Musiɓɓe bismaaɓe, hooreeɓe teddungal, banndiraaɓe tedduɓe
Hono no nganndir-ɗon nii, Leyɗe aduna ɗee fof, kam e Unesco ine mawnina hitaande kala ñalawma 21 colte baɗanaaɗo ɗemngal neeniwal, mo UNESCO fuɗɗiiɗo mawnineede e hitaande 2000.
Hitaande kala pelle pinal ngenndiije, hono ARPRIM, AMPLCS, APROLAWO, ine mawnina ñalawma oo ngam semmbinde ɗemɗe neeniije e hirjinde yimɓe fof, gila e laamu haa e teelɗuɓe.
Ñalngu nguu mawniniraa hikka ko tiitoonde « jaŋde nder ɗemɗe keewɗe ina wallita jaŋde mawɓe e sukaaɓe fof ».
E duuɓi ɓennuɗi ɗii, hujjaaji men ɓurɗi teeŋtuɗi ko hujjaaji ɗiɗi gonɗi e dallinannde pelle ɗee hono « laawɗingol ɗemɗe men ngenndiije ɗee fof, kam e naatingol majje e nder ekkolaaji leydi ndii ».
Hay hikka ne, eɗen naamndoo haa hannde « laawɗingol ɗemɗe men ngenndiije ɗee fof » e « toppitagol moƴƴol heblo naattingol ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof nder ekkolaaji leydi ndii » rewrude e lelnugol ɗowol golle laaɓtungol denndaangal daawe heblo ngoo, kam e lelnugol laabi ciynirɗi kuulal 65, 66, 67 et 69 ko ɓuri yaawde mbele Duɗal Ɓamtaare e Jaŋde Ɗemɗe Ngenndiije ine daña to tuugnii e golle halfinaa ɗee. Kono kadi ko dokkugol Duɗal wellitaare e ngalu njonngu ngam siynude tuugnorgal mum.
To bannge ɓesngu nguu ko hirjinde ɗum nde darantoo laawɗingol e jaŋde ɗemɗe ɗee, e wallitde duɗal cosangal ngal e nder golle halfinaa ɗee, sibu fof heɓrotaako tan ko e darnde.
Alla dee ine waawi tawa, so eɗen mawnina ñalngu nguu mo wuuri, tawa ɗii hujjaaji fof ñawndaama ! Ɗuum dee waawi laataade tan ko nde enen fof ndarodi-ɗen ngam jettingol paandaale men. On
njaaraama
