Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.
Kayri ɓuri leyɗe aduna ɗee kala heewde yimɓe. Siin ko leydi njaajndi, sibu wertallo mayri ko 9 677 009 km2 . To ooɗoo bannge ko ndi nayaɓiri e winndere ndee. Ndi tuggi ko e powle Geec pasifiijohaa e kaaƴe toowɗe gonɗe fuɗnaange Tajikistaan (PAMIR), faade moraande Gobi, haa haayre Himalaya, haa e lowlowi duungel Inndosiin (Wiyetnaam, Kammboje, Laawos, Birmaani e Caylannde). Siin na heerondiri e 14 leydi. Kayri e Riisi ɓuri leyɗe ɗee fof heewde heediiɓe. Ɓeen heediiɓe Siin, tawi ko e njoorndi, ngoni : Wiyetnaam, Laawos, Birmaani, Butan, Nepal, Pakistaan, Afganistaan, Tajikistaan, Kirgisistaan, Kasakstaan, Riisi, Mongoli, Koree rewo. Njuuteendi keeri Siin ko 22 117 km (ɓurngol juutde e winndere ndee). Heediiɓe Siin, tawi ko e diƴƴe ko : Koree worgo, Japon, e Filipiin. Ina wiyee ko ndi ɗiɗmiri to bannge ƴellitaare faggudu, walla nii, gila 2014, ko kayri heedi yeeso Dental dowlaaji Amerik to oon bannge. Konu mayri ɓuri konuuji winndere ndee kala mawnude ; ko ndi ɗiɗmiri to bannge njeeygu. Ko ndi tergal duumingal nder Goomu Kisal Fedde ngenndiije dentuɗe.
Tippudi mayri politik e faggudu ko keeriindi, sibu ndi nawdi ko demokaraasi e jiilgol tamingol, hono ko anndiraa « faggudu renndiyaagu jehre »(économie socialiste de marché), ɗum firti ko faggudu nduu ko faggudu hoore jawdi (capitalisme), kono endi waɗanaa keeri, tee ko laamu ɗowata ɗum. Doosɗe leydi ɗee ko nii cifirii ndi : “Dowla renndoyaagu les yamiroore demokaraasi ɓesngu, dow gardagol lannda ubriyeeji, gardagol tuu- gingol e kaɓɓondiral hakkunde ubriyeeji e remooɓe”. E nder ngardiika doosɗe leydi ndii, ina feeñninaa heen ko Heerto Maruceewo Siin (Parti communiste chinois – PCC) ardii fof, kadi miijanteendi dowla oo ƴoogi ko e miijooji Marx-e-Leniin. Siin jeyaa ko e pine aadee ɓurɗe ɓooyde. Ine wiyee nii pinal mayri woni pinal duumingal ɓurngal ɓooyde e winndere ndee. Pinal ngal fuɗɗorii ko e daande maayo “maayo oolo” (fleuve jaune), reɓi feewde worgo (keɓtugol leñol Han en leyɗe Yangsi Jiang) e feewde hirnaange (leñol Han e Tang), keɓtugol Shinjang e Tibee (leñol Tsing en) e feewde rewo, hono Mandsuri e Monngoli (leñol Tsing en).
E nder ngolɗoo daartol juutngol, ɓooyngol, leydi Siin fecciima e cili keewɗi, caggal ɗuum rentiti. Jananinkooɓe kalfii ndi e cili ɗiɗi. Monngol en kalfii ndi e teem 13ɓiire , Mansuu en kalfii ndi e teem 17ɓiire, hay so tawii noon ɓeen mbattini ko huutoraade aadaaji siinnaaɓe e njuɓɓudi mum en ngam yiilde leydi ndii.
Idii wootiɗinde leydi ndii ko laamɗo biyeteeɗo Shin Shi Huang, coso laamu Shin (Qing) (dokkuɗo leydi ndii innde mum ndee), duuɓi 221 hade Iisaa. Ko ndeen Tata mawka Siin (la Grande muraille de Chine) mahaa. Siin wonti leydi mahiindi to bannge politik e ɗemngal e pinal ƴellitingal, daɗi winndere ndee kala e fannuuji keewɗi, haa arti to ñeeñe e safaara e karallaagal.
E njiimaandi leñol Han en (206 hade Iisaa haa 220 caggal Iisaa) e Tang en (618 haa 907 caggal Iisaa) e Song en (960-1279) leydi ndii ina deeƴi, ina duumii e jam. E oon sahaa Siin ina hiisee wonde leydi ɓurndi faayodinde e winndere ndee to bannge yimɓe mum e karallaagal mum e pentugol geɗe kese, teeŋti noon nde Tang en e Song en laamii ndi ndee ; hay so tawii noon e daawal hakkunde ngal, laamuuji leƴƴi ɗiɗi kaal-den dow ɗii, kareeli ɓesngu njolii e mayri haa ndi feccii. Ɗo yahanoo artaa fof, leñol Han heɓti laamu e hitaande 1 368… Ko tesketee ɗoo, ko hay e sahaaji nde Siin feccii ndee, pinal mayri fof e heewde eddaaji, yo won to bannge aadaaji ndefu, haa e ɗemɗe, e caccuki e sifaaji nguurndam, leydi ndii ina wootiɗi to bannge pinal e njuɓɓudi e politik, kayri fof e yaajde haa ɓurti. Waɗi nguuɗoo ngootaagu aaɓnaade ko binndol ngol tuugaaki no feewi e sawtawol, sibu ko ɗuum addani ɗemɗe ceertuɗe leydi ndii e calsalti mum en, waawde nanndude maaɗe mbinndiin. E sahaa nde leyɗe tuubakooɓe njaaɓani jiimde winndere ndee, hawri ko leñol jiimnongol Siin ngol ina leefi ; ko ɗuum addani leydi ndii fooleede e cili keewɗi, tuggi “wolde opiyoom” (la guerre de l’opium). Siin rimɗiti tan ko nde fooli Japon e hitaande 1945 mawninteende hannde ndee.
Ndenndaandi ɓesgu Siin sosaa ko ñalnde 1 oktoobar 1949 caggal nde Heerto maruceewo Siin fooli Kiyoomintang. Mahngo dowla Siin
Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal. Nii woni, caggal nde ndi foolaa e golwole opiyoom, ndi feccaa pecce pecce, heen feccere fof waɗaa e njiimaandi ngootu e konuuji leyɗe hirnaange. Yeru, Almaañ jiimnoo Shanndong, Farayse jiimnoo Yunnan.
waɗi e hitaande 1851, kono konuuji Farayse e Biritaan pooli ngo e hitaande 1864. Japon kadi fooli konuuji Siin e wolde adannde hakkunde Siin-e -Japon (1894 – 1895), heɓti duunde Taywaan e duuɗe Pengu. Caggal ɗuum, Laamaandu-ngootiɗndi e Riisi e Japon e Farayse e Almaañ e Belsik njiirondiri ko heddinoo koo, gooto heen fof yaajtini njiimaandi mum.
Ko nder ɗee caɗeele teeŋtuɗe waklitere ummii e hitaande 1911. Ardii nde ko jannguɓe e hoohooɓe politik ɓe miijooji jahruɗi yeeso ; ɗum yuumti e cosgol Ndenndaandi Siin e hitaande 1912 e gardagol Sun Yat-sen gardinooɗo parti ngenndiijo biyeteeɗo Kuomintang. Kono haɗaani leydi ndii naattude e iiñcuru e hitaande 1916…
Heerto Maruceewo Siin sosaa to Changhaie hitaande 1921. Sun Yat-sen mo seeraano e ɗaɓɓirde Dental Sowiyet ballal, sosi, e hitaande 1923 to Kanton (Canton) Duɗal konu Huangpu, potngal heblude konu Siin kesu, ardini ngal Canngaay Cek (Tchang Kai-chek). Nde Sun Yat-sen sankii e hitaande 1925, Canngaay Cek ummanii heɓtude rewo leydi ndii e juuɗe laamuyon koninkooɓe, o waɗi wuro Nankin ngoo laamorgo makko. Ko ndeen kadi o taƴondiri e maruceeɓe (koministe) en ɓe o wallondirtunoo, o neli konu makko njani e mum en, moññi ɗum en to Shanghai. Ɗoo wolde ɓesngu fuɗɗii. O heɓti Wuhan, laamorgo maruceeɓe e hitaande 1928. Winndere ndee heɓtini laamu makko, laamu Kuomintang e dow Siin.
E hitaande 1931 Maawoo Tsee Tung sosi Ndenndaandi Sowiyet Siin, kono, e hitaande 1934, konuuji Canngaay Cek ƴooñi kominist en. Ɓeen ƴirɓani rewo, woni ko anndiraa Lappol juutngol (Longue marche), sibu ko 12000 kiloomeeteer ɓe njahri koyɗe. Ko 100 000 neɗɗo, tawi heen 86 000 ko koninkooɓe Konu mboɗeewu (woni konu Maawoo en). Lappol ngol fuɗɗii ko ñalnde 15 oktoobar 1934, ngol joofi ko ñalnde 19 oktoobar 1935. Ko ɗoo Maawoo jaɓanaa e nder Heerto maruceewo, wonti koowoowo maɓɓe.
E hitaande 1937 konu Japon yani e Siin. Ɗum addi wolde ɗiɗmere Siin-Japon. Ndeen Canngaay Cek faayii hoore mum, o ruttitii e kominist en ngam wallondirde e mum en haɓde e Japon. Caggal nde hare ndee wonti wootere, Siin waɗti hiiseede e doole jeyaaɗe e wolde ɗiɗmere winndere, Dental dowlaaji Amerik walliti no feewi Kuomintang ngam haɓtaade Japon, kala nanondire ɗe mbaawraano ɗe Ameriknaaɓe e Biritaannaaɓe njogodinoo e Siin ngittaa. Batu Yalta yamiri Dental Sowiyet, fawaade e jaɓgol Heero maruceewo Siin, yo yaltin konu Japon e nokku biyeteeɗo Mandchourie oo. Kono balle Amerik alaa ko nafti, ɗe ndartinaa e hitaande 1947.
Maawoo, gila sompi Ndenndaandi Sowiyet Siin, haa teeŋti noon caggal Lappol juutngol, naatni miijo heso to bannge peeje waklitere foti tuugaade haa heɓta laamu. Piɓle Marx-Lenin gaadanteeje tuugii ko e baklitte ubriyeeji nder cahe teeru. Maawoo noon, e fawaade e hujja wonde ko remooɓe ɓuri heewde e leydi Siin, tee miijanteendi ubriyeeji ƴellitaaki ɗoon no feewi, wiyi wonde waklitere fuɗɗortoo ko dowri, faya e teeru (Dowri uddata gure teeru). Nii woni ɓe puɗɗorii ko mbayliigu remru e yuɓɓinde remooɓe e waɗde hare betel. E saawiyee 1949 tawi ko ɓuri heewde e yimɓe leydi ndii nootiima e dillere maɓɓe; ɗuum waɗi Konu mboɗeewu, nde heɓtata Pekin ndee, hay gooto dartaaki ɗum, woni waɗaani hare. Hakkunde abriil e noowammbar 1949 kominist en keɓti ko ɓurnoo heewde e gure leydi ndii tawi kaɓaaka boom.
No Mammadu Mali (Kamarel) wiyratnoo nii, “en ngarii e nokku ɗo daartol ngol ɓuri welde heɗaade”, kono njowen haa yeeso kadi, haa tonngoode aroore njokken.
Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : wikipédia
Tata mawka Siin. Tata mawka (e
sinuwaa koybinaaɗo : , woni ɓalal juutngal) ko mahateeri konu, woni tataaji baɗiraaɗi hanndaande e reende keerol rewo Siin. Ɗe kelaama e cili keewɗi, ɗe mahtaa hakkunde teem 3ɓiire hade Iisaa e teem 17ɓiire caggal Iisaa. Kayri woni mahateeri ɓurndi mawnude ndi aadee meeɗi mahde, yo won to bannge njuuteendi walla njaajeendi, tooweeki e tekkeendi e ñiso.
sinuwaa koybinaaɗo : , woni ɓalal juutngal) ko mahateeri konu, woni tataaji baɗiraaɗi hanndaande e reende keerol rewo Siin. Ɗe kelaama e cili
keewɗi, ɗe mahtaa hakkunde teem 3ɓiire hade Iisaa e teem 17ɓiire caggal Iisaa. Kayri woni mahateeri ɓurndi mawnude ndi aadee meeɗi mahde,
yo won to bannge njuuteendi walla njaajeendi, tooweeki e tekkeendi e ñiso.
