet 01/09/2013 ko dogdu yimɓe woni daɗndu. Caggal ɗuum ko ƴaro baali. Ñalnde heen agaaɓe kollii mbaawka mum e nder fannuuji ɗii kala. Kikiiɗe, yimɓe fof pottoyi dingiral fuku koyɗe ngam yeeɓde pottital cakkital hakkunde kippuuji Likseyba « Seyyet huut » e « Siwonndu », joofirngal (4-2). Jamma mum ko tinndinoore « dewgal » hollitaa. Altine 2/09/2013 kikiiɗe ko pottital denndaangal sukaaɓe waɗnooɓe ñalɗi ɓee e huufooɓe mum en ngam waɗde ciimtol ñalɗi ɗii ngam ɓetde ko faandanoo e ñalɗi ɗii. Kawral waɗii wonde ñalɗi pinal e coftal ɓalli sukaaɓe Likseyba yahrii no yiɗiranoo nii, e no eɓɓiranoo nii. Duwaawu duwaa, yo Alla tawnu en ñalɗi paaɗi.
Abuu Aamadu Joop
