Ndiyam njarateeɗam ɗam, tawi ko ceniɗam ina heewi nafoore e nguurndam aadee, e jawdi kam e puɗi kala. Naafoore mum haaɗaani tan e yarde, e ɓuuftoraade kam e wuppirde. Ndiyam ceniɗam ina huutoree to baɗte safaara. Maa won jooni duuɓi keewɗi Saponee gooto wiɗtiyanke ƴeewndiima e ɓe cellaani heewɓe, etee ɓeen ndañii heen jam.
Hol ko saabii enen en ƴeewndotaako ɗoon safaara? So en njiɗii safroraade ndiyam, hol no mbaɗirten? ƴar ndiyam e fawaade e doole maaɗa, ƴeru:
- 10kg = 1/2 (feccere kaas) ndiyam
- 15kg= 1 kaas gooto ndiyam
- 20kg haa 30kg = yarata ko kaasuuji ɗiɗi ndiyam
- 30kg haa 40kg=yarata ko kaasuuji tati ndiyam
- 40kg haa 60kg=yarata ko kaasuuji nay ndiyam
- 60kg haa 300 kg= yarata ko kaasuuji nay ndiyam
Hol no ndiyam ɗam yardetee ? So aɗa safroroo ndiyam, kala nde pin-ɗaa subaka yar liiteer (1L) gooto ndiyam, hade maa ñaamde, kadi hade maaɗa sulmaade e wufƴaade. Liiteer (1L) gooto ndiyam foti ko e kaasuuji 4 ndiyam. Aɗa waawi fuɗɗoraade kaasuuji ɗiɗi ɗiɗi haa timminaa nay ndiyam, tawi wonaa laawol gootol. Saanga bottaari, maa hiraande reeno yarde heen ndiyam; so aɗa yara ndiyam, yar hojomaaji sappo e joy hade maaɗa hirtaade maa wottaade, e hojomaaji sappo e joy caggal hiraande e bottaari kala.
Hol ko ndiyam safrata? Ndiyam ina safra ñawbuuli keewɗi gonɗi e ɓalndu, rewrude e gudde ɓalndu e terɗe taarorteeɗe, yaltina posone e kurjuru gonɗo e ɓalndu kam e ƴiiƴam neɗɗo. Ndiyam ina yaltina e ɓalndu lamɗameeje potɗe lomtinireede suukaraaji. Ñawbuuli ɗi ndiyam safrata ngoni: ñawbuuli kuuse, fibroŋ, taasiyoŋ, gite muusooje, ŋakkere ɗoyngol, ndogu reedu, ɗojjo, palidismo, ñawanɗe hemoroyid, njogoram debbo, koleraa, sinisit (ŋato-ŋato nder hinere e puƴe)
– muuso ɓooƴe, jabet, sooyno, ƴiye muusooje, yiileede, tampere ngaandi, ŋakko unu tekteki, ŋato-ŋato, usto doole, reedu hifndu, seero duumiingo, tampere huuftidinnde, ŋato terɗe ndewaagu, ekn…
E raɓɓiɗinaade: Faayiida gonɗo e ndiyam oo ina heewi, haaɗaani tan e safrude on e ɗii ñawbuuli kaalaaɗi dow, alaa, ina hokka ɓalndu nguru njooɗngu, lewru kala aɗa waawi ɗum safroraade balɗe 21 (balɗe noogaas e go’oo), alaa rewam woni heen, kadi, hokkat maa tan ko cellal ɓalndu e cellal diine duumingal.
Mammadu.M. Baa
