Hade men hollitde nguurndam F.V.P.M. tuggi joɗnde mooɓondiral jeegoɓere feewde jooni; ene moƴƴi ciftinen anndunooɓe, nganndinen ɓe nganndaano, wonnde F.V.P.M ko fedde pinal sosaande e hitaande 1974. Laamu heptini nde ko ñande 04 lewru suwee 1976. E ballondiral e cate fedde nde e terɗe fedde nde, haa teeŋti e diisnondire juɓɓinaaɗe e cate ɗe e nder kitaale 2002 e 2003, yiilirde ngenndiire fedde nde waawii noddude joɗnde mooɓondiral 6ɓere ñande 19 e 20 Settaamburu 2003 to Nuwaasoot-Sebkaa (Duɗal Jam Lih). Ko heewi heɓaama e joɗnde nde: Kuccam kesam, bellitgol cate ɗe e golle mumen ƴellitooje fedde nde e pinal ngal, ekn… Ko laabi peraaɗi e nder joɗnde mooɓondiral 6ɓere ngoni kuutorteeɗi jooni e fedde nde.
Hannde o, fedde nde ene tawee e nder yoga e diiwanuuji leydi ndi (diiwanuuji 8 nder 12) : cate sappo e jeegom ene ngolloo hakke doole mum en. Ko nii ɗe ciforii :
a)-heen cate sappo e nay (14) ko cate kese, walla bayluɗe jiilirɗe mum en, piyi naatirɗe mum en, keɓi karte mum en (karte kese). Ko ujunere e teemedde tati e capanɗe nay e joy tergal (1345) ngoni e nder ɗee cate 14: Nuwaadiibu, Suwoyraat, Rooso, Likseyba Gorgol, Faraa Liitaama (Jinkeere), Kiifa, Gaar Sammba, Nuwaasoot : Arafaat, Daar Nayiim, El miina, Liksaar, Riyaad, Sebka.
b)-Cate tati keddiiɗe ɗe : ko ɗiɗi mbayli heen jiilirɗe mum en, Mbaañ e Kayhayɗi. Gootal kesal hono Jowol.Terɗe cate tati ɗe nganndaaka no poti, sabu haa hannde ɗe ngaranaani karte majje.
Ma en njiy nguurndam fedde nde e ndiiɗoo mbaydi, e fawaade e juɓɓule fedde nde. Ngadorto-ɗen ko nguurndam yiilirde ngenndiire, ndewnen heen nguurndam goomuuji ngenndi, caggal ɗum nguurndam cate, njoofniren kabaruuji pelle goɗɗe jokkondiraaɗe.
Nguurndam Yiilirde Ngenndiire
Gila 21/09/2003 haa jooni, yiilirde nde ene renta alarba kala walla sowna e heen sahaaji, e fawaade e no golle mum ciforii. Yiilirde nde heblii, e ko ɓuri teeŋtude ɗeeɗoo golle garooje:
- Doosɗe e sarɗiyeeji ndernderi, e tuugnorgal golle, e karte fedde nde; hesɗitinde e sosde cate; jokkondiral e cate e rewrude e binndol, telefoŋ, njilluuji (nuwaasoot e nuwaadibu).
- Heblo eɓɓaaɗe ngalu e golle hirjino kaɓgol e ñawu SIDA.
- Cosgol koppe « Jaŋde e Vamtaare ». Doosɗe e sarɗiyiyeeji ndernderi koppe ɗe caraama e nder cate Nuwaasoot ; naatirɗe puɗɗiima ƴefteede ; koppe ɗe ngoni ko e soseede. Eɗe noddi terɗe FVPM eɓe njeyaaka heen fof.
- Heblo mawningol hitaande capanɗe tataɓiire (30ɓiire) FVPM ñannde 02-03-04/06/06 e nder cate fedde ndee fof, haa teeŋti e nder laamorgo ngo.
- Jokkondiral e laamu:
- Kaliifu Pinal : ngam hollitde ɗum fedde nde.
- – Kalfinaaɗo Njogitaari e ɗannorɗe / daabaaji (Eŋuipement et transports) ngam ɗaɓɓude yo fedde nde rutte leydi mum (galle mum).
- Jeyeede e sete jettinoyɗo duwaawu leñol Muritani, haa teeŋti e pelle pine Muritani, saanga nde Yero Dooro Jallo ruttii e Joomiraaɗo (5/03/06), e tawtoreede denndaangal dente maa pottitte dewɗe heen.
- Jokkondirde e pelle goɗɗe toppitiiɗe pinal, ko wayi no Kawtal Janngooɓe Pulaar (fulfulde) to leyɗe Arab; Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele, Vamtaare Daande Leñol, Sifaa hanki Pinal hannde (guurtingol heɓtineede fedde nde), Tabital Pulaagu Farayse (binndanɗe e nder Jaaynirgol fedde nde (konngol Pulaaku), fedde sippirooji e Pijirlooji, Fedde daraniiɓe leñol (toppitiinde mogo, to Daarnayiim), pelle toppitiiɗe pinal gonɗe e laamorgo he (ngam yuɓɓinde jokkondiral hakkunde majje).
Nguurndam goomuuji ngenndi
Goomu jaŋde :
Goomu Jaŋde NGenndi gasnii heblude deftere fuɗɗorɗe hesere, heddii ko winndude nde (tappude) e ordinateer. Goomu ngu ummaniima deftere ɓiyi leydiyaagal.
Goomu pinal : Goomu Pinal Ngenndi yuɓɓinii ɗee golle garooje : – Njilluuji e nder Cate Nuwaasoot : El minaa (13/11/2005), Arafaat (20/11/2005), Daarnayiim (04/12/2005); –
Jokkondirii e naalankooɓe, e jabbaaji (rappoor en), nder e caggal fedde nde ngam heblude kiirɗe pine ;
- -Yeewtere « Kesamhesaagu e nder pinal fulɓe » ñande 05/O1/06 to l’Ecole et la Vie; Nde waɗaama e filma.
- Hiirde Pinal ñande 28/01/06 to leegal Saataar, e ballondiral e catal Daar Nayiim. – Jeeyngal ngam yuɓɓinde kawgel jime, e ɗaɓɓude naamne peewtuɗe e daartol. E ooɗo sahaa ko catal El Miina tan fuɗɗii nootitaade e eeraango ngo e neldude ko ɗaɓɓaa e cate Nuwaasoot ko.
- Heblo mawningol hitaande 30ɓere FVPM: ko heen wonaa e ooɗoo sahaa, to bannge pinal.
Goomu eɓɓooji e faggudu :- Eɓɓo hirjino ɓesngu ngu ko feewti e Sida, e hitaande 2005.
- Eɓɓo Koppe « Jaŋde e Vamtaare », e nder fedde nde haa teeŋti e cate Nuwaasoot.
- Eɓɓo mawningol Hitaande 30ɓiire FVPM:to bannge ngalu; ko heen wonaa e ooɗoo sahaa.
Goomu kumpital : Goomu Kumpital yuɓɓinii ɗeeɗoo golle :
- Heblo « anndinoore », hono ɗerewol cowotoongol ganndinoowol fedde nde ;
- wiɗtooji jowitiiɗi e jaayɗe nder leydi ndi ;
- wiɗtooji ngam anndude caragol pulaar e nder aduna he;
- ɓamtugol fooyre Vamtaare ;
- heblo cosgol sit web.
Nguurndam cate
Catal El Minaa : Ene yuɓɓina ɗee golle : – Jaŋde : ñalnde kala (so wonaa alkamiisa tuggi waktu 9ɓo haa 11ɓo jamma; – kiirɗe (yeewtere) : alkamiisaaji ɗii kala, tuggi waktu 9ɓo haa 11ɓo jamma. Nokku : duɗal Sileymaani Kan
Catal Daar Nayiim : Catal Daar Nayiim yuɓɓinii Hiirde Pinal ñalnde 28/01/06 e ballondiral e Goomu Pinal Ngenndi. Fotde teemedde ɗiɗi neɗɗo tawtoraama hiirde nde ; ina heen Hooreejo Teddungal catal ngal, e terɗe Yiilirde Ngenndiire, e jiilirɗe cate Arafaat e Sebka. Jirwini hiirde nde ko diɗɗal mogo to Daar Nayiim, Jabbaaji (yimooɓe Rap) anndiraaɓe Kiram Leñol (El Miina), Maayka Goonga (Daar Nayiim), e diɗɗal mogo duɗal Woolum (El Miina)
Catal Nuwaadibu : Heblo jannginooɓe e heblo Diɗɗal Ngatamaare ene jokki to galle fedde nde. Ko toon dente catal ngal mbaɗata. Yiilirde nde woni ko e feewnitde galle fedde nde sabu ari ko e bonde. Catal ngal yuɓɓinii ñalɗi hirjino ko feewti e ñawu SIDA, e nder lebbi noowammbar e desammbar 2005
Catal Gaar Sammba : Catal Gaar Sammba sosaa ko ñande 26 saawiyee 2006, e nder diiwaan Kiifa, e tawtoreede 68 neɗɗo (rewɓe 61 e worɓe 7). Duɗe ɗiɗi ene njannja toon Pulaar : almuɓɓe 48, heen 12 ko worɓe, 36 ko rewɓe.Yiilirde Catal Gaar Sammba ko nii siforii:
- Hooreejo : Faati Haamiidu Bah
- Cukko Hooreejo : Huley Sammayel Soh
- K.Kuuɓal : Aminata Haaruuna Sih
- K.Jaŋde : Aysata Jibiriil Jah
- K.Pinal : Rugi Sammba Seri Soh
- K.Kumpital e Jokkondiral : Hawaa Gaake Bah
- K.Juɓɓingol : Hawaa Buhum Jallo
- K. Ngalu e Eɓɓooji Faggudu : Huley Gello Bah
Catal Rooso : Tuggi 2005 feewde jooni, catal Rooso ina himmirani feewnitde galle fedde Vamtaare Pulaar. Ngam ɗum, catal ngal ɗaɓɓii balle gila e fedde nde, haa e teelɗuɓe, e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje. Catal Rooso ina tawtoree denndaangal golle ɗe yiilirde Ngenndiire ummanii.
Catal Faraa Liitaama : Catal Faraa Liitaama ene jokki jeeyngal fedde nde e nder gure falnde ndee fof.
Kabaruuji pelle goɗɗe
Kawtal Janngooɓe Pulaar (fulfulde) e leyɗe Arab: Nyiiɓirde fedde nde woni ko Kaahira (Misra) to Ejipt. Fedde nde yuɓɓinii ɗee golle teeŋtuɗe : – naatnugol Jaŋde Pulaar to Duɗal Jaaɓi haaɗtirde lollungal, biyateengal El Ashaar to Misra. Kewu oo waɗaa ko ñande 23/12/2003 e tawtoreede hoohooɓe duɗal ngal, e sanɗaaji leyɗe Afrik, e jooɗaniiɓe woon dowlaaji Afrik, hono Senegaal e Gine. Ve neldii FVPM CD 2 peewtuɗi heen ; -jokkondiral e Laamu Misra ngam jaɓde ɗum jokkude Rajo Pulaar to Kaahira, e ballondiral e pelle gonɗe e Afrik ; – baylugol yiilirde fedde nde ; – cargol doggol defte pulaar jeeyeteeɗe e fedde nde, e hollitde njaru majje e yoga e leyɗeele Arab e Afrik. – keblugol « sit web » (nokku nder internet) : www.kawtal.i8.com
Kewu naatnugol pulaar e duɗal Ashaar ina yiyoo e hello wonngo e ooɗoo nokku : http://www.boubah.com/Articles/indeƴ.asp?Id=1731- e-mail fedde nde ko ; kawtal_fulfulde@yahoo.com
Tabital Pulaaku Europe/catal Farayse : Catal Farayse/Tabital Pulaaku Europe yaltinii tonngooɗe ɗiɗi jaaynirgol mum wiyateende » Konngol Pulaaku »(kelle 20)
Rajo Ndoogu On Line : Rajo Ndoogu On Line humpitii en wonde jeewte mum e pulaar puɗɗiima e nder internet. Rajo woni ko e ooɗoo nokku : http://www.askanwi.com
TONNGOL
Golle maantinɗe ene ngummanaa e fedde nde:
- mawningol hitaande 30 ɓere F.V.P.M, cosgol Koppe,
- daranaade heɓde galle fedde nde, jokkondiral e pelle toppitiiɗe pinal.Hay so wonii yoga e golle ene toppitaa e fedde nde, hono jaŋde, e wallifo, e jeewte, e naalankaagal, ko foti tammbaade ɗum ko, hono ngalu,daranaaka no haanirta nii,haa arti e piye, e gatte, e balle, e tabitinde golle jentinooje ngalu, ekn.Eɗen mbasiyoo juɓɓule fedde nde, e terɗe mayre, nde kuccitta heen no haanirta.
Ciimtol Bookara Aamadu Bah
