( jokkere tonngoode 190 )
En etiima, he winndannde ɓennunde ndee (tonngoode 190) rokkude faamumuya mo sariya kaa jogii ngam yiɗde ñawndude caɗeele ɗe hawrata ko yowitii e neegre huccinaande e mum en. E ko arata koo, njiɗ-ɗen feññinde e ko teeŋti, ko kuuge ɗe sariya hebori ƴettande yimɓe saabiiɓe ndeen bonannde, ngoppiren ko heddii koo ñaawooɓe e darnde nde laamu foti daraade to bannge njuɓɓudi laamu, renndo e geɗe baaɗe noon….
Kuuge pawaaɗe e saabiiɓe neegre sifaande nde
“Ko yowitti e « teetgol ndewaagu” : Gaaga kuugal ngal 309 ngal deftere dabi kuuge dotti (code pénal), kala caabiiɗo bonannde teetgol ndewaagu, kuuge tuggi duuɓi sappo (10) haa duuɓi noogas (20) e alamaan 50 000 mb ina fawii e dow mum tawa ɗum jiidaani e daamgol lor bonnanaaɗo oo, etee ɗum fotaani jaasde iddiya parliiɗo oo. Etagol maa baɗdugol moojobere e teetgol ndewaagu ina fawee e joomum en feccere kuuge cifaaɗe e taƴre winndannde adannde ndee.
Ko yowitii e gollal ngal dagaaki hanaani Gaaga kuugal ngal 309 ngal deftere dabi kuuge dotti, kala caabiiɗo bonannde teetgol ndewaagu kuuge tuggi duuɓi sappo (10) haa duuɓi noogas (20) e alamaan 50 000 mb ina fawii e dow mum tawa ɗum jiidaani daamgol lor bonnanaaɗo oo etee ɗum fotaani jaasde iddiya parliiɗo oo. Etagol maa baɗdugol moojobere e teetgol ndewaagu ina fawaa e joomum en feccere kuuge cifaaɗe e taƴre winndannde adannde ndee.
Ceeflagol ngol dagaaki haanaani dewondirngol hiisetee ko teetgol ndewaagu etee ñawirtee kono mum nii.
Kaljingol njogoram : kala caabiiɗo kaljingol njogoram rewrude e jamirooje, gijagol walla waawnere maa fawe e dow mum hakkunde lebbi ɗiɗi (2) e hitaande (1) dummbugol e kasoo e alamaan tuggi 10 000 mb haa 20 000 mb walla noon gootal e kuuge ɗee tan tawa ɗum haɗaani daamagol lor totteteeɗo bonnanaaɗo oo.
“Kaddingol njogoram debbo” : kala caabiiɗo kaddingol njogoram debbo walla gollal lorowal cellal debbo walla suka debbo, so tawii batte gollal ngal ɗaɓɓaani kuugal ɓurngal muusde, maa fawe e dow mum kam kasoo tuggi lebbi jeegom (6) feewde hitaande (1) e alamaan tuggi capanɗe joy ujunere (50) haa capanɗe jeetati ujunere (80) walla gootal e kuuge hee tan tawa ɗum haɗaani bonanaaɗo oo totteede ndaamordi lor oo.
“Dummbugol debbo maa suka debbo”: Kala dummbuɗo debbo maa suka debbo tawa faandaare ko lorde joomum, maa fawe e mum kasoo lebbi ɗiɗi (2) feewde e lebbi jeegom (6) walla alamaan tuggi ujunaaje sappo (10 000) feewde ujunaaje noogaa (20 000) foti noon ko debbo makko walla ko ɓiyiiko, ɗum kadi haɗataa bonnanaaɗo oo totteede ndaamordi pawiindi heen ndii.
Gaagaa ngonkaaji cifaaɗi e e taƴre adiinde ndee, ko kuuge 319 haa 322 deftere dabi kuuge e kuule 54 e 56 dabi deenooji kuuge pawaaɗe e sukaaɓe pawetee e dow joomum en.
“Piile e gaañanɗe” : kala caabiiɗo piile e gaañanɗe feewde e debbo walla suka debbo, maa kuuge cifaaɗe e deftere dabi kuuge ɗi pawe e dow mum fawaade e kuule 285 e 287. Kamɓe saabiiɓe ɓee e mo ɓe mbaddi moojobere kala pawe alamaan tuggi ujunaaje joy (5 000) feewde ujjunnaaje sappo (10 000) ɗum kadi haɗataa bonnanaaɗo oo totteede ndaamordi pawiindi heen ndi.
« baasgol suurtude joomum en » : kala tawaaɗo neegre huccinaande e debbo walla suka debbo suurtaani ɗum e yeeso hilifaaɓe maa kuugal kasoo fotde lewru (1) haa heɓi lebbi tati (3) fawe e mum e alamaan tuggi ujunnaaje ɗiɗi (2 000) feewde ujunaaje joy (5 000) mbuuɗu walla gootal e kuuge ɗe.
« ƴattooje » : kala ƴattiiɗo mo woodondiri dewgal tawa huutorii ko konnguɗi kiiseteeɗi e nder renndo mum wonde ina usta neɗɗaagu mum walla teddungal mum maa dummbe e kasoo tuggi balɗe sappo e go’o (11) feewde lewru (1) e alamaan tuggi ujunnaaje ɗiɗi (2 000) haa ujunaaje joy (5 000) walla gootal e kuuge ɗee.
Debbo oo ina waawi ɗaɓɓude nde dewgal ngal daaƴetee.
« baawnugol mo woodondiri dewgal » jogaade darnde to bannge njogoram nde aadoraaka, nde aldaa e gacce maa soke e kasoo tuggi lebbi jeegom (6) feewde hitaande (1) e alamaan tuggi ujunnaaje (10) feewde ujunnaaje noogaas (20) walla gootal e kuuge de.
Debbo oo ina waawi ɗaɓɓude nde dewgal ngal daaƴetee.
« gijaade neɗɗo ngam waawnude ɗum ko yiɗi » kala gijiiɗo debbo walla suka debbo wonde maa suurtu kabaruuji peewtuɗi e mum tawa ko ustooji teddungal mum ngam haa waawna ɗum yiɗde mum, maa soke fotde lebbi tati (3) haa hitaande (1) e alamaan tuggi ujunnaaje capanɗe ( 50 000) feewde ujunnaaje teemedere (100 000) mbuuɗu walla gootal e kuuge de.
« haɗde nɗeɗɗo ndonu » kala kaɗɗo debbo maa suka debbo ndonu ngu jogii hakke, maa soke e kaso ko ina tolnoo e hitaande (1) maa duuɓi ɗiɗi (2), fawee alamaan tuggi capanɗe tati (30 000) ujunere feewde capanɗe joy (50 000) ujunere walla gootal e kuuge he.
« haɗde neɗɗo tabitinde hakkeeji mum » kala kaɗɗo debbo maa suka debbo tabitinde hakke mum mo sariya gaddii, maa soke tuggi lebbi jeegom (6) feewde hitaande, fawee alamaan tuggi ujunaaje sappo (10 000) feewde ujumaaje noogaas (20 000) walla gootal e kuuge hee.
«naatnude cukalel e dewgal » ko aldaa e jumpude e sariya « ngonka aadee » (état civil) no wiyri, kala desnuɗo cukalel ngel timminaani duuɓi sappo e jeetati (18) maa soke e kasoo tuggi lebbi jeegom (6) haa hitaande (1), fawee alamaan tuggi ujunnaaje noogaas (20 000) feewde capanɗe joy (50 000) ujunere walla gootal e kuuge ɗee.
« calagol binnditagol e deftere ngonka renndo » kala caliiɗo binnditgol dewgal dewngal laawol walla jibingol cukalel dagingel oon debbo, maa soke e kasoo tuggi lebbi jeegom (6) feewde hitaande (1), fawee alamaan tuggi ujunnaaje (20 000) feewde capanɗe joy ujunere (50 000) walla gootal e ɗeen kuuge.
« kuugal timminoowal » kala pawaaɗo gootal e kuuge pawiiɗe e jaɓɓugol laawol kuule 24 e 25 ooɗoo sariya, so timminii ko fawanoo e mum koo, ina haɗaa hoɗde e komin ɗo mo lornoo oo hoɗi ɗoo ko famɗi fof duuɓi joy.
Ko joofaa dow koo ɓuri teeŋtude e loowdi sariya oo, kala geɗe jotondirɗe e silsil sariya oo (ñaawooɓe mum, ñaawirɗe taƴɗe hattan, awokaaji, safrooɓe e renndoyaŋkooɓe diisneteeɓe, darnde pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee ekn…..ɗum fof sariya oo ina joofii ɗum, ɗum noon woodani ko sariyaŋkooɓe ɓe ciina ɗum e dow nuunɗal .
M.H.J.
