Neegre huccinaande e rewɓe : Sariya mo rewɓe kooƴaa
Ñalnde 6 lewru mee, laamu Muritani jaɓii eɓɓaande sariya kaɓotooɗo « neegre huccinaande e rewɓe e sukaaɓe rewɓe ». Yolnde taccaama kono ɗum laatotoo ko caggal nde Suudu Sarɗiiji dagni ɗum. Eɗen ciftora noon hono ooɗoo sariya hollitaama maa won cili ɗiɗi Suudu Sarɗiiji ( S.S.) leydi ndii endu saloo dagnude ɗum (e kitaale 2012 e 2018). Mate won ko waylii gila ndeen e nder Suudu hee ? Maa ɗum laaɓ en e dumunnaaji garooji ɗii. Hello 3
Ñalnde 6 lewru mee, laamu Muritani jaɓii eɓɓaande sariya kaɓotooɗo « neegre huccinaande e rewɓe e sukaaɓe rewɓe » ko yolnde taccaa, kono ɗum laatotoo ko caggal nde Suudu Sarɗiiji (Assemblée Nationale) dagni ɗum. Eɗen ciftora noon hono ooɗoo sariya hollitaama maa won cili ɗiɗi Suudu Sarɗiiji ( S.S.) leydi ndii endu saloo dagnude ɗum (e kitaale 2012 e 2018). Mate won ko waylii gila ndeen e nder suudu hee ? Maa ɗum laaɓ en e dumunnaaji garooji ɗii.
Kono gila e jooni, eɓɓaande sariya ndee fuɗɗiima jibinde haala sabu pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, kañum en fof e waasde yondinaade e kuule sariya oo, ine mbeltii e ƴettugol laamu eɓɓaande ndee, kono ngoya senngo, innitortooɓe daraniiɓe diine, ɓe heddiiɓe ɓee cifortoo « doole niɓɓere » puɗɗiima hollitde luulndagol mum en eɓɓaande sariya oo, sabu hiisoraade mo no sariya luulndiiɗo diine nii. Ɓeen kadi ngoni tafɓe fedde ina inniri koye mum en « yiɗɓe Nulaaɗo Alla » daraninooɓe, hay nde Wul Mukaytiir (tuumanooɗo wonde ñiŋii nulaaɗo Alla) tuubi (no diine wiyri nii), ɓe ndaranii tan ko yo daande mum haɓɓite. Hay so tawii noon e nder ngoon duko, dipitee biyeteeɗo Saadaani mintu Kaytuura (jeyaaɗo e lannda Tawaasul) ina semmbini sariya no feewi, haa ɗum jibini luural hakkunde makko e won ɗeen jagge e nder parti oo.
Goonga eɗen njogii tawo kulhuli mbar ndeeɗoo eɓɓaande sariya heboraani rewde ɗo keddiiɗi ɗii ndewnoo ɗoo, tawde wonii ko heewi e wonnooɓe dipiteeji ndeen, ko kam en tan nduttii e Suudu Sarɗiiji nduu, kono nde wonde ko heewi e maɓɓe ko alanaa en (ndiyam laana), ina gasa ɗo laamɗo leydi wuurorii heen fof, ko toon ɓe ngabbortoo. Eɗen njaakorii tan, ɗo neegre feewde e rewɓe yettii ɗoo hannde, so warkoyaagu, laamu nguu ina faami ɗum natti hankati waawde tiɗɗeede. Keɓtugol ndewaagu sukaaɓe rewɓe, nduttoo mbara ɗum en, ko wayi no Kajjata Umar Soh to Tiiginte, kam e cukalel dewel jahrowel e duuɓi 9 to Baasikunu e lebbi ɗiɗi ɓennuɗi ɗii, jiidaani e teetgol ndewaagu mo liggintunoo jahroowo e duuɓi 12 to Tuwiil, falnde Tentaan, tawi saabii ɗum ko sanndarma kalfinaaɗo nokku oo, ina jooɗtoraa ko ɗuum saabii gartirgol ooɗoo sariya. Sanndarma oo kam, e sahaa mo kaalaten oo, waɗaama e « niɓɓuru » (huunde nde aadoraaka) tawde ko debbo jeyaaɗo kadi e hinnde lesɗinaande e nder renndo hee (hardaane).
Hol ko teskini e loowdi sariya oo ?
Ooɗoo sariya faandaare mum ko heblanaade neegre huccinaande e rewɓe, lelna laabi dagiiɗi baawɗi danndude loraaɓe, daamana ɗum en lor keɓtiiɗo ɗum en oo, rutto fawa kuuge e saabiiɓe ɗum ɓe. E nder faamamuya sariya oo, ndiiɗoo kelmeendi ko ɗum firi :
- – “Neegre huccinaande e rewɓe e sukaaɓe rewɓe : kala gollal jillungal neegre huccinaande e debbo, jibinanngal ɗum walla baawngal jibinande ɗum lor walla muuseeki ɓanndu, njogoram, hakkille, fittaandu, dañal mum e pinal mum, hay so ina jilli golle gijagol maa baawnugol walla kaɗgol joomum wellitaare mum, tawa alaa ɗo fawi ɗum so wonii ko e nguurndam ndenndaandi walla teelɗundi »;
- – « Teetgol ndewaagu (viol) : kala gollal cornugol e nder njogoram debbo walla suka debbo no ɗum waawi siforaade kala : tawa wonaa e nder dewgal tawa ko e ndoolndoolaagu e waawnere, gijagol maa bettere »;
- – « Kaljingol njogoram : farlinde e debbo maa suka debbo hettaade maa jaɓde golle pilliiɗe walla ɓoɗɗugol ɓanndu annominngol welemma ndewaagu tawa eɗum usta teddungal joomum sabu sifaa oo ina jaasna joomum walla hoyna ɗum walla jibinana joomum kulol e tooñannge » ;
- – « Ko dagaaki haanaani (inceste) : jotondiral njogoram e debbo maa suka debbo tawi hakkunde mon hay dewgal ina harmi ɗoon sabu jiidigal ɓallingal »;
Ɗeeɗoo geɗe nay ngoni cifaaɗe e sariya oo, kollitooje wonde ko kañje kiisoraa no bonannde dowrowre nii, etee kuulal 3 e nder sariya oo wiyi jaɓɓugol ooɗoo sariya jeyaa ko e « bonanndeeji ɗi mumtotako, mbuntataa ».
Ngalɗoo damal gadanal ko seeɗa e eɓɓaande sariya oo, kono o etiima huɓindaade fannuuji keewɗi jotondirɗi e bonannde yowitiinde e neegre huccinaande e debbo e suka debbo ko wayi no kuuge, gullitaali bonnanaaɓe ɓee, daamorɗi, keesndagol laamu, juɓɓule sariya potɗe toppitaade ɗum ekn… Haa e tonngooɗe paaɗe njokken.
Maamuudu H. Joob
