Haayre Golleere
Ndey Kummba Jah, cuɗaari naalankooɓe, fanniyanke timmuɗo, mo ñaamtaani yeraa naalankaagal, joololel wela daande, wela yiyde e dingiral, yillodinooma e diɗɗal mum Fooyre Ngenndi to wuro Haayre Golleere wuro nayi, gural Ceerno e Bajjel, gural Badara kaaloowo goonga, ñalnde juulde taaske e ñalnde sammba-miñi mum-juulde.
Ɗuum hawri ko ñalnde 6 e ñalnde 7 lewru jolal 2011. Nawi ɓe ko sofeer naalaŋke walla sofeer naalankooɓe, ganndo fotde, baawɗo cehilaagal ena wiyee Sammba Abuu Aamadu Demmba walla tan mbiyen mo Sammba Keccel kecco ɓernde. Ardii lappol ngol ko keedo Fooyre Ngenndi (manager) Gelongal Fuuta ganndiraaɗo Njaay Saydu Aamadu. Bisminoo Ndey Kummba Jah e Fooyre Ngenndi ko fedde wuuri-ɓura ɓuri so ɓooyii maa nattu, nootortoonde e innde Fedde Baawal Tijjaani Aan. Fedde Baawal Tijjaani Aan ko sukaaɓe yoodɓe golle, yubɓube, faamondirɓe ngam rontude ngenndiyankooɓe, aadiyankooɓe ɓenunuɓe haalaaɓe to dow ɓее.
E ɗee ɗoon balɗe ɗiɗi, Ndey Kummba Jah hollii laawankooɓе( Abdalla haa Wabbunde, rewo e worgo maayo) ko kooɗanoo yiyde e nande to bannge Pinal Fulɓe. Haayre Golleere noon wonaa e ngol ɗoo laawol tan meeɗi bismaade walla jokkondirde e Ndey Kummba Jah. Ko aadi ɓooyɗo, tiiɗɗo, woni hakkunde mаɓɓе е оo gorko. Nalawma ɗiɗaɓo garal makko e wuro ngoo, won ko Haayre Golleere holli yimɓe ko weeɓaani jaŋtodaade. Kala comcol ngol debbo pullo meeɗnoo ñaantoraade e nder kewuuji Fuuta hanki, hono mum heblaama, addaama. Moori, cacci, puuɗdi, njimri e ngamri kolliraama kono maa mbiyaa ko agaaɓe joom baali en ɓee nawi raay. Baali jooɗɗi, pawɗi, peewɗi e aynaaɓe yontaaɓe, ɓe caayaale dow, ciftinii heewɓe piɗle jahnooɗe haa puɗɗii momtaade e won e hakkillaaji. Ñalnde heen Baabii Saar, Bookar Mbooc e Seynabu Juf njiyii ko meeɗaano yiyde e nder nguurndam mumen. Ɗuum noon, hay so won ɓe ɗum betti, won ɓe mbettaaka sabu Haayre Golleere ko wuro ganni, ɓooydungo e teddungal, ngenndiyankaagal e jaambaraagal.
Eɗen nganndi ko ɗoon Daawda Abdullaay Dem, cukko hoyreejo yiilirde ngenndi Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, dawi. Ko ɗoon ne kadi Kebe Muusaa e Bah Abdul Ajiiju, ganndiraaɗo Gorbel njeyaa. Ko noon kadi, so en nduttaniima daartol e golwole mum hanki, wolde Simeraaji e wolde Gawdal Koolɗi won ko teskii e ndee sahre ko waɗtaaka ndiyam.
Wenndiŋ e Mali Booli
Ñalnde 3 e 4, caggal juulde taaske, kawri ko e ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal nduu. Ndey Kummba Jahe Fooyre Ngenndi njaɓɓaa ko e leydi Jaaltaaɓe Banngali Ñas, diiri taaniraaɓe Muudo Haymuut, Aljum Haymuut, Muuse Haymuut e Mbañi Haymuut, jatti Burle e Baali-Ngoyaa. Ko ɗoon woni Wenndiŋ e Mali Booli. So teddungal noon artii haa e subalɓe ko ɗoon haadata sabu ko ɗoon jeyaa hay so tawii Balla Jeerel dañaani oon fartaŋŋe. Worɓe e rewɓe Jabɓe e Darto teddinii Ndey Kummba Jah e Fooyre Ngenndi kono kadi Ndey e Fooyre Ngenndi daccirii ɓe weltaare nde ɓe njaawataa yejjitde e nder njuuteendi nguurdam.
Rajo Pete
Ñalnde 15 lewru jolal walla mbiyen lewru noowaamburu ko ñalawma talaata ñallunoo. Nguun ñalngu hawri ko e hiirde wiyeteende Dingiral Naalankooɓe. Yuɓɓinta ndeen ko Abuu Caam. Ko oon kadi woni jiiloowo tuugnorgal golle rajo to bannge jeewte. O bismii heen Ndey Kummba Jah e Gelongal Fuuta. Ndey waɗani mo ciimtol nguurndam mum to bannge naalankaagal, tuggude e nde fuɗɗii haa heɓi oon doon jamma, yimi, jirwini haa noddooɓe teppi yeewtere ndee Alla e weltaare. Nde konngol arti e Njaay Saydu Aamadu, ɓuri teskinɗe heen ko eeraango waɗaango feewde e naalankooɓe leñol ngol e feewde e leñol ngol e hoyre mum ngam daɗndude pinal ngal e ko dooki ɗum hannde koo. Yeewtere ndee gasoyi ko hedde 23w00h. Oon jamma waaltoyaa ko wuro jaanankooɓe ena wiyee Cilambol Jaanankooɓe e njaatigi ngenndiyankooɓe ena wiyee Yurmeende Abdullaay Sal. Ciftinen wonde ardii rajo ngoo ko biyeteeɗo Usmaan Aan. Ko oon kadi woni karallo maggo. Ibraahiima Aan e Seek Haamiidu Kan njogii jaaynde jaŋtaande e ɗemngal farayse. Abuu Caam e Buubu Jallo ngoni jirwinooɓe jeewte e waɗooɓe kabaruuji e ɗemngal Pulaar.
Rajo Timtimol Wuro Soogi
Ñalnde 16, ɗanngal jokki e mbaydi jokkondire feewde Wuro Soogi. Jаɓɓіi lappol ngol ko Ceerno Hamdu Jallo, ganndo nuunɗuɗo, jannjalde duudateende hoɗɓe, kaaraysire mo alaa dille. Ko e galle makko, jirwinoowo jeewte e Rajo Timtimol ena wiyee Sammba Kudi Bah ena wondi e biyeteeɗo Bah Sammba Bookar lollirɗo Mesalal Leñol tawi lappol ngol. Bismaango rajo yani, heddii yahde e yeewtude. Ndey Kummba laaɓtini fayndaare nde jogii to bannge ñeeñal kono kadi ballal ɗaɓɓitaama e leñol ngol nde tawnoo : so capatoowol sooynaama dow tawata ko won ɗo ngol ŋaylii. So ngamri tiggu yooɗii tawata ko won nannguɗo e balabe mum. Ko naalankooɓe toownata leñol, carata pinal leñol, mawninta yontaaɓe leñol e nder jamanuuji. Ko kamɓe naatnata worɓe e rewɓe e daartol walla ɓe njaltina ɗumen, ngonta hutaaɓe leñol e nder jamanuuji. Kono noon kadi ko leñol ngol e hoyre mum wuurnata ɓeen ɗoon, rokka ɗumen fotde waawde waɗde fotde mumen e nder leñol. Yeewtere ndee loowi ñalnde heen ko tinndi, daari e cifti. So a heɗiima hakkunde noddooɓe, jirwinooɓe e hoɗɓe rajo ngoo maa mbiyaa ko ndeen e dingire Fuuta hanki. Nde fusoyi ko 1w00h.
Rajo Cilon Salndu Fuuta
Ñalnde 18 lewru jolal, gorle ngarti ko e Cilon Salndu Fuuta, wuro Ndey Kummba Jah, diiri Siidi Mammadu Siidi Sariif, kodda Haydaranaaɓe, toongo Umaar Aali e ceerno Saydu Yero Maamuudu, caggal nde Boyinnaaji wuro Aliiw Seɓɓe Sih, Jaari Lihdel Busel, Demmba Mboh e Kummba Jeŋ juuraa. Yeewtere hakkunde Ndey Kummba Jah e jirwinooɓe jeewte rajo ngoo hono Maamuudu Baas, Umaar Cooy, Demmba Gaajo e mawɓe mumen Umaar Jah e Aamadu Tijjaani Kan dillinii jamaanu haa to ɓuri woɗɗude e nder reedu Fuuta. Ko ɗoo tigi e Cilon woni ɗo njilluNdey kummba Jah e Fooyre Ngenndi e nder Fuuta joofiri.
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
