Laana ndiwoowa yannoo nder dunndu Amaasoon. ɓorɓe nayo maayi heen, kamɓe nayo fof ɓe naatnaa jaynge Jahannama. Heen gooto jeyaa ko Amerik, oya jeyaa ko Orop, tataɓo o jeyaa ko Asi, keddiiɗo o jeyaa ko Afiriki. Nde ɓooynoo, kamɓe nayo fof ɓe tiindii e Ibilis ina darii e damal Jahanama. Mo woni fo ina yiɗi tottee telefoŋ ina yiyloo kabaruuji nokku mum. Ibilis wiyi ɓe noddaandu fof ko ko yoɓetee.
O totti Ameriknaajo naamnii so Ben Laden jaggaama, so Talibaan en kawaama, so Saddam Huseyni wuurtaani, so Bush ina heddii wonde hooreejo USA, so hooreeɓe Kolombia, e Beresil, e ɓenesula ina keddii haa jooni, ekn… O haali hojomaaji tati. Nde o gaynunoo, o naamnii ko o foti yoɓede no foti, Ibilis wiyi mo : Tiiɗaani, ko miliŋaaji dollar tati tan.
Ameriknaajo ƴirɓinii kono haɗataa o waɗi sek miliyoŋaaji tati o yoɓi. Oropnaajo oo ne ari tottaa telefoŋ. O naamnii so Riis’en njaltii leydi Georgia, so Sarkosi ina heddii wonde hooreejo leydi Farayse, so laamɗo Engele Elisabet ina wuuri tawo, so Kosowo heɓii jeytaare mum, so juulɓe wonɓe Orop njaltinaaka tawo duunde nde, so Turkia naataani tawo Dental Orop, ekn… O haali hojomaaji nay. Nde o gaynunoo haalde, o naamnii kaŋko ne no foti o yoɓata. Ibilis wiyi mo: Tiiɗaani, ko miliyoŋaaji Euro ɗiɗi (ooro) tan.
Oropnaajo oo ne artiri yeeso kono ittataa kam ne yoɓi haa laaɓi. Asinaajo o lomi yolnde, tottaa telefoŋ. Oon ne naamndi so Tusumani goɗɗo kadi araani, so hooreejo dowla Japoŋ ina heddii ɗoon, so Mao Ɗedong wuurtaani, so Marcos ina wuuri haa jooni, so Akino yaltinaaka kasoo, so Kore Rewo e Kore ɓorgo ndentaani, so islamiyaŋkooɓe nduppaani Inndonesi, ekn. O haali fotde hojomaaji joy. O gayni haalde, o naamnii no foti o yoɓata. Ibilis wiyi : Tiiɗaani, ko miliyoŋaaji yen nay tan.
Asinaajo itti yoɓi haa laaɓi. Afirikinaajo joli kam ne. O woni e jas-jasinde ngati o alaa ko o yoɓi. Ibilis weeɗi mo telefonŋ, o huli jaggude. ɓattan fof, o heɓi telefoŋ o, o noddi Afiriki. Ko ndeen o habraa Kodduwaar roŋkii deeƴde kareeli añamleñamaagu. Kareeli inan tan ɓeydoo to Kongooji ɗiɗi kala, to Sudaan, to Caad, to Santarafirik… Togonaaɓe inan njiirondira laamu, laana Joola yuwii to Senegaal, fotde yimɓe 2000 njooliima heen. Nii o anndiri kadi, jaayndiyaŋkooɓe ñalnde fof ko sokaaɓe, ko waraaɓe, ko ruggaaɓe. Somali inan ɓeydoo huɓɓude ñifaani, Ecopi e Eriteree inan kaɓa ko aldaa e happu, Nijariya roŋkaama yo ndeeƴ, Kameruun ñalnde fof ina ɓeydoo waasde… O habraa kadi diwooji naati Burkina e Mali e Muritani e Senegaal e Caad e Niijeer… Soofaaji ngartii kadi to Muritani, ndeke “kudetaaji” nattaani haa jooni… SIDA inan tan ɓeydoo warde yimɓe… Afirikiɓorgo yejjitii wasiyaaji Mandela nde tottitta laamu… demokarisi ɓe mbiyi yahdaani e donaaɗi Afiriki, yimɓe Afirikinaaɓe kaandaani heen… laddiyaŋke fotaani ñiɓaneede demokarasi… Yo Koloñaal artu ɗo wonnoo.
Nde o gaynunoo haalde, ɓe tawi o haalii waktuuji sappo e hojomaaji 58. Kamɓe fof ɓe ngoni e ƴeewondirde, ngati aɓe nganndi, Afirikinaajo o ina anndi, o waawaa ɗum yoɓde. O huli hay naamnaade no foti o yoɓata. O ƴukki hoore, omo fadi ko Ibilis wiyata… Maa tawu, o feewnaa ko Jahannama jeeɗaɓiijo. ɓattan fof o naamnii no foti o yoɓata, Ibilis wiyi mo : Tiiɗaani ! Ko capanɗe tati CFA tan.
Afirikinaajo gumaa, o woni e mehde, o heɓɓitii o wiyi : Ko… ko… mbi… mbiy-ɗaa ko ? Ina wo… wona… na ? Ko nod… noddu-mi ko fo… fof… ko capan… capanɗe tati tan … Maa taw ko… ko a ju… juumɗo…
Ibilis tawi haaɓii ɗii mehaali, o taƴi konngol makko, o wiyi : Hey ! Yonii ɗii mehaali ! Banndu am Afirkinaajo, mi juumaani dey, ko noon tigi. Hakkunde Jahannama e duunde Afiriki, ko leydi ngootiri. So a noddii e nder leydi ngootiri noon ndeen ɓurata weeɓde njoɓdi. Ɗum woɗɗaani googna, Afiriki e Jahannama ko gootum… Goonga maa fenaande ?
Aamadu Malal Gey amagueye@gmail.com
