Ñalnde alarba 7 noowammbar, Sarkosi e Buus njiytondirii e sifaaji kala : Sarkosi ko jahɗo mo nillu, tee miijooji maɓɓe ina kawri e yoga e geɗe mawɗe dogooje e winndere nde hannde. Haa teeRti noon, Sarkosi wiyi wonde «miijooji e maɓɓe e Iraan ina nanndi haa ko ɓuri alaa».
O wiyi wonde aduna ina foti «ɓeydaade ɓiɗtude Iraan mbele ina woppa tuugnorgal jowitiingal e gaɗingol njamndi mbiyeteendi Uraaniyum, kuutorteendi e peewnugol bombe atomik. Kono tan, kanko kam o uddaani damal kaaldigal sibu omo heptini wonde Iraan «haandaani e joñeede», o wasiyii kadi yo ndaartu kaaldigal ngam reentaade kasaara. Eɓe kawri kadi ko fayti e Pakistaan, nde Musharaf yolbinta politik mum, itta haɗre waɗi toon nde.
Caggal ɗum Bush wiyi Sarkosi wonde ina anniyii ɓeydude soldeteeɓe mum to Pakistaan. So artii e Irak en ɓennii ɗoon. Ɓe kaalaani muk ko fayti e ngoƴaaji ɓesnguuji winndere nde jowitiiɗi e nguurndam moƴƴam e wellitaare. Ɓe kaalaani haala wuurɓe e mette tooñannge julman to Palestiin … yimɓe fof ina njenanaa yeewtere maɓɓe ɓuri toɗɗade ko Iran. Geɗel gootel ina laaɓani en : gila tata Berlin yandinaa, kominismayaagal liɓaa, tuuba ko ngoota, ko Dowlaaji Amerik dentuɗi (Etats-Unis) nduhinoo.
Gila ndeen, ko kamɓe mbaɗata aɓe pirta ko yehetee e winndere he kala, e wondude e hoolaare e solteende ɓurtunde, haa e oo ñalawma 11 setammbre 2001, nde ɓe memaa e ɗuure. Hankadi heddii aduna oo fof ina hollita mettere mum e ɗuum. Ko ɗum waɗi, nde ɓe ummanii yande e Afganistaan, yiɗde pinde Ben Laaden e Al Kaydaa e kala ɓe Amerik joopii, leyɗe aduna ɗee kala, so wonaa ɓesnguuji huunde e leyɗe Aarabeeɓe, mballiti ɓe heen. Ko ma ɓe pelliti yande goɗngol e Irak, kamɓe tan, tawi wondaani e yamiroore (walla kam e baasgol luulndaade) Fedde ngenndiije Dentuɗe, nde ɓe puɗɗii wiyeede min “njaɓaani” ummoriiɗo ɓe e leydi Farayse.
Hay so tawii Sarkosii kam jaɓaano miijo waasde neldude soldeteeɓe to Bagdaad ndeen. Kono kadi e daawal hakkunde he, ngonka winndere nde fuɗɗiima waylaade : won coppi ngonti ngoriije, tee kersataa joggude so ina jojji : gila e leydi Siin, leydi Riisi, leydi Inndo, Iraan, Beresiil … Hannde, tuuba ba, maa mbiyaa woni ko e fooɗondireede. Ɗum noon, Sarkosi so welaami, ina waawi wiyde Amerik, “mi wondaani e ko mbiyaton oɗon mbommba Iraan ko”, huunde nde biyeteeɗo meer New York, hono Rudolph Giuliani waggini Buush. Huunde haawniinde sibu hay Muhammed El Baradei, hooreejo kufotodinɗo yiilirde adunankoore semmbe atomik (directeur général de l’Agence internationale de l’Energie atomique), ŋirriima wonde Iraan wonaani e heblude bommb atomik. Hol ko saabii, ɗum noon, leydi Amerik ina heblanoo yande e Iraan ? Ina jeyaa heen Israaiil. Ehud Olmeer, gardiiɗo leydi Israaiil, waɗdiino e Buush batuuji ɗiɗi mawɗi, hade mum yahde to Farayse. Haala makko noon, eɗen moolii heen Alla, laaɓaani hay dara : heen bannge o huniima wonde hade Buush iwde e laaamu, maa jamdañe hakkune Israaiil e Palestiin. Kono ko fayti e Iraan, o wontaa haal tan e innde yahuud en, alaa, o haalata ko innde denndaangal sahodinɓe Shoah (1).
Haralleeɓe ina kawri heen : ɗo e duuɓi jeeɗiɗi so heewii, Iraan maa dañ kaɓirɗe nukleyee (nucléaires) keew- ɗe, ɗum noon bomb atomik. So en ciftorii haala gardiiɗo Iraan hannde o, yiɗde mo e fellitde muumtude won ndiin leydi e winndere nde … Ɗum noon, kono wiyetee nii tan: “Hol ko pad-ɗon”? “Sibu hannde Iraan ina teeli”. wonande Dik Shenee e wiyeteeɓe “fuuyɓe hesɓe” (néocons), ko jooni Amerik foti yande e Iran. Hay so tawii Kondeliisaa Raayse seeraani e hartaade ɓe. So ɓe ndañii ballal Farayse ɗuum, ɓe ngañaani. Hay so tawii noon Buush ina yenanaa, Farysenaaɓe, kam en fof e mettinande Iraan, njaɓaataa naatneede e wolde. Haa teeŋti noon kadi, ɓeeɗoo duñooɓe Amerik e wolde feewde e Iraan, ko kam en ngaddunoo wolde Irak sakkitiinde nde.
Sibu ina himmi yimɓe njogoo miijo e ɗee geɗe ɗiɗi : 1°) mbele Iraan ina foti yaneede sabu tan wiyii ina feewna bommb atomik ? 2°) hol batte ndeen wolde ? wonande naamnal gadanal ngal, ɓe ngalaa e goonga, sibu leyɗe aduna goɗɗe ina njogii ooɗoo bommb, tuggi noon ko Amerik, haa yettii Israaiil, tee ɓe meeɗaa jaɓde seertude heen, walla ɓe meeɗaa jaɓde siynude nanondire adunankooje jowitiiɗe e dottugol ndiiɗoo njogitaari walla duppude huunde e majje. yanti heen, ɓe mbiya aɓe kuli hoto Iraan huutoraade ɗum ; ɗoon kadi, wonaa hujja sibu ina anndaa, ko Amerik tan holliti, haa e oo sahaa mo ngonɗen e mum, ɓernde huutoraade kaɓirɗe bayɗe nii, yeru Hiroshima e Nagasaki (2), walla huutoraade kaɓirɗe bonɗe kaɗaaɗe, yeru to Inndosiin … Ɗum noon, so en njiɗii mbiyen kamɓe ɓuri hunaneede. Tee, ɗeeɗoo leyɗe hirnaange ɓamtiiɗe, so en teyii mbiyen ko e fenaande ngoni, e oon sahaa nde ɓe njokki mooftude ndiin njogitaari, aɓe mbiya aɓe kaɗa leyɗe goɗɗe jogitaade.
Hay Farayse, e duuɓi cakkitti ɗi, Sali haa yoori dartinde ƴeewndogol ɗeeɗoo kaɓirɗe. wonande naamnal ɗiɗmal ngal, mbele ɓe peesii tigi rigi ha ɓe nganndi batte nguun njangu ? Hol darnde leyɗe juulɓe njogori daraade ? Hol no ɓesnguuji leyɗe juulɓe njogori yiyrude ɗum ?
Ko jiidaa e ɗuum, won senaateer Ameriknaajo gooto wiyi : «so tawii en njanii e Iraan ngam haɗde ɗum heɓde kilooyon seeɗa iraaniyum galɗinaaɗo, njogor-ɗen ko wallitde njanngu laamu Musharaf e kuutoragol bommbooji atomik Pakistaan, parɗi ina njooɗii, ngam bommbude Israaiil e Inndo. (1) – Shoah woni mumtugol yahuud en haa arti noon e wolde adunankoore ɗiɗmere. Ko golle Itleer wonnoo : tataɓe ɗiɗi (2/3) yahuud en oropnaaɓe, fotde 40% yahuud en e winndere nde. (2) Hiroshima e Nagasaki ko Gure ɗiɗi leydi Sapon ɗe Amerik idii werlaade bomb atomik : Hiroshima bommbaa ko ñalnde 6 ut 1945 (Fotde 70 000 maayɗo ɗoon e ɗoon), Nagasaki ñalnde 9 ut 1945 (fotde 40 000 maayɗo ɗoon e ɗoon).
Batte mum njokkii e warde yimɓe ɗiin nokkuuji, Wadiiɗi e goɗɗuɗi, sabu ñabbuuli ɗi bommbooji ɗi caabii. Ko ndeen Sappon felliti heptinde foolaama, wolde adunakoore ɗiɗmere ɗoon joofiri.
Bookara Aamadu Bah
