Tuggi Aset 2 haa Alkamiisa 7/09/06 ko ñalɗi pinal njuɓɓinaa to Likseba Gorgol. E nder ɗiiɗoo ñalɗi bismaama heen sukaaɓe ummoriiɓe komin Ganki e kuuɓal, sukaaɓe Moonngel, sukaaɓe Maafoondu, sukaaɓe gure Fulɓe Komin Asgeylum. Oon ñalawma ko Gargol hoɗɓe bismaaɓe ɓe.
Alet 3/9/06 waktu 9ɓo udditiraa ko seppo sukaaɓe Likseyba worɓe e rewɓe e tawtoreede denndaangal sukaaɓe gure bismaaɗe ɗe e hoohooɓe laamu e wuro ngo. Seppo ngo holliri ko denndaangal pine hanki e kuuɓal. So a yiyi e nder ngoo seppo sukaaɓe rewɓe ɓoorniiɓe wutteeji gaaɓɗi e wutteeji takkaaji e jawe tunte, mooriiɓe moori cosaan tuppiiɓe karaañe. E sukaaɓe worɓe sormitiiɓe koltuuji paayodinɗi.Ñalnde heen ko yooɗi yiyaama, ɓerɗe kecci- ɗii, ƴiiƴam kesam dogii e ɓalli ngam miijtaade pinal goodnongal jooɗngal ngal hersinaaki…
E oon subaka miijo am durii, ɓerngel hecciɗi, miijtii-mi ñalnde 03 juwee 2006 ko njiynoo-mi galle sukaaɓe keso Nuwaasoot e mawningol hitaande 30ɓere cosgol Fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani… E oon beetawe, dimaaɗi dimi ena kaɓɓaa cormitaaɗi e kala ɓanngeeji ena ngama ena caatee kelle. Hollirde no waɗɗiyankaagal waynoo ko e ñaantungal laaɓe e yontaaɓe jeyanoo… Njiyaa ceernaajo cinndiiɗo mod- daaji e falRaaji e baydaaji e sanɗaaji, ko siftinde Fuuta, Fuuta Diine, Fuuta seerenɓe e waliyaaɓe. Diine oo ko gardinaaɗo e kala geɗe…
Geɗe ndema kolliraama e seppo ngo : njinndaangu, walla gila lewre haa gerngal alaa heen fof ko ɗaccaa. E nder ngoo seppo ceedo-ɗaa geɗe ngaynaaka kala, no aynirtenoo, no ɓirdetenoo e no lalortenoo, e no yonkirtenoo haa cippal, hay dara ko diwaa ma yejjitaa e ngaynaaka. Awo dañii heen geɗe mum kala haa timmi: gawruɗe keewɗe ñalnde heen. Fitiram golleeɓe en mbaɗii golle mum en to bannge finaa tawaa no woowranoo eno anndiranoo. Maabuɓe gila tan e motto haa heɓi cañgol haa totti mahngo e geɗe mahbaagu.
Lawɓe kollirii lawaagu darnde mum e renndo he no siforinoo. Sakkeeɓe cakkitaaki e seppo hee, njooɗnii peewnii. wayluɓe tafooɓe ɓaleeri e ndaneeri joginooɓe golwole sabu ko kamɓe tafatnoo kaɓirɗe hare, jaambareeɓe ndeena leydi. Joginooɓe cinkal yontaaɓe ñaaƴatnooɓe e boli weltaare.
E nder ngoo seppo jaambareeɓe peeñii heen reenooɓe kisal e ndeenka yimɓe e jawɗeele mum en. Mbiruuji sippirtenooɓe e nder geewuuji jamma e hakkunde gure hoɗdiiɓe njejjitaaka e seppo ngo. Sakkitii e seppo ngo ko jombaajo ina waɗɗinaa e puccu ena mafñinii caggal diftotooɗo ɗum. Dammbooɓe e yeewtooɓe ina ndewi heen, awluɓe e wammbaaɓe ina cukki heen ina njetta, ina manta, ina njaara. Sukaaɓe ena ndewi heen ina mbaɗa jalaalaa walla ko wiyetee mbay siggo, jimɗi duusruɗi jommbaajo. Nde jombaajo o lelnaa e koyɗe esum wisaa koondi, gulaali ngulli. Nde seppo ngo joofi huccanaa ko konnguɗi udditgol.
Meer Likseyba udditi o waɗti teddungal konngol ngol e Kan Mustafaa, o salmini arɓe tawtoreede ñalɗi ɗi, o yetti sukaaɓe Likseyba dariiɓe haa mbaawi renndinde e bismaade ɓeeɗoo sukaaɓe fof. O holli weltaare makko e yiyde ɗee pine hannde kolliraaɗe ɗo e seppo ngo.O joofniri duwanaade ñalɗi ɗi nde njahrata no haaniri, e yamirde udditde ñalɗi pinal sukaaɓe Likseyba 2006.
Caggal ɗum ko Kebe Alhuseynu haali e innde denndaangal sukaaɓe Likseyba e kuuɓal, o bismii hoɗɓe arɓe ɓe… Rewi heen ko konngol Umaar Jibi Tuure nulaaɗo Ganki e innde sukaaɓe komin Ganki. Refti heen ko Umaar Aaw e innde sukaaɓe Maafoondu. Nde ɗum ɓenni ko Taal Mammadu Demmba e Aamadu Mammadu Buuta kaali e innde sukaaɓe Komin Asgaylum adduɓe ko fayti e ƴaro ngo. Ɓe kollii weltaare maɓɓe e bismeede e ɗii ñalɗi, ɓe kollii ko ngol woni laawol gadanol ko agaaɓe ƴaratooɓe ina mbismee e ñal- ɗi pinal bayɗi nii.
Caggal ɗum ko Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani tottaa konngol. Abuu Bookar Sal cukko hoyreejo catal likseyba Gorgol salmini yimɓe ɓe e innde FƁPM, e innde ƴ.NG e innde Catal Likseyba, o siftini tan pinal ko e darnde catal likseyba ngal jeyaa, gila nga sosaa ñalde 6/05/1980. Ngal meeɗaa seerde e daranaade jaŋde e pinal e diiwaan o, ko ndeen darnde jibini denndaangal ko siftortee ɗo hannde ko fayti e pinal. O jokki e hollude fedde nde ko ko udditii e kala jiɗɗo leñol ngol ɓamtoo. Kala kadi no neɗɗo darorii fof ina ɓamta pinal ngal ko kam e fedde nde ngondi “toɓo to iwri fof yo o yuus tan”, o joofniri yettude sukaaɓe Likseyba e bismaade ɗum en e catal ngal e ɗii ñal- ɗi pinal…
Kikiiɗe oon ñalawma ko fuku bal hirndoraa. Altine 04/09/2006 ko pittugol wuro Likseyba ngo e hoore mum. Kikiiɗe ko fuku bal kadi. Jamma o bawɗi piyi ngam siftinde e anndinde sippirooji men hanki e geewuuji hakkunde gure ɓiɓɓe yumma. Talaata 05/09/2006, finiraa ko ƴaro baali e karaaje Likseyba, ñalnde heen ko heewi e nder sahre Likseyba meeɗa yiyde ƴaro baali. Ndeen noon Agaaɓe ɓe mbaɗii ko yooɗi. Ɗo aga ardatoo ina doga, wutta mariñ, baali mbaɗa guurtol gootol ndewa e mum, ina sora e yimɓe ina, ɗi ndewa e mum, ɗo rewi fof ɗi ndewa, ko waɗi fof ɗi mbaɗa…
E oon subaka Likseyba wonii laamorgo Pulaagu. Kikiiɗe oo woni yeewtere Cellal : ko Kaggu Sem yeewti ko fayti e jontinooje kam e Sida. Jamma woni hiirde teddiniraande Gure ɗe, tawi ina ngaddori geɗe pinal, ɗeen ngoni : Ganki, Maafoondu e Moonngel. Alarba 06/09/2006 : subaka e kikii- ɗe ko fuku bal.
Likseyba nawi raay dow Ganki (4-0). Jamma oo ko tinndinoore sukaaɓe likseyba. Tiitoonde mum ko SIDA. Ñalde Alkamiisa 07/09/2006, finiraa ko joɗnde ciimtol ɗi. E tonngol tan ñal- ɗi Pinal Likseyba 2006 njahrii no haaniri nii. Hoɗɓe arɓe e waali wuro en fof alaa mo dañaani heen weltaare. Gilli kesɗitinii hoolaare tiiɗtinii hakkunde gure ɓiɓɓe yumma jiiduɓe kala kala. Ko woni goonga tan Likseyba dañii ko weeɓaani, renndinnde keewal potngal nii e ñalɗi potɗi nii fof, tawi alaa caɗeele peeñi hay dara. Yo en mbaɗtu nii mo wuuri.
Abuu Aamadu Joop to Likseyba Gorgol
